antinpoika hei! Se mitä tänään tehdään on jo huomenna tai ainakin ensi kuussa historiaan Historian syntymistä ei pysäytä edes tuleva jääkausi!

Ammatti Raivooja: ”Samaa mieltä siitä, että tutkijat tarvitsisivat paljon enemmän käytännön kokemusta metsänkasvatuksesta.”

Minä en osaa ottaa kantaa tutkijoiden käytännön metsänkasvatuksen kokemuksen määrään, kun en tutkijoita edes tunne. Oleellisempaa kuin tuon arvioiminen on kuitenkin tietoa hyödyntävän kyky selvittää, mitä on tutkittu ja millä reunaehdoilla. Ilman, että näitä asioita huomioi, ei kannata tulostakaan noteerata.

Antinpoika esitti, että jk:sta ei voi tietää, koska omakohtainen kokemus puuttuu. Tästä olen jyrkästi eri mieltä. Mielestäni tutkimustiedon tai siihen perustuvan kirjallisuuden lukeminen on täysin hyväksyttävä tapa kehittää omaa osaamistaan ja muodostaa aiheesta mielipiteitä. Vaikka jatkuvaa kasvatusta ei olisikaan harjoittanut isommassa mittakaavassa pidempää aikaa, maastossa voi silti tehdä havaintoja menetelmän ominaisuuksista. Harvalla meistä metsät ovat niin tasarakenteisia, ettei eri puulajien selviytymistä erilaisissa tilanteissa voisi arvioida. Toisaalta sekin, jos metsä pysyy tasarakenteisena tai aukkoon tulee huonosti luontaista taimea, on arvokas tieto jk-menetelmän kannalta. On kuitenkin vääin sanoa, että kuusen taimella kestää 50 vuotta kasvaa alikasvoksena metrin mittaan. Tiheässä kuusikossa tuo voi pitää paikkaansa, muualla ei. Täten tieto ei sellaisenaan ole käyttökelpoinen jk-menetelmää ajatellen.

Myönnän siis ihan rehellisesti, ettei minulla ole laajaa kokemusta jk-menetelmästä, eikä sillä saavutettavasta tukkiprosentista. Mutta ei minulla ole omakohtaista kokemusta tai mittaustietoa siitäkään, millaista rataa maapallo kiertää, mikä kiertää kenenkin ympäri jne. Silti olen rohjennut muodostaa aiheesta mielipiteeni ja se on vallitsevan tutkimustiedon mukainen.

Gla ilmeisesti arvostaa tutkijat korkealle. Itse olin vuosi sitten kuuntelemassa kun tämä JK tutkimus kuusen lahosta esiteltiin. Mitenkään vähättelemättä tutkimusta niin tiesin jo heti etukäteen tulokset. Sen verta paljon on tullut sitä kokemusta tuolta ennakkoraivauksilta. Se tutkimus tehtiin vain yhdellä kuviolla ja siitä vedettiin johtopäätös, että aliskuusi kuusikossa on usein laho eikä kannata kasvattaa. Mieti GLA yksi kuvio!? Ei siinä, että tulos olisi väärä mutta minä kuuntelen mielummin metsäammattilaisia, jolla on kokemuksia asioista kuin tutkijoita. Yks asia vielä, tutkimuksissa on EU-rahaa jopa 90% niin joskus voi miettiä tuleeko tutkimus tarpeeseen ja onko ne aina hyödynnettävissä. Juuri tilaisuudesta tulleena missä esiteltiin tutkimuksia niin sanoisin, että kaikki ei ihan ole huippua.

Menin koko ketjun läpi ja kyllä pitää todeta että aika totaalinen lynkkaus uudehkolle on kyllä vanhan ”uskontokunnan” taholta pyritty tekemään. Ja vain siksi että joskus sotien jälkeen on harsittu. On varmasti ja karsittukkin mutta mitä sillä on tämänpäivän menetelmiin rinnastettavaa ja mikä taas on opiksi otettavaa on aivan eri asia.
Minun käsitykseni on että silloisessa torppariköyhyydessä kyllä otettiin mitä hiukankin metsästä uskallettiin ja joskus varmaan hiukan väärältä puolen rajaakin. Tottakai niistä tuli torsoja metsiä mutta selvisi ehkä tusina ihmisiä sulilla ja edes hengissä kovista ajoista. Ainakin jotkut, ei kaikki. Eikä palstan kestosuosikki sorkkaeläinkään ollut ongelmaksi kun se tapettiin heti kun sopivasti kuutamojahti toteutui.
Niin että suvaitsevuutta tänäpäivänä. Silloin sitäkään ei virallisesti suvaittu.