› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus TUULENKAADOT

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4

  • Jatkuva kasvatus TUULENKAADOT

    Lähetetty: 26.1.2015, 16:15

    Katson sittenkin, että aihe vaatii oman ketjun, jossa asiaan voidaan syventyä. Asia lienee ajankohtainen, koska myrskyt lisääntyvät ilmaston lämpenemisen myötä. Jotkut väittävät jo havainneensa lisääntymistä.

    Myrsky aiheuttaa metsänomistajille tappioita. Myrskyjä on monenlaisia. Suurimmat aiheuttavat täystuhon. Kaikki puut kaatuvat sekä jk-metsässä että jaksottaisessa metsässä. Pienemmät myrskyt kaatavat muutamia aareja tai vain yksittäisiä puita.Puita kaatuu suunnittelemattomasti kaikissa metsissä. Kaatuneet puut jäävät metsään tai niitä korjataan kalliilla hinnoilla sekundana.

    On keskusteltu siitä, tuhoutuuko jk-metsässä enemmän vai vähemmän puuta kuin tasaikäisessä metsässä. Yleensä näytetään uskovan, että jk-metsässä puita kaatuu enemmän.

    En ole havainnut keskustelua yhdestä asian vakavuuden paljastavasta seikasta.

    Tasaikäisen metsän selkeä tavoite on kasvattaa metsä, joka voidaan lopuksi hakata puiden ollessa sopivan kokoisia. Mikäli myrskyaukkoihin istutetaan taimia, ei näistä millään ehdi kasvaa hakattavia puita. Kysymys siitä, millaisiin aukkoihin kannattaa istuttaa, muuttuukin kysymykseksi, minkä kokoinen kuvio kannattaa hoitaa tasaikäisenä. Myrsyaukko ei, ainakaan periaatteessa aiheuta samanlaisia ongelmia jk-metsässä.

    Olen ihmetellyt omassa tasaikäisessä metsässä useita pieniä aukkoja. Olen ihmetellyt syytä. Uskoakseni entinen omistaja ymmärsi, ettei pieneen aukkoon kannata istuttaa uutta taimikkoa. Se ei kerkeä kuvion päätehakkuusen mennessä tuottaa mitään.

    Minun metsäni tuottoa kyseiset pienet aukot heikentävät selvästi ja huomattavasti. En keksi keinoa korjata tilannetta. Liekö asia huomioitu vertailtaessa jk-metsää tasakäisen metsän kasvatuksen tuottoa?

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • uudehko metsänomistaja 27.1.2015, 15:54

    Kiinnostavia näkemyksiä sekä Puun takaiselta että Ammatti raivaajalta.

    Puun takainen katsoo pienaukkoihin istutetuksien riskien olevan siinä, että niiden tuulenkestävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Yhdyn tähän täydellisesti. Pienaukkoihin isomman metsän sisään tai keskelle on kasvanut puita, Niiden tuulenkestävyys on varmasti heikkoa. Erityisen ongelmallista heikkous tasaikäisessä metsässä. Täällähän jo kasvaneet puut poistetaan kertarysäyksellä jolloin puihin kohdistuu varoittanmatta tuulen koko rasitus. Jk-metsässä sentään poistetaan aina voin osa ympäröivistä puista, joten näille pienaukkoihin kasvaneille puille jää aikaa sopeuta muutokseen. Näin pelkästään tällä palstalla esitetyihin näkökohtiin vedoten.

    Ammattiraivaaja on usein tällä palstalla tuominnut jatkuvan kasvatuksen sillä perusteella, että tasaikäisen metsän kaikkien puiden hakkaaminen takaa edullisimman korjuun. En ole kykenevä sanomaan asiasta mitään. Vaikutelmaksi kuitenkin jää, ettei jättöpuiden varominen taida ollakaan suuri ongelma.

    Keskustelu koskee sitä, kannattaako pienten aukkopaikkojen tai yksittästen puiden jättämiin aukkoihin hankkia uusia taimia. Edellisten näkökohtien lisäksi on huomattava, etteivät tasaikäisen metsän ongelmat suinkaan lopu pienaukkojen ympäristön puiden poistoon. Jos pienaukkojen puusto säilyy myrskytuhoilta, niin miten hoidetaan jatko. Tasaikäinen metsä uudistettaneen tuusilla taimilla. Väliin jäävät keskenkasvuiset puut haittaavat tätä ja ne pitää myös joskus poistaa omana ryhmänään. Syntyykö näistä pienaukoista kaksi erilaista metsää joiden hoitoaikataulut eroavat toisistaan? Paljonko tälläinen lisää kokonaiskustannuksia?

    Tasaikäisessä metsässä pienaukkojen uudistaminen ei aiheuta kuvatunlaisia ongelmia.

    Ymmärrykseni mukaa pieaukkojen uudistaminen tasaikäisessä metsässä vaatii todella paljon harkintaa.

    hiliman 27.1.2015, 16:40

    Kai se mahdollinen pienaukko kuvion sisällä pyritään harventamaan samaan aikaan muun kuvion kanssa. Päätehakkuun yhteydessä tietysti nurin kanssa, vaikka vähä nuorempana. Ainakin ite toimisin niin. Kuviokoot on harvoin liian suuria.

    pihkatappi 27.1.2015, 16:41

    ”Vaikutelmaksi kuitenkin jää, ettei jättöpuiden varominen taida ollakaan suuri ongelma.”

    Vaikutelmasi on virheellinen. Jos sinullla on vaikka 2 ha:n aukkohakkuu, mistä tulee 700 mottia tukkia ja vähän kuitua, niin kyllä siinä kylkiäisinä harventavat isännän mieliksi vaikka 30 vuotta sitten istutetun pienen aukon ja muutkin harvennukset. Eli toki pitää leimikoista yrittää tehdä yhtenäisiä. Kun teet tuhannen motin leimikon, niin siinä voi olla vähän pieniläpimittaisia harvennuksiakin joukossa, kunhan leimikon olosuhteet pääsääntöisesti ovat priimaa. Mutta eri hinnat tulevat ensiharvennus, harvennus ja avohakkuu puille.

    Harvennukset pelkiltäänkin ovat kysyttyjä, jos ne soveltuvat kesäkorjuuseen. Ja jatkossa tehdään varmasti kuusikon harvennuksiakin kesällä, kun kunnon talvea ei ole. 2 harvennus kuusikossa 10 – 15 vuotta ennen päätehakkuuta kesäleimikkona on varmaan ihan mahdollisuuksien rajoissa onnistua.

    raivuri 27.1.2015, 22:06

    Jaksollisen metsään jostain syystä syntyvän pienaukon kannattaa antaa metsittyä luonnollisesti. Juuri mitään ei häviä vaikka ei metsää tulisikaan. Yleensä syntyy alkuun reilusti jurova kuusen taimikko tai harvahko männyntaimikko. Koivujen takia raivaus on tarpeen.

    Ja tosiaan pienaukko ei aiheuta korjuussa ongelmia. Nätisti on aina muutaman aarin aukkojen reunoilla puut puitu avohakattavaan isoon metsään päin sitä pyytäessä. Harvennus voidaan yleensä toteuttaa samaan aikaan perustettavan taimikon kanssa, koska jalostettu alkuperä kasvaa nopeammin.

    Meidän tiloilla on jokunen tällainen jopa tehty 2.harvennuksen yhteydessä. Kyseessä lumi/myrsky tuho paikka tai jo parhaan tuottopotentiaalinsa käyttänyt koivu/muu lehtipuu kohta. Kokemukset ovat erittäin hyviä.

    uudehko metsänomistaja 28.1.2015, 08:53

    Pidetään selvänä, että jk-metsässä tuulituhot kohdistuvat hakkuun jälkeen metsän suurimpiin runkoihin, Näin varmasti onkin.

    Lienee myös selvää, että tuulituhoja tapahtuu pääosin metsissä, joissa on äskettäin tehty hakkuu. Oli kysymys sitten tasaikäisestä metsästä tai jk-metsästä. Jk-metsän puiden erikokoisuus ohjaa tuhot isoihin runkoihin.

    Teetin talvella 2012 metsässäni harvennuksen. Tasaikäisenä hoidettua metsää harvennettiin normaalisti. Mitä nyt yhdelle kuusikuviolle tehtiin yläharvennus. Syksyn myrskyjen seurauksena syntyi koko joukko tuulenkaatoja, jotka onnistuin myymään. Hinta ei ollut kummoinen, mutta tukista maksettiin tukin hinta ja kuidusta kuidun.

    Nyt käsissäni on kuvioita, joilla on enemmän tai vähemmän aukkoja. Aukoissa kiinni oleva pääomaa ei tuota mitään. Olen mielessäni eritellyt mahdollisuuksia ja tappioiden suuruutta eri kuvioissa.

    Päätehakkuuta lähentelevässä yläharvennetussa kuviossa menetän kasvua vain aukkojen osilta. Luontaista taimettumista ei kannata odotella, ei myöskään istuttaa. Kannattaisi kait myydä tukkina aukoksi ja uudistaa.

    Ensiharvennetussa kuviossa taidan yllättäen menettää eniten. 30 – 40 vuotta kasvatetun metsään kaatuneet puut möin kuituna. Aukkojen uudistaminen tai uudistuminen aiheuttaidi sekaisan pienen kuvion, joka ei olisi tasaikäistä eikä jatkuvaa. Hakkaamalla kuvio aukoksi, muokkaamalla ja istuttamalla saisin uuden tasaikäisen metsän. Tällöin kuitenkin myisin loputkin 30 – 40 vuotta kasvatetut puut kuidun hinnalla. Jättämällä aukot silleen, menetän niiden osalta maan kasvupotentiaalia vielä tulevaisuudessakin 30 – 40 vuotta.

    Mielessäni pyörii kysymys siitä, paljonko olisin menettänyt, mikäli metsäni olisi ollut jk-metsää. Tietysti kaatuneiden puiden arvon alenemisen, mutta mitä muuta?

    Timppa 28.1.2015, 09:13

    Etkös uudehko menettäisi kummassakin kasvatustavassa puuston odotusarvon. Samahan se on missä metsässä puu kaatuu.

    Miten sitten vakuutusyhtiö suhtautuu odotusarvon korvaamiseen jk-metsässä, minulla ei ole tietoa. Jaksolisessa se korvataan ”täysimääräisenä”, jos vakuutusturva on olemassa. Kuten olen todennut tuolla aiemminkin, vakuutus on hyvä olla olemassa etenkin nykyaikana, kun sään ääri-ilmiöt näyttävät yleistyvän.

    Oleellisinta tietysti kuitenkin on se, että häviät joka vuosi roimasti, jos harjoitat jatkuvaa. Myrskysi tai oli tyyntä.

    pihkatappi 28.1.2015, 10:07

    Jos lähes koko palsta menee ihan reikäiseksi myrskyn takia, onhan noita sattunut, niin tilanne on tietysti paha. Joissain tapauksissa menee suurin osa (Ruosin myrskyt). Kyllä siinä eskaloituu sjoittajan riski. Kaikkeen sijoittamiseen liittyy riski ja sitä voi tietysti yrittää hallita. Yksi malli on tietysti piää puustopääoma mahdollisimman pienenä. Pieni puustopääoma kasvaa usein kuitenkin vähemmän motteja kuin suuri, toisaalta eihän ne motit ole se metsätaluden tavoite, vaan se metsästä saatu raha ja jopa sen rahan ulosmittaamisen aikataulu. Putken läpi kun katsoo niin eihän se voi muulta näyttää kuin siltä että ainahan se jatkuvakasvatus tarjoaa paremman tuoton, varsinkin kun laskee että 0,2 ha:n aukko on 100 euron arvoinen.

    Jaksollisen metsän kasvattajan kannattaa huomioida riskit paremmin, onhan pustopääoma usein arvokkaampi ja tuotto-odotuskin parempi, metsään on sijoitettu enempi. Yksi tapa hallita riskiä on hajauttaa kehitysluokkarakenne ja metsäpalstojen sijainnit. Uudistuskypsät kannattaa uudistaa kun tuotto sidottuun pääomaan laskee esim. alle 4 %. Yläharvennukset ehkä heikentävät puita, mutta paha myrsky jopa katkoo motinkin puut, eli yläharvennuksella pienennetty puustopääoma on myös riskin hallintaa. Metsävakuutus on tietysti yksi valinta ja taitaa toimia nykyilmastossa.

    uudehko metsänomistaja 28.1.2015, 12:46

    Timppa toi kehiin kaksikin minulle uutta termiä. Odotusarvo ja metsävakuutus. Aihe vaatisi ehkä oman viestiketjun, mutta lähdetään tällä.

    Mitä tarkoitetaan odotusarvolla vakuutusterminä?

    Minä oletin (odotin) saavani yläharvennetusta kuviosta n. 10 – 15 vuoden kuluttua n 400 – 500 runkoa/ ha hyväkokoista tukkia. Hakatessani sen nyt myrskyn jälkeen saan noin 200 runkoa/ha pienempää, pääosin kuitenkin tukkirunkoa. Lisäksi juodun jo nyt uudistamaan kyseisen maan, vaikka olin suunnitellut uudistamisen tapahtuvan 10 – 15 vuoden kuluttua.

    Ensiharvennuksen jälkeisestä metsästä oletin saavani noin 15 – 20 vuoden kuluttua toisessa harvennuksessa puoliksi tukkia ja kuitua noin 100- 200 m3/ha. Myöhemmin 30 – 40 vuotta tästä päivästä päätehakkuussa oletin saavani noin 500 tukkikokoista runkoa.

    Nyt saan aukoksi hakatessa siitä noin 300 kuutiota kuitua. Lisäksi ”pääsen” uudistamaan sen välittömästi, vaikka sekin sotkee muita suunnitelmiani.

    Lienee selvää. että vakuutus korvaisi sen hinnan eron, jonka sain puista verrattuna siihen, jonka olisin saanut jos olisin myynyt puut nyt vapaaehtoisesti. Siis ilman odotusarvoa.

    Minua kiinnostaisi kovasti se, mitä vakuutuksen odotusarvoon sisältyy.

    Toisaalta ketjussa on aiemmin esitetty erilaisia menettelytapoja pienaukkojen käsittelystä. Mikäli vakuutus korvaa myös odotusarvoja, valitseeko vakuutus myös sen, miten minä alan pienaukkoja hoitaa?

    Timppa 28.1.2015, 13:34

    Vähän perustietoa noista metsävakuutuksista. Eri vakuutusyhtiöillä on erilaisia käytäntöjä. Jos aikoo ottaa vakuutuksen, kannattaa selvittää korvausperusteet.

    Yhteistä taitaa olla kuitenkin se, että kaikilla on myrskytuhoissa korvauskatto, joka merkitään vakuutuskirjaan. Se voi olla esim 14 €/m3. Ainakin meillä on toimittu niin, että kaikki vahingoittuneet puut on laskettu ja tilavuus kerrottu sitten tuolla 14:lla. Saatu siis korvauksen yläraja. Korvaussumma on sitten laskettu korjattujen puiden hintaeron ja normaaliin hakkuun välillä lisättynä niiden puiden arvolla, joita ei kannattanut hakea metsästä. Ainakin toistaiseksi ollaan jääty alle tuon maksimikorvauksen, koska puut on valtaosin saatu korjuuseen. Esim jk:ssa ongelmaksi saattaisi muuttua se, että tuhoutuneet puut ovat niin laajalla alueella, ettei korjuu kannata. Silloin saisi vain tuon 14 €/m3. (Mikään vakuutusyhtiö ei korvaa, jos vahingoittunutta puustoa on alle 15 m3.)

    Palo- ja lumivahingoissa toiset yhtiöt korvaavat vahingon täysmääräisenä. Toisilla on kattohinta euroja/m3 (epäilemättä näkyy myös vakuutusmaksussa)

    Yhteistä taitaa kaikilla olla, että taimikkovahinkoja korvataan, jos yhtenäinen alue on yli 0,5 ha. Siis pienaukkoja harrastava jää ilman vakuutusturvaa.

    Odotusarvoa korvataan silloin, kun tuhoutunut puusto on keskenkasvuista. Siinäkin taitaa olla vakuutusyhtiökohtaista hienosäätöä.

    Tietysti kaikista korvauksista vähennetään omavastuu. Sen suuruus vaikuttaa aika paljon vakuutusmaksuun.

    uudehko metsänomistaja 31.1.2015, 15:29

    Ketjussa päädyttiin viimeksi mielestäni päätelmään kolmenlaisista metsävahingoista.

    1) Välittömät vahingot. Tarkoittanee ilmeisesti sitä rahasummaa, joka saadaan, kun vahingoittuneen puutavaran myyntuhinta vähennetään saman puutavaran oletetusta hinnasta ennen vahinkoa.
    2) Odotusajan vahingot. Tarkoittanee summaa, joka saadaan kun edellisen kohdan vahingot vähennetään jostain odotusajan jälkeisestä tulevasta odotettavissa olevasta hinnasta. En tiedä, mihin tulevaisuuden ajanhetkeen vertailu suoritetaan ja miten se lasketaan. En myöskään osaa verrata metsän kasvatustavan vaikutusta näiden vahinkojen suuruuteen
    3) Välilliset vahingot. Tarkoitan niitä kasvuvahinkoja, jotka syntyvät esimerkiksi siitä, että osaa metsän pinta-alasta , esim. piemiä aukkoja, ei kannata vahingon jälkeen uudistaa tai hoitaa, koska ne eivät metsän kiertoajan kuluessa ennättäisi tuottaa hoitokuluja. Tälläinen joutilas metsäala ei siis tuota jäljellä olevana kiertoaikana metsänomistajalle mitään. ketjun loppuosa käsitteli tälläisiä vahinkoja. Ymmärtääkseni näitä vahinkoja esiintyy ainoastaan tasaikäisessä kasvatuksessa.

    Timppa esitti oletuksen vahinkojen korvaantumisella metsävakuutuksesta. Yritin löytää materiaalia netistä. Lienee selvää, että luokaan 1 ja 2 kuuluvia vahinkoja korvataan metsävakuutuksista. Miten varsinkin luokkaan 2 kuuluvat korvaukset lasketaan, on minulle edelleen epäselvää.

    En löytänyt myöskään mitään tietoa luokkaan 3 kuuluvien menetysten korvaamisesta. Vihjeen siitä, etteivät metsävakuutukset korvaa luokkaan 3 kuuluvaa vahinkoa, antaa vakuutusmaksun suuruus. Vakuutusta tehtäessä ei kysytä kasvatustapaa. Pidän selvänä, että koska vahingon vaara on erilainen, myös vakuutusmaksu tulisi olla erilainen kasvatustavan perusteella. Yhtäläinen maksu vihjaa siihen, ettei vakuutukseen ole huomioitu näitä vahinkoja.

    Siten Timpan oletus vakuutusmaksun korvaavan nämäkin vahingot, voitanee pitää vähintäin optimistisenä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4