Yläharvennuksissakin tulee raja vastaan milloin pitää avohakata. Metsänkierto päättyy luonnossa siihen, että lahoista aliskuusista kun on lopulta metsä muodostunut ötökät ja tuuli yhdessä luovat lopulta kierteen missä syntyy paljon pystyynkuivanutta puuta joka lopulta palaa ja polttaa metsän. Luonnossa tämä kierto on n.200 vuotta. On todella luonnotta ajatella, metsä ei uudistuisi aukon kautta.

Täällä on pulaa myös puulajeista. Meillä on aukko tässä ekolokerossa missä puu kasvaa hyvin alikasvoksena ja uudistuu tehokkaasti. Kuusi on lähinnä tätä mutta laho taipumuksen takia ei oikein hyvä.

Jospa minäkin vastaisin otsikkoasiaan.

Katselin muutamaa tulosta. Havumetsissä uudistushakkuissa päästään helposti yli 80 %:n tukkiosuuksiin. Esimerkiksi viimeksi päättyneessä hakkuussa männyn tukkiprosentti oli 88. Koko metsän tilanne muuttuu ratkaisevasti, jos metsä muuttuu lehtipuuvaltaiseksi. Haapa tietenkin on aina kuitua. Koivulla on jo 50 %:n tukkiosuus on hyvä saavutus.

Kuten tuolla toisella palstalla kirjoitin, niin oleellista on myös kokonaiskasvu. Jaksollisessa kasvu on aina kymmeniä prosentteja suurempi kuin jatkuvassa. Näin ainakin meidän metsissä. Eli ne jaksollisen kuitupuukuutiot tulevat ikään kuin ekstrana.

Olen ymmärtänyt, että jatkuvassa kasvatuksessa tukkipuut kaadetaan, meikäläisen käsityksen mukaan, keskenkasvuisina. Siis luokkaa 300-400 litraa/puu. Katsoin juuri tehdyn harvennushakkuun tulosta n. 50 vuotisessa metsässä. (männiköstä on kuva lukijan kuvissa) Siinä tukkirunkokokoisten harvennuskuusien keskitilavuus oli 353 litraa. Tukkiprosentiksi tuli 65. Tukkikokoisten mäntyjen, keskitilavuus 374 l, tukkiprosentiksi tuli 62. Siis tällaisia prosentteja voi kaiketi odottaa jatkuvasta kasvatuksesta, elleivät lenkous ja oksaisuus vielä alenna.

Mielestäni kyllä jk:ta voi ja saakin pitää vain metsän harvennuksena. Sitähän tuo on ja saanto saakin olla ”keskenkasvuista”. Metsähän jääkin vielä kesken eikä loppua näy. Mutta mielestäni sen voi lopettaa aikanaan ilman että olisi mitenkään halveerattu hyvää kasvatuskonstia. Annetaan mennä niin kauan kun metsä näyttää hyvältä ja uudistuu. Emmehän me muutamaa sataa vuotta eteenpäin muutenkaan tiedä mitenkuten ne tulevat jatkavat. Itse ainakin aion hyvin löyhästi mukaella ja varmasti jätän vastaisuudessa jopa jaksollisessa hyviä kasvatuspuuryhmiä pystyyn. Jopa yksittäisiä. Tämä on sallittua ja siksi siis.

Meneeköhän taas otsikon ohi, kun vastaan Jesselle.

Tuolla sinun tavallasi saatiin Suomen metsien tuotto putoamaan tehokkaasti. On siis kuin housuihin kusisi pakkasella.

Vielä asiastakin. Tietysti suuremmasta tukkirungosta tulee suhteessa enemmän puutavaraa kuin samasta määrästä pienempiä runkoja. Tämä on kaiketi osatekijänä siihen, että harvennus-ja päätehakkuutukeilla on niin suuri hintaero.

Omia kokemuksia ainakin luontaisista kuusikoista mitä on vapautettu ylispuiden poistoista on että laatua ei tahdo saada riittävästi korkeaan tukki%:tiin.Johtuen lähinnä siitä että taimiainesta ei tahdo tulla riittävästi tai sitten jossakin paikoin taimia on runsaasti ja sitten taas tahtoo olla aukko paikkoja missä ei kasva mitään.Eli jatkuvassa ei ole mistä valita laatua tarpeeksi vaan on tyydyttävä siihen mitä tulee.Jos vertaa täys tiheään jaksolliseen taimikkoon missä taas voidaan tehdä valinttaa varsin hyvin.

Nytkin itselläni on päätehakkuuta odotteleva luontainen kuusikko jossa veikkaan hyvällä katkonnalla pääsevän n.60% tukki osuuteen.