Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 91)
  • Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS

    Ketjun PERIMÄ lopussa tuli esiin termi tukkiosuus. Tällä ymmärrän jonkun kuvion tmv;n tukkituotosta suhteessa kuvion tuotamaan puumäärään. Asiaa voi tarkistelle joko rahamäärinä tai kuutioina. Kasvatustapoja vertailtaessa vertailu kuutioina on tärkeämpi.

    Puun takaa kertoi heillä löytyvän tiedot myyntituloista, joita tilan metsistä on myyty viimeisten 60 vuoden aikana. Metsiä on hoidettu jaksottaisella kasvatuksella. Näistä saa suoraan yhteen laskemalla tukkien tuottaman rahamäärän osuuden metsän koko tuotosta ( n 80 %).a.

    Mikäli tilityksistä ilmenee myös metsän kiertoaikana hakatut kuutiot kuituna ja tukkina voidaan helposti yhteenlaskulla laskea tukkiosuus myös kuutioina.

    Kuutiovertailu on sikäli parempi, että metsän kiertoajan kuluessa tukin ja kuidun hinnat ovat muuttuneet (nousseet) sekä hintasuhde muuttunut. Tämä vääristää kuvaa.

    Useilla tiloilla saattaa löytyä metsän myynnistä saatuja tilityksiä koko metsän kiertoajalta. Tälläisestä materiaalista voisi luotettavasti laskea jaksottain hoidetun metsän tukkiosuuden.

    Jk-metsästä tukkiosuuden laskeminen vaatii vähimmillään tiedot vain yhden hakkuukerran tuloksista. Tällöin on kuitenkin jk-metsän oltava vakiintuneessa jk-tilassa, mikään yläharvennus ei kerro totuutta. Asiasta on niin tärkeä jk-metsän tulevaisuudelle, että siitä on tehty tutkimuksia. Minulla ei kuitenklaan ole tuloksia saatavilla.

    Yleisesti katsotaan jk-metsästän tukkiosuuden olevan merkittävästi korkeamman kuin tasaikäisen metsän. Viime aikoina on kuidun menekki pienentynyt globaalin digitalisoitumisen seurauksena. Viime viikkoina tapahtunut öljyn hinnan lasku laiheuttaa paineita myös polttopuiden hinnan laskemiseksi erityisesti teollisen käytön osalta. Tukkiosuus on täten muuttunut entistä ajankohtaisemmaksi.

  • Timppa

    Anteeksi vaan ”uudehko”, välillä tulee mieleen hokema, että yksi tyhmä pystyy kysymään enemmän kuin 10 viisasta vastaamaan. Jotenkin kyllä ihmetyttää nuo sinun eri osioita koskevat kysymyksesi.
    Asia on yksinkertainen, kuten jo vuosia sitten kirjoitin. Se metsänkäsittelytapa on kannattavampi, joka tuottaa paremman kasvun. Uudistuskustannuksista ei tarvitse välittää, sillä paremmat kantohinnat jaksollisessa kattavat ne.

    Vuosikymmeniä metsiä käsitelleillä on jopa tilastotietoa omien metsiensä osalta ja joskus myös edellisiltä sukupolvilta. Meikäläiselläkin erilaista faktaa 80 vuoden ajalta. Ei siinä kyllä erityistä matematiikkaa vaadita, kun toteaa, että vuodesta 1992, jolloin metsistä suuri osa oli harsintametsiä, kasvu hehtaarille on noussut 3,4 m3/ha/v:stä 5,4 m3/ha/v:een. Puustokin on muuttunut havupuupainotteisemmaksi.

    Ei siihen vaikuta luonnollisestikaan enempää Lähteen tutkimukset tai Kärkkäisen tiedot. Siihen vaikuttaa vain ainoastaan se, että aikanaan on siirrytty jaksolliseen ja metsiä on tarmokkaasti hoidettu.

    Minusta kyllä aika kohtuuttomasti syytät muutamaa täällä, jotka mielestäni aivan asiallisesti ovat kertoneet omista kokemuksista. Niitähän sinä kaiketi kaipasit. Eipä täällä kirjoittajilla, jotka ovat kertoneet faktoja, ole tietenkään mitään ”omaa lehmää” ojassa. Toisin taitaa olla eräillä ”tutkijoilla” ja nimeltä mainitsemattomalla firmalla, joka pyrkii tekemään jk:sta bisnestä. Aika hyviä mainosmiehiä ovatkin saaneet. Esim Hesarissa ihan ilmaista tekstimainosta. Se kyllä vähän ihmetyttää.

    kuusessa ollaan

    Itsellä hiukan samanlaiset olosuhteet kuin Timpalla, tilojen järeimmät metsät syntyneet 1920-luvun alkupuolen määrämittahakkuiden jälkeen (valtion metsistä erotettuja tiloja). Paljon tiheäsyistä kuusta, jonka kasvu on hyytynyt parin tukin koossa. Ensiharvennettu 70-luvulla ja väljennys tehtiin 2000.

    Maapohjasta ei ole kiinni, niissä kuvioissa joissa on uudistettu kuuselle ja istutettu, kasvu todella hyvää. Koska en pidä suurista yhtenäisistä uudistusaloista, näitä kuvioita uudistetaan portaittain, eli huonoimmat kuviot edellä ja taimikon sulkiessa maiseman, otetaan seuraava paikka käsittelyyn.

    Eli periaatteessa ko. kuusikot ovat niitä jatkuvan kasvatuksen tyyppisesti syntyneitä, metsistä joista on otettu järeimmät puut pois.

    On hienoa, että jatkuva kasvatusta pohditaan näissä keskusteluissa, mutta kuten Taneli on kertonut, olisi laajamittainen JK paluuta harsinnan aikoihin. On kaunis idea, että kasvatetaan ja korjataan vain järeytyneitä runkoja. Mutta se onnistuu vain harvoissa paikoissa.

    Korpituvan Taneli

    Timppa ei ilmeisesti nyt ymmärrä kupletin juonta. Kaikki sellaiset kokemusperäiset tiedot, jotka eivät ole eduksi jk:lle on pelkkää tietämättömyyttä.
    Sitten ne teoriat joita voidaan lukea jk oppaista on sitä uutta ja ennakkoluulotonta tietoa asiasta.

    Suurin virhe tämän Uudehkon liturgiassa on se että hän väittää että ennen vuotta 1948 harrastetulla harsinnalla ei ole mitään tekemistä tämän uuden ja uljaan jk:n kanssa. Tämä väite vetää pohjan pois koko hänen hommaltaan.
    Olihan tuo harsinta vuosikymmeniä virallinen metsänkäsittelytapa, jota silloin aika paljon tutkittiinkin. Oli olemassa myös melko laajoja jaksollisen kokeiluja. Osa niista tarkoituksella perustettuja, osa oli esim metsäpalojen jäljiltä perustettuja metsiä.
    Nämä tutkimukset sitten aikanaan kiteytyivat ns harsintajulkilausumaan, joka käänsi suunnan. Tulokset voi lukea esim. VMI tilastoista.

    Uudehko tehköön metsissään juuri sellaista tuhoa kuin haluaa, mutta ei ole korrektia masinoina ketju ketjun jälkeen uusia fantasioita tänne palstalle. Joku voi jopa uskoa tuota propagandaa ja Uudehkosta ei ilmeisestikkään ole vastaamaan vahingoista, joita tästä syntyy toisille uudehkoille metsänomistajille.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pahkanaama

    Enään puuttuu vain ”suorittavan” uskontunnustus.

    kuusessa ollaan

    Huoh, uskon asia…älä viitsi. Asioita on tutkittu ja todettu, uskossa luullaan asioita, joita ehkä on ollut tai ehkä tulee olemaan.

    sivullinen

    Timppa kirjoitti:
    ———-
    Asia on yksinkertainen, kuten jo vuosia sitten kirjoitin. Se metsänkäsittelytapa on kannattavampi, joka tuottaa paremman kasvun. Uudistuskustannuksista ei tarvitse välittää, sillä paremmat kantohinnat jaksollisessa kattavat ne.
    ———-

    Valitan, jos tämä kommenttini ei ole ihan suoraan TUKKIOSUUTEEN sopiva, mutta se liippaa minusta aika läheltä

    Minusta asia ei ole noin yksinkertainen, kuin Timppa kirjoitti.

    Kannattavuuden arviointi on hankalaa, jos olemassa on vain jaksottaisesti kasvatettu metsä, joka muunnetaan vähitellen jk-metsäksi. Arviointi yksinkertaistuu, jos metsä on jk-metsä. Näin kuitenkin nykyään on harvoin, koska Suomessa yleensä mistä tahansa asiasta on kerralla olemassa vain yksi totuus.

    Minusta metsän tuottavuudessa pitää huomioida uusdistuskustannus ja jk-metsään jätettävä puusto. Pitää huomioida korkotuotto, joka saadaan metsästä hakatun puun myyntituloista. Korkokulut pitää huomioida ao. metsään tehtyjen investointien aiheuttamista kuluista. Korkotuotto/kulut pitää huomioida siten, että lasketaan ainakin yhden jaksollisen metsän koko kierron aika (esim 70-80 v).

    Jaksollisesta metsästä voidaan saada enemmän kuutioita, mutta arvokkain pääosa saadaan siitä vasta kierron lopussa. JK-metsästä tuottoa tulee useamman kerran lyhyemmin aikavälein. Jos tämä tuotto sijoitetaan kasvamaan korkoa, niin tulos on aika yllättävä.

    Kaikki, joilla on exceli tai muu taulukkolaskentaohjelma, voivat tehdä yksinkertaisen harjoituksen, jossa tehdään molemmille kasvatustavoille investointikulu- ja tuottolaskelma, jossa on huomioitu myös korko, niin korkoprosenttia hieman muuttamalla nollasta ylöspäin, lopputulos voi kääntyäkin toisinpäin kuin olettaisi.

    ———-
    Sauli Valkonen METLA, 2012:
    Puuntuotos eri-ikäisrakenteisissa metsissä

    ”Ei maksimoida puuntuotosta vaan taloudellista tuottoa.
    – metsän käsittely olisi erilaista, jos tavoiteena max m3/ha”
    ———-

    Timppa

    Kyllä vaan on, kuten kirjoitin. Nimittäin lähden siitä, että, haluan jonkun tuoton metsästä. Myyn siis esim 1000 m3 puuta. Voin tehdä aukon tai harsia. Harsinnasta saan vähemmän rahaa, mutta uudistuskulujakin on vähemmän. Siksi alkuvaiheessa tilanne on sama.

    Kun teen näitä kauppoja vuodesta toiseen, käykin niin, että, (epäilemättä joillekin yllätyksenä) se jaksollinen metsä alkaa kasvaa keskimäärin paljon enemmän kuutioita vaikka osa siitä onkin puutonta. Yllätys, yllätys, näistä kuutioista jopa isompi osa on lopulta tukkia, kuin harsintametsästä saisin. Loppupeleissä 50-60 vuodessa minulla on metsä joka tuottaa vaikka 60 % enemmän kuin jk-metsä eli harsinta. Tulos voi olla vieläkin parempi.

    Eikö tämä ole aivan yksinkertaista? Tosiaan meillä tilanne on erinomaisen hyvin nähtävissä. Aukkoja on tehty vuodesta 1963. Aukot on kaikki tehty harsintakauden metsiin, joista saanto on ollut ollut pieni (keskimäärin luokkaa 200 m3/ha). Kun aikanaan siirrytään uudistamaan jaksollisen kasvatuksen metsiä, saanto paranee vähintäänkin 60 % ja tukkiosus vielä enemmän.

    pihkatappi

    Timppa varmaan kirjoitti vähän huolimattomasti, ei varmasti tarkoittanut että kasvu on se kriteeri millä eri kasvatusmalleja voidaan vertailla. Monimutkainen kannattavuuslaskelmahan se on kun on tuloja ja menoja eri aikaan. Tukin- ja kuidunhinnat joskus hamassa tulevaisuudessa ovat vielä arvauksia, maksetaanko laadusta jne.

    Biologia ja puunkorjuun kannattavuus on kuitenkin laskennoissa huomioitava, tai otettava niiden tuoma riski huomioon. Varmasti kannattavinta teoriassa on poistaa melko tiheällä aikavälillä aina järeitä puita ja jättää kasvamaan niitä pieniä, mutta kun sitä ei käytännössä kannattavasti voi toteuttaa. Joskus se voi kannattaa, mutta että alettaisiin suuressa mittakaavassa siirtymään jatkuvaankasvatukseen, siinä heitettäisiin hukkaan se osaaminen mitä pitkäaikaisella kehityksellä on aikaan saatu.

    Kaikkihan sen tietää että teoriassa jatkuvassa kasvatuksessa voidaan poistaa pelkkiä tukkipuita, niin voidaan tehdä jatkuvassakin kasvatuksessa. Eihän se kuitenkaan aina ole kannattavinta kasvattaa pelkkää tukkipuutakaan, ensiharvennuksessa tehty laatuharvennus voi olla arvokkaampi tulevan puuston arvokasvun kannalta, mitä esim. Motti ohjelma ennustaa.

    Etelä-Suomessa kunnon talvia ei ole läheskään joka vuosi, nytkin on lunta paljon, mutta kantavuutta ei isoille koneile taida olla. Miettikääpä sitä sitten kannattavan korjuun ja tukkiosuuden kannalta kun kuusia seisotetaan hakkuun jälkeen vielä 50 vuotta juurivaurioiden kanssa.

    Timppa

    Metsätalous on toimintaa, jonka kannattavuutta ei voi mitata ”apteekkivaaalla”. Siksi kovin tarkat laskelmat ovat aika turhia.
    Kuten Pihkatappi totesi, kirjoitin jättäen turhia sanoja pois. Idea on totta kai se, että vertaillaan niitä erilaisia kuutioita, mitä hakkuista saadaan. Pointti on se, että käytännössä hyvin toimivassa jaksollisessa metsässä saadaan kaikkea puuta enemmän kuin metsässä, jossa jatkuvaa kasvatusta on harjoitettu kauan. Siis esim yli 100 vuotta. Tällaiset metsät ovat meillä kyllä niin vähäpuustoisia, ettei niistä millään harvennuksella saa kunnon kasvua. ”Tutkimuksiin” ei riitä joku 20 vuotta. Ei edes ihmisikä.

    Nämä VMI:t näyttävät tilanteen valtakuntatasolla. Yksittäisten metsätilojen tiedot taas tilakohtaisesti. Molemmat kertovat täysin samaa. .

    Ammatti Raivooja

    Niin vaihtoehtoinen tuotto metsälle esim. Helsingin pörssin keskituotto sadan vuoden ajalta 13% vuosi. Jos kaikki riskit (suuremmat tuuli ja laho tuhot) pystyy välttämään ja uskoo, että jk metsää ei tarvii raivata ja istuttaa niin saattaa saada 4-5% tuoton. Minun laskin ei ainakaan anna sellaisia lukuja, että avohakkuun sijasta kannattaisi lähteä siirtymään missään olosuhteissa jk metsään. JK metsän saa kannattavaksi vain valehtelemalla itselle tai muille.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 91)