› Keskustelut › Metsänhoito › jatkuva kasvatus VIHREÄ VALHE

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 70)
1 2 3 4 5 6 7

  • jatkuva kasvatus VIHREÄ VALHE

    Lähetetty: 27.1.2015, 13:48

    90-luvulla Erkki Lähde luennoi, kuinka Pohjoiset havumetsät kuolevat kovaa vauhtia, harsuuntuminen ja Red belt vyöhyke olivat ne selvät merkit että kuoleminen oli jo alkanut. Sama mies kertoo että jatkuvakasvatus on taloudellisesti kannattavin kasvatusmenetelmä.

    Vihreät pitävät Erkki Lähdettä sankarina, koska hän osasi valheella johdattaa ihmiset luulemaan että metsät ovat oikeasti kuolemassa ja vaikutti näin ehkä osaltaan ilmastonsuojeluun. Nyt sitten ollaan ottamassa tätä jatkuvaakasvatusta käyttöön. Vihreiden slogan sopii tähän hyvin: ”Hyvän asian takia kannattaa vaikka valehdella”.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 30.1.2015, 18:47

    Metsätaloutta voi toki tehdä muutenkin kuin vain maksimituotto-odotuksella. Ei kaikki samaa palkkaakaan saa. Ja on nuo konehommatkin tähän maailman menoon asti harvennuksilla sujuneet. On se nyt sitten kumma jos siihen ei yhtä harvennustyyppiä lisää mahdu. Minä ainakin olen ollut ISON yhtiön palaverissa jossa jk toivotettiin aivan tervetulleeksi muodoksi. Kyllä täällä nyt tehdään siitä elämää suurempaa draamaa. Taas on käytännön metsäelämä aivan eri puissa. Kuten on aiemminkin ilmennyt esim. suorittavan kohinoita seuraillessa.

    Reima Ranta 30.1.2015, 21:35

    Ennustaminen on Taneli vaikeaa, ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Joka siis tässä suhteessa teistä katsoo olevansa synnitön, niin heittäköön ensimmäisen kiven.

    Taneli istuttaa Etelä-Pohjanmaalla innolla männyntaimia, eikä taida kolmen prosentin korolla saada koskaan edes omiaan takaisin. Harrastella tietysti voi, eikä siinä ei ole mitään väärää, mutta kannattako tuon kaltaisella metsillä rikastumisella nyt niin kauheasti takki auki revitellä.

    Puun takana kasvaa jo 20-vuotiaassa istutuskuusikossa 200 m3/ha kuitupuun mitat täyttävää myyntipuuta eli kasvu täytyy olla luokkaa 20 m3/ha/v. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikanahan myyntipuuta ei käytännössä kerry. Hänelle istutusinvestointi on varmaankin jo perusteltavissa.

    Reima Ranta 30.1.2015, 21:38

    Anteeksi tuplaantuminen.

    Reima Ranta 30.1.2015, 21:54

    Miksi 2-3 khl pitäisi muuttaa väkisin joksikin muuksi Gla?

    Visakallo 30.1.2015, 22:02

    Reimalle tarkennan sen verran, että sanoin 200 mottia markkinakelpoista puuta, eli tässä tapauksessa energiapuuta.
    Siinä on mukana myös kuitupuun mitat alittavaa latvusta.

    uudehko metsänomistaja 30.1.2015, 23:46

    Nyt SE selkeni.

    Olen ihmetellyt miksi Korpituvan Taneli ja muutamat muut yleensä järkeviksi tunnetut nimimerkit eivät suostu edes keskustelemaan jk-metsän kasvatuksesta. Taneli kirjoitti seuraavaa:
    ”JK:han piti nimenomaan olla mahdollista niin että suoritetaan VAIN hakkuita määräajoin. Siis viljely tai muut hoitotoimenpiteethän eivät ole, teorian mukaan, jk:ssa tarpeellisia.”

    Olin kuvitellut, että jk-metsä eroaa tasaikäiskasvatusmetsästä siinä, että jk:ssa metsän kasvupotentiaali hYÖDYNNETÄÄN kasvattamalla tukkeja, kun taas tasaikäisessä huomattava osuus kasvupotentiaalista korjataan kuitusaantona. Kasvatustapojen erosta johtuu, ettei jk-metsässä VOI tehdä koneellisia istutuksia eikä maanmuokkauksia. Kaikki muut toimenpiteen tehdään kummassakin menetelmässä siten, että saavutetaan taloudellisesti edullisin tulos.

    Onkohan Tanelin käsitys yleinen metsänomistajien piirissä ja mihin käsitys perustuu?

    Kantona 31.1.2015, 00:09

    Jatkuva kasvatus on paras tapa uudistaa metsää. Metsän naapurissa asuva mökkiläinen ei saa stressihalvausta kun koko metsä yhtäkkiä hakataan aukoksi ja hänen tonttinsa jää törröttämään tuulenpieksämän aron laitaan.

    Jatkuva kasvatus on myös paras tapa kustannusten kannalta kun moni siiven alla asustaja jää pois strategiasta.

    Jatkuva kasvatus edellyttää toki vielä nykykalustolla pakkastalvia jottei jäävä vaurioidu, jatkuva ei kuitenkaan ole poissa keneltäkään metsänomistajalta. Toisin kuin täällä muutama antaa ymmärtää. Nuo muutamat ehkä ovat niitä rinnankorkeudelta kymmensenttisten rungostojen omistajia, joiden tulee kantaa huolta ropsinkäyttäjäpohattojen eduista enemmän kuin metsänomistajaporukan.

    Silti voi myydä vanhan vauraan tukkipuuleimikon myös aukoksi. Siitä kaupasta toki saa rahat myös istutustoimiin. Vaan tästä herkusta pääsevät nauttimaan vain vanhat metsänomistajat, jotka ovat aikanaan olleet kaukaa viisaita eivätkä ole jääneet suuryhtiöiden yksinkertaisemmille laatimaan loukkuun

    Gla 31.1.2015, 05:22

    Reima Ranta: ”Miksi 2-3 khl pitäisi muuttaa väkisin joksikin muuksi Gla?”

    Kirjallisuuden mukaan mikä tahansa tasarakenteinen metsä voidaan muuttaa erirakenteiseksi jk-metsäksi. Puuston jakauman pitäisi olla käännetyn j:n muotoinen eli sisältää kaiken kokoisia puita. 02-03 lienee teoriassa helpoin saada tuohon muottiin kohtuullisessa ajassa. Jos tämän innoittamana kuvittelee jk:lla olevan potentiaalia talousmetsässä ja epäonnistuu, jk:n aiheuttama huoli ei mielestäni ole uudistamismahdollisuudesta huolimatta käsittämätön. Väitän, että aina kun kasvatustapaa joudutaan muuttamaan tasarakenteisen ja erirakenteisen välillä, siirtymäaikana tulee takkiin verrattuna siihen, että kasvatusta voidaan harjoittaa vakiintuneessa tilassa.

    Jos pohditaan tasarakenteisesta kasvatuksesta siirtymistä eriakenteiseen, mikä olisi sopiva hetki tuohon? Suljetaan ihmettelysi perusteella 02-03 pois. 04 odottaa päätehakkuuta, joten jk:lla kestää ikuisuuden saada puuston kokojakauma oppikirjan mukaiseksi. Muutenkin tuohon on talouden kannalta järkevämpää tehdä päätehakkuu. Uudistaminen on parasta tehdä vallitsevien menetelmien mukaisesti. Tällaista taimikkoa voi toki alkaa kasvattaa erirakenteisena, mutta mitään järkeä ei mielestäni ole siinä, että tulokset alkaa näkyä hitaammin kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Investointi on jaksollisen kasvatusmallin mukainen, mutta hakattavan puun kertymä jää normaalia heikommaksi. Jo ennen ensiharvennusta täytyy raivauksin tehdä tilaa alemman jakson puille. Tästä seuraa se, että kun puusto varttuu, tukkeja ylempien jaksojen alemman runkoluvun takia vähemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa.

    Ainoa mieleeni tuleva tilanne jk:n kokeilulle talousmetsässä on se, jos jostain syystä käsissä on valmiiksi erirakenteinen kuvio. Tällöin on vaihtohtoina jatkaa kasvatusta erirakenteisena, pyrkiä harvennuksin tasoittamaan puustoa tai sitten uudistaa se heti.

    uudehko metsänomistaja 31.1.2015, 09:44

    Minun tuntuu olevan pakko palata vielä ”Korpituvan Tanelin” käsityksiin Jk-metsästä:

    ” JK:han piti nimenomaan olla mahdollista niin että suoritetaan VAIN hakkuita määräajoin. Siis viljely tai muut hoitotoimenpiteethän eivät ole, teorian mukaan, jk:ssa tarpeellisia.”

    Ihmettelen, miten joku, varsinkaan metsästä kiinnostunut henkilö voi päästää tälläistä suustaan? Miten puun taimi selviäisi heinikossa vain sillä, että kerrotaan sille sen kasvavan jk-metsässä? Entäpä jos taimet kasvavat tiheykkönä, estävät toinen toisensa kasvun ja muodostavat pensaikon. Korjaantuuko tilanne, että kerrotaan metsän olevan jk-metsää? Entäpä vieraat puulajit, Jos jk-metsän pikkuaukkoihin pesiytyy pihlaja ja leppä tai vaikkapa vadelma. Luullaanko ongelmien poistuvan sillä, että sanotaan kyseessä olevan jk-metsä. Eikö liian tiheään levittäytyneitä puita tarvitsekaan harventaa, koska kyseessä on jk-metsä?

    Kuka on ilennyt päästää tälläisiä mielipiteitä suustaan? Kuka ilkeää vielä uskoa kertovansa näihin?

    Olen myös ihmetellyt, miksi palstalla jatkuvasta pidetään 30-luvun harsintoja tai 50-luvun määrämittahakkuita tai nykyisiä ylispuuharvennuksia jatkuvaan kasvatukseen verrattavina. Tanelin sanonta selkiyttää tämänkin ongelman. Jos luullaan, ettei jk-metsälle tarvitse tehdä muuta, kuin myydä tukkia, niin tälläiset vertailut ovat ymmärrettäviä. Olen vakuuttunut siitä, että jk-metsän menestykäs kasvatus vaatii paljon näitä töitä, jos onnistuu silloinkaan.

    Ilmeisesti tulisi ennen keskustelun jatkamista päättää siitä, MITÄ ON JATKUVÄ KASVATUS.

    pahkanaama 31.1.2015, 09:54

    Taneli on ns. maailmanpoliisi, tietää toisten asioista enämpi kuin asianosaiset itse. Taneli tykkää myös selkääntaputtelijoista eli, menee valtavirran mukana koska se on helppoa ja kaverit kehuu.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 70)
1 2 3 4 5 6 7