› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus UUDISTUMINEN

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6

  • Jatkuva kasvatus UUDISTUMINEN

    Lähetetty: 22.1.2015, 20:18

    Jaksollisen kasvatuksen uudistamisen ongelmat on aika tarkkaan täällä jo käsitelty, siksi ajattelin tehdä tästä jatkuvan kasvatuksen metsän uudistumisesta oman keskusteluketjun.
    Omat havaintoni pienaukoista ovat, ettei ne uudistu toivotusti tai ei lainkaan, jos niissä ei ole ennen ylispuiden poistamista olemassa elinvoimaista taimikkoa.
    Voidaan sanoa, että metsän uudistuminen vanhemman metsän alle ja pienaukkoihin on enemmänkin hyvien sattumusten summa kuin automaattinen tapahtuma.
    Karumpien maiden männiköissä onnistumisen mahdollisuus uudistua oikealle puulajille eli männylle on suurin.
    Kuusi taimettuu myös, mutta valitetavan usein liian karulle maapohjalle.

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi 23.1.2015, 17:26

    Nämä käsitteet taitaa olla jokaisella omat. Kyllähän tuo alikasvosten hauduttaminen metsäksi on pitkässäjuoksussa sitä perinteistä metsänhävitystä, mutta onhan tuota kasvavaa puustoa teollisuuden tarpeiksi.

    Itse miellän yläharvennuksen valinnaksi päävaltapuun ja lisävaltapuun välillä joskus toisessa ja ainakin viimeisessä harvennuksessa ja sillä uudistamisaika pitenee ehkä 15 vuotta ja tukkipuusaanto hyvälaatuisessa puustossa sitten maksimoituu kiertoajalla. Ihan lillukanvarsia ero tavalliseen jaksolliseen kasvatukseen kannattavuuden kanssa ja lopputulos voi olla tilanteenmukaan plus tai miinus. Itse kun harventaa niin aina tukin teko on mukavampaa ja tulee sitä arvottua noita jätettäviä puita laadun mukaan melko tarkasti. Motolla en ehkä teettäisi yläharvennuksia tällä hintatasolla.

    pihkatappi 23.1.2015, 17:36

    Tutkimuksissa on aina normal temperature an press ja sitten kun oikeasti jotain tehdään niin onkin koneet jotka uppoaa puolimetriä ajouralla jne.

    Metät kunnossa! 23.1.2015, 18:08

    Huvittuneena taas tuli lueskeltua näitä jk-ketjuja. Tämä tarina on kuin elokuvissa. Elokuvan nimi on ”Puhallus”. Klassikkoelokuva, joka perustuu valmisteluun, toteutukseen ja lopulta paikalta poistumiseen.
    Nyt ollaan vaiheessa toteutus. Ensimmäinen ”harvennus” on nyt tehty ja toinen voidaan tehdä noin 15 vuoden kuluttua. Sitten metsä myydään pilkottuna ja peitteisenä ”kasvatusmetsänä”. Tuotto omistusjalla tulee olemaan keskimäärin erittäin hyvä. Ei tässä olla hakemassa maksimaalista metsän tuottokykyä kuutioilla tai laadulla mitaten. Ainoastaan euroilla mitaten lyhyellä tarkastelujaksolla.
    Puhalluksen loppuratkaisu perustuu siihen, että peitteisestä metsäpohjasta saadaan kasvatusmetsän hinta. Tätä metsämaata on tarjolla 2030-luvulla.

    pihkatappi 23.1.2015, 18:50

    Kyllä noita on ollut aina tarjolla. Ikäkaira on kova sana.

    jees h-valta 23.1.2015, 18:52

    Metät kunnossa ei ymmärrä näköjään peruspisneksen systematiikkaa.
    Eiköhän tuo kuitenkin ole aivan hyväksyttävissä olevaa bisnestä jos kerran hölmöjä ostajia löytyy jotka maksavat käyvän hinnan hiukan enemmän kuritetusta metsälöstä. Kyllä metsää tunteva osaa tuollaiset laistaa ja kaupunkilaisen puuhapalstana tuo käy kyllä hiukan turhan kalliillakin hintaa. En koe sitä pahana. Useimmat tälläkin paikkakunnalla ovat paljon yli käyvän hinnan. Oli sitten karsittuja, harsittuja tai pitelemättömiä. Kun ostat vanhan kuusikon täällä kovalla hinnalla voit olla varma että takkiin tuli ja rumasti. Senverran pahasti lahovikaisia ovat.

    pahkanaama 23.1.2015, 19:49

    ” happamia ”, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

    mettämiäs 23.1.2015, 20:44

    ”JK:n ja yläharvennuksen ero on kyllä heinikkoon piirretty viiva.”

    Voi herran jestas sentään…

    kuusessa ollaan 23.1.2015, 20:52

    ”
    ”JK:n ja yläharvennuksen ero on kyllä heinikkoon piirretty viiva.”

    Voi herran jestas sentään…”

    Sarkasmia sano, kun luet -mettämies- koko viestini, huomaat mihin se voi karmeimmillaan johtaa. Eli muutetaankin kesken kasvatuksen ”sopivaan menetelmään”…Käytän itsekin yläharvennusta sopivissa kohdissa, missä osa puustosta on päässyt liiaksi edelleen.

    Reima Ranta 23.1.2015, 22:19

    Kuinka monta, mitä puulajia ja missä ajassa Gla 0,2 ha:n pienaukkoon tulisi puuntaimia sinusta luontaisesti syntyä, että
    näin toimiminen olisi sinusta taloudellisesti yhtä perusteltua kuin mätästys ja istutus. Maapohjaksi oletamme sellaisen, johon niin männyn kuin kuusenkin uudistaminen on vielä perusteltavissa.

    Esim. korkokannoilla 2%, 3% ja 4%, kun lämpösumma on vaikka 1200 -1300.

    Tuntuma karkeasti, niin voimme kukin siitä kokemustemme perusteella arvioida uudistuuko pienaukko riittävästi.

    Sinulla ilmeisesti on käsitys tarvittavasta uudistumisesta, kun siihen vahvasti vetoat.

    Gla 24.1.2015, 05:17

    Jos ollaan etelän moreenisella mt-kankaalla, jossa periaatteessa voi kasvattaa niin kuusta, mäntyä kuin rauduskoivuakin, luontaisesti pitäisi saada aikaan n. 1500 suunnilleen saman ikäistä runkoa tasaisesti jakautuneena koko alalle niin, että ensiharvennusvaiheessa niistä saisi poistumaltaan hakkuukelpoisen leimikon ja harvennuksen jälkeen saadaan laadultaan tyydyttävä puusto. Vaatimus ns. ilmaista luontaista uudistamista kohtaan on näinkin kova siksi, että kokemukseni mukaan taimikkovaiheessa tarvitaan istutukseen verrattuna huomattavasti enemmän taimikon hoitoa, joten kustannukset nousevat lähelle istutustaimikon kustannuksia. Näin siksi, että hitaan kasvun takia varhaisvaiheen hoidon määrä on suurempi ja homma työläämpää, kun taimia pelastetaan selkeästi erottuvien mättäiden sijaan sekalaisesta heinikosta. Jäljelle jää kuitenkin selkeä ero puuston kasvunopeudessa ja laadussa luontaisen menetelmän tappioksi.

    Jos tuollaisen aukon ympärillä on varttunut metsä, joka toimii siemenpuustona, 5-10 m levyinen vyöhyke kasvaa todella heikosti. Tämän takia käytännössä nollakasvuisen reunametsän osuus on aukon alasta n. puolet. Kannattavuutta ei siis pelasta edes keskiosalle syntynyt mallikas taimikko. Toki jos jollain sivulla on aukko, taimikko, pelto, tie tms. vapaata tilaa, edellytykset hiukan paranevat, mutta siltikään en tällaista menetelmää näe onnistumisen todennäköisyydeltään riittävän suurena. Käytännössä luontainen taimikko on aukkoinen eli taimikonharvennuksen jälkeen runkoluku jää vaatimattomaksi ja aikanaan tukkiprosentti surkeaksi. Edes sen varaan en tuollaista laske, että päälle kasvaa ensiharvennusvaiheessa poistettava sekalainen lehtipuuvaltainen puusto ja sen poiston jälkeen alla on kuusitaimikko. Lähes joka viikko joku voittaa lotossa, mutta itse koitan toteuttaa hallitumpia ratkaisuja.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6