› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus TUULENKAADOT

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4

  • Jatkuva kasvatus TUULENKAADOT

    Lähetetty: 26.1.2015, 16:15

    Katson sittenkin, että aihe vaatii oman ketjun, jossa asiaan voidaan syventyä. Asia lienee ajankohtainen, koska myrskyt lisääntyvät ilmaston lämpenemisen myötä. Jotkut väittävät jo havainneensa lisääntymistä.

    Myrsky aiheuttaa metsänomistajille tappioita. Myrskyjä on monenlaisia. Suurimmat aiheuttavat täystuhon. Kaikki puut kaatuvat sekä jk-metsässä että jaksottaisessa metsässä. Pienemmät myrskyt kaatavat muutamia aareja tai vain yksittäisiä puita.Puita kaatuu suunnittelemattomasti kaikissa metsissä. Kaatuneet puut jäävät metsään tai niitä korjataan kalliilla hinnoilla sekundana.

    On keskusteltu siitä, tuhoutuuko jk-metsässä enemmän vai vähemmän puuta kuin tasaikäisessä metsässä. Yleensä näytetään uskovan, että jk-metsässä puita kaatuu enemmän.

    En ole havainnut keskustelua yhdestä asian vakavuuden paljastavasta seikasta.

    Tasaikäisen metsän selkeä tavoite on kasvattaa metsä, joka voidaan lopuksi hakata puiden ollessa sopivan kokoisia. Mikäli myrskyaukkoihin istutetaan taimia, ei näistä millään ehdi kasvaa hakattavia puita. Kysymys siitä, millaisiin aukkoihin kannattaa istuttaa, muuttuukin kysymykseksi, minkä kokoinen kuvio kannattaa hoitaa tasaikäisenä. Myrsyaukko ei, ainakaan periaatteessa aiheuta samanlaisia ongelmia jk-metsässä.

    Olen ihmetellyt omassa tasaikäisessä metsässä useita pieniä aukkoja. Olen ihmetellyt syytä. Uskoakseni entinen omistaja ymmärsi, ettei pieneen aukkoon kannata istuttaa uutta taimikkoa. Se ei kerkeä kuvion päätehakkuusen mennessä tuottaa mitään.

    Minun metsäni tuottoa kyseiset pienet aukot heikentävät selvästi ja huomattavasti. En keksi keinoa korjata tilannetta. Liekö asia huomioitu vertailtaessa jk-metsää tasakäisen metsän kasvatuksen tuottoa?

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja 26.1.2015, 20:42

    Juuret on yhtä leveät kuin latvus niin se pitkäksi ja ohueksi päässyt jk puu on todellakin herkkä kaatumaan tuulella. Jos puu ei kasva parhaissa mahdollisissa oloissa alusta alkaen niin juuret ei ole tarpeeksi kehittyneet kun ne siirtyvät valtapuiksi varjopuista. Lyhyillä kiertoajoilla ja oikea-aikaisilla harvennuksilla voi riskin minimoida. Yläharvennuskin on aina riski.

    Sit jos vielä jk metsää ajattelee niin kosteassa maassa uudistuminen onnistuu jotenkuten. Ja varsinkin kostealla maalla nämä tuulituhot on suurempia. Jaksollinen kasvattaja on jo ajat sitten ojittanut ja kuivattanut alueet ja puut kasvavat paremmin.

    Timppa 26.1.2015, 20:46

    Eihän se korko ole jaksollisessa menetetty. Puista saa rahat. Vakuutusyhtiö maksaa hintaeron normaaliin hakkuuseen verrattuna. Lisäksi saa korvauksen odotusarvon menetyksestä, jos kyseessä on kasvatusmetsä.

    Jos tuulituho sattuisi osumaan jk-metsään, niin aina ei kannata puita edes hakea. Korvausta saattaisi saada enintään esim 14 euroa/m3, koska vähäisiä puita ei kannata sieltä täältä kerätä ja sotkea taimikkoa.

    Metsän vakuuttamisesta on keskusteltu aika paljon. Oman kokemuksen mukaan suuremman tilan mailla tapahtuu erilaisia pienehköjä vahinkoja aika usein. On myrskyä, myyrää, tukkimiehentäitä, lumituhoa. Kokonaismyyntihinnoista laskien 7 viimeisen vuoden vakuutuskorvaukset ovat olleet n. 1,7 % vuodessa ja korvausten ulkopuolelle jäänyt omavastuu n. 0,3 %. Vakuutusmaksuja on maksettu suunnilleen saman verran. On saatu turva suurkatastrofin varalle periaatteessa täysin ilmaiseksi.

    Muistettava on sekin, ettei muistaakseni alle 15 m3:n tuhoja korvata. Jos niitä sattuisi toistuvasti jk-metsässä, niin kyllä siinä metsänomistaja manailisi, kun kuitenkin lainkuuliaisena joutuisi hakemaan yli 10 m3:n puuerät pois.

    antinpoika 26.1.2015, 20:58

    Onhan se täysin selvää jokaiselle että avohakkuun reunametsää
    kaataa tuuli kaikista pahiten, olipa se sitten oma tai naapurin metsä.
    Jaksollisen kasvattajilta pitäiskin vaatia vastuu vakuutus naapurille aiheutetusta vahingosta.

    MJO 26.1.2015, 21:37

    Jaksollisen kasvattajilta pitäiskin vaatia vastuu vakuutus naapurille aiheutetusta vahingosta.

    Antinpoikakin näyttää kuuluvan näihin ”aina on toisissa vika” tyyppeihin.

    uudehko metsänomistaja 26.1.2015, 21:56

    Pyydän anteeksi epäselvää kirjoitelmaani. Yritän uudemman kerran.

    Pidän selvänä, että kova myrsky kaataa puut välittämättä kasvatusmenetelmästä. Onneksi niin kovia myrskyjä on harvoin.

    Mikäli myrsky vain harventaa puustoa, saattaa tasaikäisessä kasvatuksessa korjaustoimenpiteenä olla taloudellisinta kaataa loputkin puut, (tehdä aukko) ja istuttaa uusi metsä (Reima ja Puun takaa) Tällöin joudutaan kaatamaan myrskyn jäljiltä kasvukuntoon jääneet puut. Nämä puut eivät ole vielä valmiita eivät ainakaan parhaimmillaan. Juuri tämän pystyyn jääneen puuston ennenaikainen hakkaaminen aiheuttaa tappiot, joiden vaikutuksesta menetelmän taloudellisuuteen halusin keskustella.

    Mielestäni jk-metsässä ei kyseisiä tappioita voi tulla. Jk-metsän pystyyn jääneet puut jatkavat kasvuaan ja ajastaan myydään täysikokoisina tukkipuina.

    Tasaikäiseen metsään, kuten kaikkiin metsiin, saattaa tulla pikkuaukkoja mistä tahansa syystä.Tasaikäisen metsän aukkoja ei kannata istuttaa. Uudet taimet eivät kuitenkaan ennätä kasvaa puiksi ennen entisten kehittyneiden puiden hakkuuta. Siten aukot on usein taloudellisinta jättää aukoiksi. Tämä taas aiheuttaa puolestaan maan ”joutokäyttöä”. Maan kasvupotentiaalia ei hyödynnetä täysimääräisesti. Näiden pikkuaukkojen taloudellinen merkitys voidaan tosin arvioida Reiman kaavalla . Joka tapauksessa tämä merkitsee negatiivistä tuloa metsänomistajalle.

    Jk-metsän pikkuaukot kannattaa uudistaa joko istuttamalla tai luonnon toimesta mahdollisimman nopeasti. Täten voidaa hyödyntää maan koko kasvupotentiaali. Jk-metsän puiden hakkuulle ei ole mitään määräaikaa. Puut hakataan, kun ne ovat kasvaneet valmiiksi (tukkikoon).

    Kun vertaillaan tasaikäistä metsän kasvatusta jk-metsän kasvatukseen tulisi kyseiset seikat huomioida. En muista kuitenkaan lukeneeni vertailuja, joissa näiden seikkojen vaikutuserot kasvatustapojen taloudellisuuteen huomioitaisiin. Löytyykö tai onko edes aihetta?

    Visakallo 26.1.2015, 22:11

    Eihän niiden pienaukkojen uudistamisen kannattavuudessa tai kannattamattomuudessa mitään eroa ole siinä ollaanko jaksollisessa vaiko jatkuvassa kasvatuksessa.
    Eihän niiden maapohjan arvossa mitään eroa ole.
    Ei se mitään haittaa, jos tällainen uudistettu pienaukko jää jatkamaan kasvua kun vanha metsä hakataan ympäriltä pois.
    Tällaisia alueita löytyy yhden jos toisenkin metsistä.

    Ammatti Raivooja 26.1.2015, 22:35

    Antinpoika nostikin tämän esille, että reunametsissä nämä tuhot on eikä niinkään harvinaisissa aariaukoissa. Jos e. paperille piirretään pieniä ympyröitä ja laajennetaan niitä tasaisesti niin huomataan, että yhtä reunametsää pienaukkometsä. Ja auringonpuoleisessa reunametsissä kirjanpainaja viihtyy. JK metsä on biologisesti paljon alttiimpi tuulelle.

    uudehko metsänomistaja 26.1.2015, 23:51

    Puun takainen on oikeassa. Samalla tavalla pienaukot uusituvat, oli ympärillä sitten tasaikäinen tai jk-metsä. Ilmeisestikään ei ole tarpeen aina raivata alueelle isoa aukkoa ennen uuden taimikon hankkimista.

    Se mikä muuttuu, tapahtuu tasaikäisen metsän korjuussa.

    Mitenköhän metsäkoneen käyttäjä suhtautuu, jos hänen pitää korjatessaan varoa alueelle jääviä puuryppäitä tai yksityisiä puita. Veikkaan, että korjuutaksa nousee. Korjuutaksan mataluus on sentään yksi eniten tasaikäistä metsänhoitoa puoltava tekijä.

    Tietenkään kysymys ei ole näin mustavalkea. Asiaan vaikuttaa luonnollisesti se, minkälaisia ja minkä kokoisia ovat nuo kasvamaan jätettävät puut tai puuryhmät ovat ja kuinka paljon ja miten sijoittuneita ne ovat. Jk-metsässä nämä myöhemmin kasvamaan lähteneet puut eivät eroa mitenkään muista jk-metsän puista.

    Visakallo 27.1.2015, 06:37

    Eipä noista joistakin aukon keskelle jäävistä entisistä pienaukoista juuri korjuuongelmia tule.
    Yleensähän ne ovat taimikoita tai nuoria metsiä.
    On tietysti katsottava, onko puilla hakkuun jälkeen mahdollisuus pysyä kovalla tuulella pystyssä.
    Ei metsänkasvatuksesta kannata sen vaikeampaa tehdä mitä se on.
    Pääasia on, että maapohja on tuottavassa tilassa, sillä se on metsänomistajan tuotantolaitos.
    Jos omistaisit hyväkuntoista toiminnassa olevaa tehdasta ja tyhjänä seisovaa huonokuntoista tehdasta, saisit melko varmasti ensimmäisestä vaihtoehdosta paremman tuoton, ja pois myytäessä paremman hinnan.

    Ammatti Raivooja 27.1.2015, 08:16

    Puuryppäillä tai säästöpuuryhmille tai hakkuussa säästyneillä ryhmillä ei ole juuri mitään vaikutusta nykyaikaisessa metsätaloudessa korjuunkannattavuuteen. Ei noita pikkuaukkoja nyt niin paljon ole jaksollisessa metsässä.

    Jos kuusta istuttaa tälläseen jaksollisen metsän pienaukkoon niin koivu ottaa sen vielä kiinni jos sitä sitten istutetaan lopulle alueelle 10-20vuoden päästä. Näin se ei aiheuta epätahtia korjuissa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4