Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 91)
  • Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS

    Ketjun PERIMÄ lopussa tuli esiin termi tukkiosuus. Tällä ymmärrän jonkun kuvion tmv;n tukkituotosta suhteessa kuvion tuotamaan puumäärään. Asiaa voi tarkistelle joko rahamäärinä tai kuutioina. Kasvatustapoja vertailtaessa vertailu kuutioina on tärkeämpi.

    Puun takaa kertoi heillä löytyvän tiedot myyntituloista, joita tilan metsistä on myyty viimeisten 60 vuoden aikana. Metsiä on hoidettu jaksottaisella kasvatuksella. Näistä saa suoraan yhteen laskemalla tukkien tuottaman rahamäärän osuuden metsän koko tuotosta ( n 80 %).a.

    Mikäli tilityksistä ilmenee myös metsän kiertoaikana hakatut kuutiot kuituna ja tukkina voidaan helposti yhteenlaskulla laskea tukkiosuus myös kuutioina.

    Kuutiovertailu on sikäli parempi, että metsän kiertoajan kuluessa tukin ja kuidun hinnat ovat muuttuneet (nousseet) sekä hintasuhde muuttunut. Tämä vääristää kuvaa.

    Useilla tiloilla saattaa löytyä metsän myynnistä saatuja tilityksiä koko metsän kiertoajalta. Tälläisestä materiaalista voisi luotettavasti laskea jaksottain hoidetun metsän tukkiosuuden.

    Jk-metsästä tukkiosuuden laskeminen vaatii vähimmillään tiedot vain yhden hakkuukerran tuloksista. Tällöin on kuitenkin jk-metsän oltava vakiintuneessa jk-tilassa, mikään yläharvennus ei kerro totuutta. Asiasta on niin tärkeä jk-metsän tulevaisuudelle, että siitä on tehty tutkimuksia. Minulla ei kuitenklaan ole tuloksia saatavilla.

    Yleisesti katsotaan jk-metsästän tukkiosuuden olevan merkittävästi korkeamman kuin tasaikäisen metsän. Viime aikoina on kuidun menekki pienentynyt globaalin digitalisoitumisen seurauksena. Viime viikkoina tapahtunut öljyn hinnan lasku laiheuttaa paineita myös polttopuiden hinnan laskemiseksi erityisesti teollisen käytön osalta. Tukkiosuus on täten muuttunut entistä ajankohtaisemmaksi.

  • Metsäkupsa

    Meikäläinen alle tonnilla itse istuttaen uudistanut ja rahatkin metsästä tulleet.Risurahat ja bonukset valtaosan hehtaarilta saanut,samat rahat sitten kaivurille ja taimitarhalle laskun maksuun menneet.Laske siinä sitten korkoa aukon risuille.

    Tyhjästä olen aloittanut ja mitään en mukaani saa,mutta on mukavampi elellä kun ei ole enään ihan tyhjätasku .Ja maanomistajasta pääsyt hiljalleen metsänomistajaksi,kun on kasvanut puuta melkomukasvasti omaksumillani opeilla.

    MaalaisSeppo

    Tukkiosuusjutusta tämä on hieman sivussa, mutta en malta olla kommentoimatta tässä ja useissa muissakin keskusteluketjuissa tapahtuvaa vertailua haukkuuaukon istutuksen kannattavuudesta suhteessa muihin sijoituksiin. Metsän istutus poikkeaa muista siinä, että sijoituskulut voi vähentää sijoitusvuoden verotuksessa, mutta muiden ei. Tämä parantaa metsänistutuksen kilpailukykyä muihin sijoitusmuotoihin verrattuna huomattavasti.

    Olisi mukava tietää, miten verotus on otettu huomioon vertailtaessa tasaikäisen- ja jk-metsänkasvatuksen kannattavuutta (vrt viimeinen Metsälehti).

    Visakallo

    MaalaisSeppo kiinnitti huomiota aivan olennaiseen asiaan.
    Jos verovaikutus olisi otettu huomioon, olisi ne laskelmat todennäköisesti jääneet julkaisematta.
    Yhdessäkään laskelmassa ei myöskään ole otettu latvusmassan ja / tai kantojen raha-arvoa huomioon.
    Yhdessäkään laskelmassa ei myöskään ole ollut jatkuvan kasvatuksen hoitotöiden kulut mukana, vaikka jaksollisen kasvatuksen kulut on kyllä muistettu huomioida.
    Jos joku nimittää tällaisia vertailuja tietelliset kriteerit täyttäviksi tutkimuksiksi, ei ole rehellinen, tai ei ole kovin hyvin perillä biologiasta eikä taloudesta.

    Gla

    Jees, jaksollisen tilan kehitysluokkajakauma ei sulje muita kasvatusmuotoja pois. Sen sijaan se vesittää puheet siitä, että päätehakkuun jälkeen tuloja kassavirta alkaisi kääntyä vasta 30 vuoden kuluttua. Toki yhtä kuviota kerrallaan tarkasteltuna näin tapahtuu, mutta onko ainoa oikea tapa tarkastella asiaa kuviotasolla? Jk-metsänhoitajalla puun kehitys taimesta tukkipuuksi kestää pitempään kuin jaksollisella, joten siinä kassavirta on pakkasella vielä pitempään.

    Gla

    Sivullinen: ”Edellisen kiertoajan lopussa päätehakkusta saamasi tulo EI kuulu alkavalle kierrolle vaan edelliselle. Teet vain niistä rahoista tuon 1300 € sijoituksen.”

    Juuri näin. Mutta koska sinäkin lasket metsätalouden kannattavuutta tilakokonaisuuden kuvioden summasta, ei yhden kuvion kassavirran aikataulu ratkaise peliä. Timppa on samaan aikaan sekä oikeassa, että väärässä. Hän yrittää sanoa, että paremmat kantohinnat kuittaa homman plussalle, vaikka laskeekin ne seuraavan sukupolven hyödyksi.

    Sivullinen: ”Tarkoitukseni on ollut vain osoittaa, että aukoksi hakatun alueen metsittämis- ja hoitokustannukset pitää laskea sijoitettuna pääomana, jolle pitää laskea korkokustannus.”

    Sama pätee jk-metsään.

    Sivullinen: ”Tilan muiden kuvioiden tarkastelu ei kuulu eikä vaikuta tähän, koska niillä voidaan tehdä joko jaksottais tai jatkuvaa kasvatusta.”

    Alunperin tartuin huoleen jaksolliseen kasvatukseen liittyvästä negatiivisen kassavirran ajanjakson pituudesta. Koska jaksollinen menetelmä on kilpailukykyinen koko kiertoajan pituuden mukaan laskettuna, menetelmään liittyvä huono piirre menettää merkityksen, koska tilakokonaisuuden muiden kuvioiden takia kassavirta pysyy plussalla. Siten muiden kuvioiden tarkastelu liittyy tähän. Asiasta voi murehtia, jos omistaa vain muutaman kuvion ja joutuu uudistamaan ne.

    Timppa

    Gla on ymmärtänyt kyllä sanomani miltei oikein. Yritän vielä selventää.
    Sivullisen kannattaa tosiaan huomata, että sinne jk-metsään jää puita jatkamaan arvokasvuaan pitemmäksi aikaa. Siksi hakkaamattomankin jk-metsän tuotto paranee.

    Vertailun lähtökohta oli siis se, että kummassakin hakkuutavassa hakataan vuosittain aluksi sama määrä puuta. Käteen jäävä raha on kummassakin menetelmässä sama. Siksi jaksollisen harjoittaja ei alkuvuosina ole mielestäni jk:n harjoittajaa paremmassa asemassa, jos työ teetetään vieraalla. Jos työn tekee itse ja/tai hyödyntää hakkuutähteiden myyntihinnan, niin tilanne muuttuu jo alusta alkaen jaksollisen eduksi, kuten Metsäkupsa totesi.

    Vieraalla teetettynä tilanne jatkuu siis tasaväkisenä aina ensiharvennusvaiheeseen saakka. Silloin jaksollisen hakkuumahdollisuus lisääntyy sen ensiharvennushakkuun verran. Sitten edelleen paranee, kun kuvioita ”kypsyy” toiseen harvennusvaiheeseen. Maksimi saavutetaan sitten tulevaisuudessa, kun jaksollisen uudishakkuusta saadaan hehtaarilta 50% tai jopa 100 % enemmän puuta, kuin niistä harsintametsien aukoista. Tätä tarkoitin, kun sanoin, että menetelmän lopullinen hyötyjä on seuraavat sukupolvet.

    Kuten Metsäkupsa totesi, maanomistajasta tulee metsänomistaja.

    A.Jalkanen

    Metsämakasiini 1/2015 s. 40: ”Tutkimuksella ei paremmuus selviä”. Tarvitaan siis PALJON lisää käytännön kokemusta. Lisäksi, kuten tutkimuksessa todettiin, optimipäätös riippuu aina metsänomistajan arvostuksista. Ehkä valinta menee loppujen lopuksi vähän samaan tapaan kuin lämmitystavan valinta: puulämmitys viitseliäälle, vähätöiset mallit mukavuudenhaluiselle. Metsänkasvatuspuolella jk sopii mukavuudenhaluiselle, koska siinä tarvitaan vähemmän ruumiillista työtä. Vähemmän hikeä, enemmän kyyneleitä?

    🙂

    Ammatti Raivooja

    Samaa mieltä siitä, että tutkijat tarvitsisivat paljon enemmän käytännön kokemusta metsänkasvatuksesta.

    Antonin poika

    Eiköhän ole tässäkin niin, että markinat ratkaisevat. Useimmille taitaa olla tärkeintä se, mitä jää viivan alle.

    Tutkimuksiakin on monenlaisia. Tuli mieleen se yksi tunnettu, jossa jk:n analyysi alkoi vanhasta metsästä, mutta jaksoittaisen analyysi taimikon perustamisesta. Päätehakkuutuloja ei huomioitu.

    Tässä keskustelussa on useammankin kerran todettu jaksottaisesta, että lopussa kiitos seisoo. Minusta se kiitos seisoo usein jo alussa, kun päätehakkuutulot kilahtavat tilille.

    Mutta hieman olen ihmetellyt keskustelussa sitä, miten vähän on jk:n yhteydessa kiinnitetty huomiota valo- ja varjopuiden eroihin taimettumisessa. Ei tuo jk männyllä ja koivulla herkkua ole, ja kuusikoita lienee jo tarpeeksi. Ilmaston lämmitessä ja talvien leudontuessa kuusikoiden ongelmat lisäntyvät.

    Korpituvan Taneli

    Mitenkähän on, onko se jk niin tutkimaton alue kuin sanotaan. Minun käsittääkseni koko viime vuosisadan alkupuoli on tutkittu tätä jk:ta. Pitää tietysti muuntaa mittayksiköitä yms. Sieltä varmaan löytyy yhtä ja toista.

    Voi olla että niitä ei uskalleta kaivella, saattaa karmea totuus paljastua.

    Terveisia: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 91)