Keskustelut Metsänhoito jatkuva kasvatus VIHREÄ VALHE

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 70)
  • jatkuva kasvatus VIHREÄ VALHE

    90-luvulla Erkki Lähde luennoi, kuinka Pohjoiset havumetsät kuolevat kovaa vauhtia, harsuuntuminen ja Red belt vyöhyke olivat ne selvät merkit että kuoleminen oli jo alkanut. Sama mies kertoo että jatkuvakasvatus on taloudellisesti kannattavin kasvatusmenetelmä.

    Vihreät pitävät Erkki Lähdettä sankarina, koska hän osasi valheella johdattaa ihmiset luulemaan että metsät ovat oikeasti kuolemassa ja vaikutti näin ehkä osaltaan ilmastonsuojeluun. Nyt sitten ollaan ottamassa tätä jatkuvaakasvatusta käyttöön. Vihreiden slogan sopii tähän hyvin: ”Hyvän asian takia kannattaa vaikka valehdella”.

  • Halko

    Jatkuva kasvatus ei ole vihreää valhetta.

    Se toimii tietyissä kohteissa hyvin.

    Jos eri-ikäisrakenteiseen suinpäin rynnätään tasaikäisestä, on tulos katastrofi.

    Sopivilla kohteilla tehdään tili.

    Ei amatööreille.

    Reima Ranta

    Jatkuvan kasvatuksen salliminen on jokaisen metsänomistajan kiistaton etu. Metsänomistajilta sen parjaaminen on suurta tyhmyyttä.

    Se parantaa puuntuottajien mainetta metsäteollisuuden tuotteiden loppukäyttäjien silmissä, eikä se todellakaan ole yhdentekevää.

    Samoin myös täällä kotimaassa. Itekin olen satoja hehtaareja hakannut niin, että ei ole jäänyt liinnun istuinta, eikä siitä aina ole seurannut myönteistä palautetta ja ymmärrän sen. Joskus maisemalliset arvot jne. saattavat olla huomattavan merkityksellisiä.

    Ilman muuta jatkuva kasvatus vähentää myös totaalisuojelun tarvetta.

    Naapurin avohakuu sopivissa olosuhteissa voi aiheuttaa huomattavaakin vahinkoa tuulenkaatojen muodossa.

    Puuntuotannon ylituotannon määrä se ilmeisesti ainakin jossain
    määrin pienentää, joka ei ainakaan vähennä puusta maksettavaa hintaa.

    Sekin lienee selvää, että voimakkaat metsämaan pintakäsittelyt eivät ainakaan paranna vesistöjen tilaa jne. jne.

    Minun on vaikea edes keksimällä keksiä syitä, jonka vuoksi metsänomistajan olisi syytä vastustaa jatkuvaa kasvatusta. Missään tapauksessa se ei ole jaksollista puuntuotantoa harjoittavien etujen vastaista – päinvastoin se on metsänomistajien yhteinen etu.

    Visakallo

    Eihän jatkuvassa kasvatuksessa olisikaan mitään ongelmaa, jos kaikki sitä tekisivätkin noiden Reiman mainitsemien jalojen tavoitteiden takia, mutta elävässä elämässä ei vain näin tapahdu, vaan tärkeimmäksi tavoitteeksi muodostuukin saada mahdollisimman paljon rahaa irti metsästä sijoittamatta mitään sen uudistamiseen.
    Uudisuminen tapahtuu tällöin vain osittain ja jälkipolvet maksavat siitä aikanaan laskun.
    Kysymys on nykysukupolven ahneudesta ja lapsilta ja lastenlapsilta velaksi ottamisesta.

    jees h-valta

    Halko ja R.Ranta oikeassa. Kyllä jk:lla on paikkansa ja tuo itsensä jotenkin siinä asiaatuntevammaksi raapijaksi esiintyminen on vain silkkaa tyhmyyttä. Menetelmästä ei puuntuotanto ja ympäristövastuu ole kiinni vaan terveen maalaisjärjen käytöstä. Olen harrastanut jaksollista jopa herkässä vesistön viereisessä maastossa ja torppasin ojien aukaisun välittömästi maan muokkauksen yhteydessä. Nyt kun siihen istutin lehtipuuta luotan sen vettä haihduttavaan voimaan joten ojien ei tarvitse hyvää humusta turhaan järveen syytää. Nyt märkänä syksynä oja oli kyllä piripinnassa mutta laski kuitenkin ja se riittää ei noussut taimetukselle edes. Jatkuvaa aion hakkuuttaa kuusikossakin kyseisen järven vielä lähempänä vesistöä olevilla kuvioilla koska saan siten pidettyä asialliset suhteet mökkiasutukseen ja vältettyä liian voimallisia maan käsittelyjä.

    Gla

    Reima Ranta: ”Minun on vaikea edes keksimällä keksiä syitä, jonka vuoksi metsänomistajan olisi syytä vastustaa jatkuvaa kasvatusta.”

    Puun takaa se jo oikeastaan sanoi eli kyse onkin niistä lupauksista, joita menetelmästä annetaan. Kyse ei ole jatkuvan kasvatuksen vastustamisesta. Jessen esimerkin tavoin lähes jokaisella on tilanteita, joissa tarkoituksen mukainen puuston käsittely voidaan katsoa olevan jatkuvan kasvatuksen menetelmiin kuuluvaa. Tällöin kuitenkin suora kannattavuus saa rinnalleen muita arvoja. Tähän saakka sinäkin olet puhunut puhtaasti rahasta luonto- tai maisemallisista arvoista välittämättä. Aikanaan en saanut mitään ymmärrystä sinulta, kun sanoin uudistamisvelvollisuuden olevan perusteltu jo ympäristöarvojenkin takia.

    Jk-hakkuiden en usko vähentävän totaalisuojelun tarvetta. Luontoarvot ovat aivan eri tasolla käsittelemättömässä metsässä kuin käsitellyissä. Ajattelen mielummin niin, että mitä tehokkaammin puuta talousmetsissä tuotetaan, sitä enemmän pinta-alaa voidaan jättää suojeluun. Toki talousmetsissäkin luontoarvot pitää ottaa huomioon, mutta vallitsevan käsityksen mukaan ne ei merkittävästi heikennä metsätalouden tulosta.

    Gla

    Reima Ranta: ”Siitäkään ilmeisesti ole suurta erimielisyyttä, etteikö voimaperäinen jaksollinen kasvatus tuota enemmän puuta.”

    Kyllä Lähteen kirjan mukaan hoidettu jk-metsä tuottaa kuutioita enemmän kuin jaksollinen kasvatus. Tiedot perustuvat koealoilla tehtyihin mittauksiin. Näiden tulosten varassa on tehty sormiharjoituksia, joiden perusteella sinäkin olet mielipiteitäsi metsätaloudesta muodostanut, jopa suitsuttanut kyseisille tahoille kunniaa.

    Reima Ranta: ”Ei kai kuitenkaan vakavasti otettava metsäasiantuntija enää sellaista väitä, että puuntuotoksen määrä olisi taloudellisuutta arvioitaessa koko totuus.”

    En tiedä, kenet sinä lasket vakavasti otettavien pariin. Olen kuitenkin samaa mieltä, ettei puuntuotoksen perusteella kannattavuutta arvioida, siksi ihmettelenkin tarvettasi korostaa kustannuksista piittaamatonta puuntuotannon määrän maksimoimista, koska sellaista ongelmaa ei meillä ole.

    A.Jalkanen

    Kasvupaikan puuntuotantokyky määräytyy kasvupaikan lämpösumman, ravinteisuuden ja vesitalouden mukaan. Hakkuutavalla lienee näihin verrattuna vähäinen merkitys puuntuotokseen.

    A.Jalkanen

    Jk-metsäkin on nimen omaan talousmetsä. Totetutuva taloudellisuus riippuu sitten niin monesta seikasta, että sitä on vaikea ennustaa. Jk käsittelyllä on joitakin kiistattomia etuja, esimerkiksi juuri tässä edellä hyvin esiin tuodut seikat: vaikutukset vesistöihin ja maisemaan ovat lievemmät kuin avohakkussa. Tuhoriskit ovat kokonaisuudessaan lievemmät: jk hakkuita aloitettaessa on varteenotettava tuulituhoriski ja lahottajasieniä on varottava koko ajan. Jalostettuja taimia ja siemeniä voidaan käyttää aivan kuten jaksollisessakin menetelmässä.

    Erkki Lähteelle on nostettava hattua pioneerityöstänsä. Nuorempi tutkijapolvi ja käytännön toiminta jatkaa viestin vientiä eteenpäin.

    Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen:
    ”Erkki Lähteelle on nostettava hattua pioneerityöstänsä. Nuorempi tutkijapolvi ja käytännön toiminta jatkaa viestin vientiä eteenpäin.”

    Minulle Erkki lähteessä henkilöytyy nimenomaan se miten paljon tieteen nimissä saatetaan syöttää kansalle täyttä potaskaa.

    Metsäkuolemaa hän ennusti oikein vakavissaan. Minkäänlaista notkahdusta ei edes ole jälkeenpäin havaittavissa metsän kasvussa ja terveydessä, ennustetulla ajanjaksolla.

    Hän ajaa kuin käärmettä pyssyyn jk:ta, puun hehtaarikohtaisen määränkin nostajana ja taloudellisuuden sensaatiomaisena parantajana.
    Käytännön kokemukset ja muiden tutkimukset kertovat toista, nutta ei hän siitä välitä.

    Nyt hän taas on ennustamassa havupuiden kuolemaa Suomesta.

    Tälläiselle miehelle en kyllä hattuani nosta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Taloudellisuudesta on todettu hiljan ettei ratkaisevia eroja voida osoittaa ja tuo metsäkuolemat vähän kaksipiippuinen juttu. Mitä sillä käsitteenä merkataankin. Koko ajanhan tuhot ovat havupuilla lisääntymään päin, sitä ei pitäisi tarvita yrittääkkään kiistää. Luonnossa harvemmin mitään suuria totaalituhoja käy kuin pienialaisesti joten ehkä liioittelustakin voidaan puhua. Olen itse jo pitkään varoitellut kuusen huonosta hapesta ja sitä on täällä teollisuuspaikkakunnalla riittämiin nähtvissäkin. Lisääntyvä ongelma mutta mitään maailmanlopun meininkiä ei tietenkään. Sanoisin kuitenkin että enemmän olen huolissani ”kovakalloisista” metsänomistajista jotka eivät näe minkään muuttuneen eikä mitään huolta vaan kuusta kuusen perään. Se jo voi olla se pahempi tuhon tie.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 70)