Jos hehtaarin aukolle uuden metsän perustaminen maksaa esim. 1300 € ja, jos vuotuinen korkokanta on 4%, niin lyhyellä jaksottaisen kasvatuksen kierrolla 65 vuoden kuluttua 1300 € sijoitus tarkoittaa noin 16600 €. Jos korkokanta on 5%, niin vastaava summa on lähes 31000 €.

Jos kiertoaikana on 80 vuotta, niin vastaavat luvut ovat noin 30000 ja 64000 €.

Jos vaikka viimeistään 5 vuoden kuluttua taimikon perustamisesta tehdään taimikon perkaus, joka maksaa vaikka 250 €, niin sen vaikutus on noin 2500 tai 4700 € 65 vuoden kierrolla ja 4700 tai 9700 € 80 vuoden kierrolla.

Ennen päätehakkuuta tehdään toki muutakin (taimikon hoitoa ja harvennus/harvennuksia). Harvennuksien tuotto kierron loppuun laskettuna ei kuitenkaan ole kovin suuri, jos tukkisaanto jää pieneksi.

Suunnilleen kaikki ovat todenneet, että jaksollisessa kasvatuksessa palkinto odottaa kierron lopussa! Ongelma laskelmissa on se, mikä hinta 65 tai 80 vuoden kuluttua hehtaarilta kaadettavasta puusta saadaan. Kukaan ei tiedä, mikä on esim. kuusitukin kuutiohinta tuolloin. Onko sille edes kysyntää.

JK-kasvatuksessa pyritään saamaan pienempiä tuottoja aikaisemmin ja tasaisesti, jotka pyritään sijoittamaan siten, että niistä saadaan korkoa. Jos esim. 20 vuoden kuluttua jk-metsiköstä saadaan 3000 € tuotto, niin 4% korolla se on 65 v kierrossa (45 v kuluttua) noin 17500 €. 80 v kierrossa (65 v kuluttua) laskettaessa se on noin 34000 €.

—————–

Kaikki saavat kasvattaa metsiään, kuinka haluavat.
Avoin keskustelu asioista olisi suotavaa.

Ei se kehitysluokkajakauma vaikka olisi kuinka ihanteellinen tahansa sulje pois metsän kasvatuksen pitkää kokonaiskuvaa. Kyllä jk:ta voi ja mielestäni kannattaa ainakin joillain kuvioilla soveltaa jos siihen on edellytyksiä. Saahan silläkin eliniän puitteissa rahaa paremmin kotiutettua.

Ja mutkamännystä kuva sitten taas 20 vuoden päästä Metsälehteen, tuloahan siitäkin tulee :).

Tässä ei nyt kyllä talousperiaatteilla ole osoitettu jaksollista kasvatusta paremmaksi kuin jatkuva, sijoitetulle pääomalle pitää saada korkoa.. OMT pohjilla mätästys kuusen istutus 1300 kpl/ha yhdellä harvennuksella ja 50 vuoden kiertoajalla antaa 6% tuoton, mikäli tukin ja kuidun hinnat ovat nykyiset vakiot. MT-pohjalla tuotto jää varmaan alle 4%, en viitsi tarkistaa. VT-pohjat kannattaa äestää ja kylvää siinä yhteydessä, tuotto kiertoajalla 3 %. Kuivalla kankaalla homma pitää hoitaa luontaisella uudistamisella. Motti-ohjelmalla noita voi tarkastella. Eihän sitä istuteta vain istuttamisen ilosta tai siksi että laki velvoittaa, kyllä se 1300 euron sijoitus viljelyketjuun MT – OMT pohjilla tuottaa oikeasti. Ja istutustyön sekä taimikonhoidon itse tekemällä tuotto on joko vielä parempi tai saa itselleen laskea palkan.

Palkinto tulee myöhemmin siksi, jos sinulla on hehtaarin aukko, johon teet ekana vuonna 1300 € sijoituksen ja pääosan tuloista saat VASTA sitten, kun hakkaat alueelta puita ja suurin summa tulee kiertajan lopussa. Kiertoajan aikana sinulla on sekä menoja metsänhoidosta että pienempiä tuloja harvennuksista.

Edellisen kiertoajan lopussa päätehakkusta saamasi tulo EI kuulu alkavalle kierrolle vaan edelliselle. Teet vain niistä rahoista tuon 1300 € sijoituksen.

Tarkoitukseni on ollut vain osoittaa, että aukoksi hakatun alueen metsittämis- ja hoitokustannukset pitää laskea sijoitettuna pääomana, jolle pitää laskea korkokustannus. Tätä ei voi tehdä siten, että ajatellaan tehtävän 1300 € sijoitus, jolle ei lasketa mitään korkoa 65 tai 80 vuoteen.

Tilan muiden kuvioiden tarkastelu ei kuulu eikä vaikuta tähän, koska niillä voidaan tehdä joko jaksottais tai jatkuvaa kasvatusta.

Katsopas Sivullinen, jos tarvitsen 10000 euroa auton ostoon, niin kyllä minä mietin, miten sen metsää myymällä saan. Katselen silloin koko metsääni. En siis yhtä kuviota. Voin siis valita aukon tai harsinnan välillä. Kummassakin systeemissä minulle jää sama summa rahaa. Jos sitten tarvitsen rahaa johonkin muuhun, vaikkapa pörssisijoituksiin, niin jatkan samaa systeemiä, kuten olen jo aiemmin tuolla moneen kertaan kirjoittanut.

Periaatteessa mennään siis tasatahtia siihen saakka, kun alan harventaa jaksollisen kasvatuksen metsiä. Jaksollisen etumatka kasvaa ja vakiintuu siinä vaiheessa, kun kaikki vanhat harsintakuviot on uudistettu ja uudistan niitä jaksollisen kasvatuksen metsiä.

Tässä on sekin etu, että voin huoletta kasvattaa niitä vanhoja harsintametsiä suuremmiksi ilman, että minulla on huolia siitä, että kaatajat turmelevat sen vähän taimikon.

Kuinka paljon pääsen systeemin hyödystä nauttimaan, se tietysti riippuu iästäni. Oleellista on, etten missään vaiheessa häviä ja jälkeeni jää erittäin paljon arvokkaampi metsä.