Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 91)
  • Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS

    Ketjun PERIMÄ lopussa tuli esiin termi tukkiosuus. Tällä ymmärrän jonkun kuvion tmv;n tukkituotosta suhteessa kuvion tuotamaan puumäärään. Asiaa voi tarkistelle joko rahamäärinä tai kuutioina. Kasvatustapoja vertailtaessa vertailu kuutioina on tärkeämpi.

    Puun takaa kertoi heillä löytyvän tiedot myyntituloista, joita tilan metsistä on myyty viimeisten 60 vuoden aikana. Metsiä on hoidettu jaksottaisella kasvatuksella. Näistä saa suoraan yhteen laskemalla tukkien tuottaman rahamäärän osuuden metsän koko tuotosta ( n 80 %).a.

    Mikäli tilityksistä ilmenee myös metsän kiertoaikana hakatut kuutiot kuituna ja tukkina voidaan helposti yhteenlaskulla laskea tukkiosuus myös kuutioina.

    Kuutiovertailu on sikäli parempi, että metsän kiertoajan kuluessa tukin ja kuidun hinnat ovat muuttuneet (nousseet) sekä hintasuhde muuttunut. Tämä vääristää kuvaa.

    Useilla tiloilla saattaa löytyä metsän myynnistä saatuja tilityksiä koko metsän kiertoajalta. Tälläisestä materiaalista voisi luotettavasti laskea jaksottain hoidetun metsän tukkiosuuden.

    Jk-metsästä tukkiosuuden laskeminen vaatii vähimmillään tiedot vain yhden hakkuukerran tuloksista. Tällöin on kuitenkin jk-metsän oltava vakiintuneessa jk-tilassa, mikään yläharvennus ei kerro totuutta. Asiasta on niin tärkeä jk-metsän tulevaisuudelle, että siitä on tehty tutkimuksia. Minulla ei kuitenklaan ole tuloksia saatavilla.

    Yleisesti katsotaan jk-metsästän tukkiosuuden olevan merkittävästi korkeamman kuin tasaikäisen metsän. Viime aikoina on kuidun menekki pienentynyt globaalin digitalisoitumisen seurauksena. Viime viikkoina tapahtunut öljyn hinnan lasku laiheuttaa paineita myös polttopuiden hinnan laskemiseksi erityisesti teollisen käytön osalta. Tukkiosuus on täten muuttunut entistä ajankohtaisemmaksi.

  • uudehko metsänomistaja

    Luin Timpan viestin ajatuksella. Mielestäni hän kertoo, ettei ymmärrä väitteitäni ketjujen sabotoinnista. Se laittoi minut ajattelemaan. Olin aina ennen pitänyt Timppaa sen verran älykkäänä, että hän ymmärtää selkeät asiat. Onkohan minun muutettava kantaani. Kerron varmuuden vuoksi käsitykseni sabotoimisesta.

    Ajatukseni lähtee palstan kirjoitusohjeiden ensimmäisestä säännöstä. Keskustele otsikon aiheesta. Jos aihe vaihtuu, aloita uusi ketju. Mielestäni sääntö on helposti ymmärrettävä ja selkeä. Sitä ei tarvitse normaalille lukijalle kääntää.

    Kun viestiketjun otsikoksi avaaja on valinnut vaikkapa”Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS” keskustellaan tästä. Kaikki asiaa käsittelevät kommentit ovat samanarvoisia. Jokainen voi mielessään tai omalla kirjoituksella kehua tai moittia toisten näkökohtia. Mitään rajoituksia ei saa, eikä voi olla. Kuitenkin kekustelun pitää koskea otsikon aihetta.

    Jos otsikon aiheesta halutaan poiketa, kuten esimerkiksi Korpituvan Taneli ja Hemputtaja< halusivat keskustella minun nimimerkkini tavoitteista, Ihmisestä nimimerkini sisällä jne pitää ohjeiden mukaan niitä varten avata oma ketju. Se, etteivät herrat halunneet avata omaa ketjua muuttuneelle aiheelle, kertoo, että päätarkoituksena oli estää vanhaa ketjua jatkamasta. Samaa keinoa käyttäen Timppa ja Hemputtaja yrittävät taas äsken sotkea tämän viestiketjun. He väittivät täysin vastoin tosiasioita minusta ja kirjoituksistani jotain perätöntä Ainoa tarkoitus oli estää asiallinen keskustelu ketjussa TUKKIOSUUS.

    Luin juuri Korpituvan Tanelin kirjoitelman osaan otosta tähän ketjuun. Toivottavasti hän tällä kertaa huomioi ensimmäisen säännön. ” KESKUSTELE OTSIKON AIHEESTA, JOS AIHE VAIHTUU, ALOITA UUSI KETJU”

    Metsäkupsa

    Kovin on ketjun aloittaja palstapoliisiksi ryhtynyt,jos prikulleen pysyttäisiin Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS otsikossa . Ketju olisi kuivunut alkuunsa,pätee myös lähes kaikkiin palstan muihinkin ketjuihin..Eipä siinä olisi loppujen lopuksi tainut isoa vahinkoa tulla.Itse jään odottelemaan lumien sulamista,kun talvella ei puut tukiksi kasva, oli kasvatusmalli mikä hyvänsä.

    Visakallo

    Koetan nyt osaltani pysyä tiukasti otsikon aiheessa.
    Tukkiosuus on meillä laskettu tilalta ulos myydystä puusta.
    Oma käyttö on koostunut melko vähäisestä rakennuspuun ja tarvepuun otosta.
    Tarvepuu koostuu alle tukkipuun kokoiseta puusta, joten sen voi rinnastaa kuitupuuhun.
    Näin ollen omalla käytöllä ei ole ollut vaikutusta tukkiosuuteen.
    60 vuoden aikana tukkien latvaläpimittavaatimus oli vaihdellut, ollen pienimmillään 14 tai 15 cm, joissain pylväspuissa vähän allekin.
    Varsinaisia 12 cm pikkutukkeja ei ole myyty juuri lainkaan.
    Näin ollen tukkiosuuden laskennassa ei ole vedätetty kumpaankaan suuntaan.
    80 prosentin kiertoaikainen tukkiosuus saattaa tuntua suurelta, mutta sehän on suureksi osaksi matematiikkaa:
    Metsästä otetaan harvennuksissa vain kymmeniä motteja hehtaarilta, mutta päätehakkuussa satoja motteja.
    Silloin kun metsä on koko kiertoajan hoidettu ajallaan, ei päätehakkuun 90 prosentin tukkiosuus ole kovin vaikea saavuttaa.
    Tämä nostaa kiertoaikaisen tukkiprosentin 80:een, vaikka ensiharvennuksessa on tullut pelkkää kuitua, ja toisen harvennuksen tukkiosuus on ollut vain 50 prosenttia, koska harvennuskertymän puumäärä suhteessa päätehakkuun puumäärään on vain murto-osa.
    Eihän nämä asiat kovin monimutkaisia ole, mutta ymmärrän hyvin sen, ettei läheskään kaikilla ole käytettävissään pitkän ajan seurantaa metsänhoitotöistä, toteutuneista puukaupoista, eikä metsiä ole välttämättä hoidettu useamman sukupolven ajan suunnitelmallisesti, kuten tässä tapauksessa on.

    Ammatti Raivooja

    ”Mikäli itse saisin tehtäväksi pyrkiä metsäni mahdollisimman suureen tukkiosuuteen välittämättä mistään muusta, raivaisin taimikon suoraan tukkiharvuuteen. -UMO”

    Voithan sinä kokeilla mutta harmillisesti ihmisikä on liian lyhyt oppimaan kaikki virheet mutta jos näin esittämäsi tavalla teet niin voin luvata, että tukkiosuus ei ole lähellekkään maksimia. Kuitupuuta lähinnä. Mutta ilmeisesti et ole täällä oppimassa ja kuuntelemassa, joten en jaksa edes perustella tarkemmin.

    antinpoika

    Tässä on keskusteltu jatkuvasta kasvatuksesta ja olen huvittuneena
    sitä seurannut, ymmärrän kyllä että tällainen keskustelu pitääkin olla
    harmitonta läppää mutta ettehän te hyvät ystävät voi siitä mitään
    tietää-se pienikin kokemus puuttuu.

    raivuri

    Sinun viestisi se vasta läppä olikin. Jatkuva kasvatus oli ennen sotia koko maan valtamenetelmä. Monilta tiloiltakin löytyy kattavat arkistot tehdyistä töistä ja hakkuista. Oman kantatilani osalta on 75 vuotta suunnilleen jotenkin tallessa, pieniä aukkoja ja puutteita toki on. Että kyllä löytyy tietoa. Jk olisi hyvä valinta jos työmenetelmä olisi mies+hevonen

    Visakallo

    Aika vahvasti sanottu antinpojalta tuosta jatkuvan kasvatuksen täydestä tietämättömyydestä.
    Estradi on vapaa, annahan antinpoika lisäarvosi tälle palstalle ja kerro jatkuvasta kasvatuksesta!

    antinpoika

    Kyllä minä sen tiedän mitä harsinta tarkoittaa enkä ole väittänytkään
    hyväksi vanhaa mallia, mutta historiassa ei tapahdu enää mitään.

    Ennen kuin täällä kovin tietävänä esiintyy pitää tietää mitä erirakenteis-menetelmä nykyaikana tarkoittaa ja pienikin kokemus ei ole pahitteeksi.

    Metät kunnossa!

    Seuraava trolli pölähtänyt paikalle.

    Tämä foorumi ei ole esim. ”Arvometsän” otollinen markkinointikanava.

    Visakallo

    Antinpoika on hyvä ja jatkaa siitä erirakenteisesta metsästä kertomista.
    Ymmärrät varmasti, ettei ole kovin rakentavaa moittia toisia tietämättömyydestä, jos ei itse tuo mitään lisätietoa palstalle.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 91)