Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 91)
  • Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS

    Ketjun PERIMÄ lopussa tuli esiin termi tukkiosuus. Tällä ymmärrän jonkun kuvion tmv;n tukkituotosta suhteessa kuvion tuotamaan puumäärään. Asiaa voi tarkistelle joko rahamäärinä tai kuutioina. Kasvatustapoja vertailtaessa vertailu kuutioina on tärkeämpi.

    Puun takaa kertoi heillä löytyvän tiedot myyntituloista, joita tilan metsistä on myyty viimeisten 60 vuoden aikana. Metsiä on hoidettu jaksottaisella kasvatuksella. Näistä saa suoraan yhteen laskemalla tukkien tuottaman rahamäärän osuuden metsän koko tuotosta ( n 80 %).a.

    Mikäli tilityksistä ilmenee myös metsän kiertoaikana hakatut kuutiot kuituna ja tukkina voidaan helposti yhteenlaskulla laskea tukkiosuus myös kuutioina.

    Kuutiovertailu on sikäli parempi, että metsän kiertoajan kuluessa tukin ja kuidun hinnat ovat muuttuneet (nousseet) sekä hintasuhde muuttunut. Tämä vääristää kuvaa.

    Useilla tiloilla saattaa löytyä metsän myynnistä saatuja tilityksiä koko metsän kiertoajalta. Tälläisestä materiaalista voisi luotettavasti laskea jaksottain hoidetun metsän tukkiosuuden.

    Jk-metsästä tukkiosuuden laskeminen vaatii vähimmillään tiedot vain yhden hakkuukerran tuloksista. Tällöin on kuitenkin jk-metsän oltava vakiintuneessa jk-tilassa, mikään yläharvennus ei kerro totuutta. Asiasta on niin tärkeä jk-metsän tulevaisuudelle, että siitä on tehty tutkimuksia. Minulla ei kuitenklaan ole tuloksia saatavilla.

    Yleisesti katsotaan jk-metsästän tukkiosuuden olevan merkittävästi korkeamman kuin tasaikäisen metsän. Viime aikoina on kuidun menekki pienentynyt globaalin digitalisoitumisen seurauksena. Viime viikkoina tapahtunut öljyn hinnan lasku laiheuttaa paineita myös polttopuiden hinnan laskemiseksi erityisesti teollisen käytön osalta. Tukkiosuus on täten muuttunut entistä ajankohtaisemmaksi.

  • Visakallo

    Eihän täällä keneltäkään tarvitse anteeksi pyytä.
    Tämähän on vain keskustelupalsta.
    Ei myöskään pidä ottaa kenenkään jutuista nokkiinsa, vaan lyödä reilusti omat teesit pöytään.
    Salaliittoihin ei kannata uskoa, sillä suurin osa meistä puunkasvattajista on toiminut ja toimii metsissään täydellä omistajan vastuulla.
    Aikaisempi metsälaki pyrki jonkin verran suojelemaan metsänomistajia pahimmilta taloudellisilta menetyksiltä, mutta nykyisin korostetaan enemmän yksilönvapautta, joten nyt metsänsä voi myös pilata kenenkään siihen puuttumatta tai siitä vastaamatta.
    Uudehkon metsänomistan on mahdollisuus kokeilla jatkuvaa kasvatusta ja kertoa sitten omista kokemuksistaan.
    Tuskin kukaan meistä haluaa sitä häneltä estää.

    Korpituvan Taneli

    Juu kyllähän se Uudehko saa tehdä metsilleen mitä tyhmyyksiä haluaa, Tulee vain oltua vähän suorasukainen, kun on koko ikänsä selvitellyt harsinnan eli tämän hienon JK:n jätemetsiä.

    Toisaalta kyllä kahdeksan ketjua parissa viikossa samalta nikiltä, samasta aiheesta, viittaa vahvasti akitaatioon. Ihan tulee Antonin parhaitten aikojen myyräketju tehtailu mieleen.

    No, siinäpähän Uudehko tehtailee.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsäkupsa

    Metsässä piisaa tekemistä,eli jos uudella metsänomistajalla tekemisen puutetta niin omassa metsässä kyllä aina jotakin käpsimistä on.Parikymmentäkin vuotta kun puuhastelet,suoritat jk-hakkuita ym. pystyt kirjoittamaan omistakokemuksista ,niinkuin moni meistäkin.Itse annan kirjoittajien omille kokemuksille toisenlaisen arvon,kuin jostain kopsattujen .Tanelin tavoin viimeisiä harsittuja metsiä hakkuutettu,joista havainnut parhaiden puiden kadon seuraukset,harsittu mikä harsittu,eikä se muuksi muutu.

    Ostotiloistani eräskin,jolla istutukset aloitettu ennen sotia minun mieleinen puunkasvutehdas ,jonkin mielestä yksitotinen puupelto.

    raivuri

    Se on juurikin kuten edellä todettiin. Tutkimuksista ja ohjeista voi saada suuntaviivoja ja vinkkejä metsänkasvatukseen. Tutkimuksista ja laskelmista voidaan kuitenkin valitettavasti saada ulos juuri halutunlaista infoa kohdevalinnalla ja huonojen tietojen pois jättämisellä. Fakta on, että jokainen metsäkuvio on olosuhteiltaan ja sitä myöten ihanne toimenpiteiltään erilainen.

    Gla

    Toissavuonna laitoin palstalle kuvan pienaukosta. Jk-menetelmästä poiketen se on todennäköisesti istutettu koivulle. Tähän aiheeseen sen kokemuksia voi kuitenkin soveltaa.

    Pienaukko on keino saada muutakin kuin kuusta kasvamaan. Tällä kuviolla n. puolet kasvoi vain heinää ja horsmaa. Istutustaimet siitä kohdasta olivat hävinneet, eikä kasvatuskelpoisia puita ollut tullut tilalle. Siellä, missä koivuja oli ennestäänkin, oli myös luontaista taimea. Ilman täydennysistutusta tukin saanto jäisi siis todella vaatimattomaksi.

    Puuston määrän lisäksi ongelmaa tuottaisi laatu. Koska pienaukko suurella todennäköisyydellä heinittyy voimakkaasti, seassa ilman heinäntorjuntaa (jk:ssahan ei sellaista juurikaan tarvita) kasvavat luontaiset taimet ovat lenkoja. Yhdellä sivulla kuusta oli pienehköllä alalla läpipääsemätön puska ja tuosta kuvittelin valikoivani sopivat jäljelle. Hyvin usein kuitenkin runko oli vioittunut ja koska tuossa puskassa näkyvyys on nolla, tyven lenkoja ei raivatessa nähnyt ilman, että erikseen ryömi tyviä tutkimaan. Kun useammassa kohdassa tuli lenko jätettyä, loput tein ryömimistekniikalla ja sain kelvolliset yksilöt jätettyä.

    Tyhjät kohdat on nyt heinätty, täydennysistutettu ja taas heinätty sekä tiheiköt perattu, joten suurin työ on takana. Itsestään se ei vielä kelvolliseksi taimikoksi kasva, heinäystä jatkuu muutaman vuoden ajan.

    Tässä on siis kokemukseni pienaukon potentiaalista. Itse en ikinä tuollaiseen menetelmään pyri ja toivottavasti en enää sellaista joudu hoitamaan. Itse tehden varsinaisia kustannuksia ei mahdottomasti synny, mutta aikaa kuluu kohtuuton määrä. Sen voisi käyttää tehokkaamminkin.

    pihkatappi

    Kun uudistusalan jättää muokkaamatta niin sitä heinäystä on ihan kohtuuttomasti, pienaukkojen pienuudesta johtuen muokkaus on kuitenkin kai hieman epäkannattava.

    Sama muokkaamattomuuden ongelma koskee tietysti jaksollista kasvatusta ja siinähän se vasta työllistääkin, jos luontoa säästäen päättääkin istuttaa reheviä pohjia ilman muokkausta. Eihän se Petäjäveden mieskään ole jättänyt uudistusaloilla muokkausta tekemättä.

    Ennen laikut kuokittiin ja istutettiin avojuuritaimia, työ oli raskasta ja sitä heinäämistä oli sitten vielä kohtuuttomasti, sitten niitä piti täydennysistuttaa kun se heinääminen jäi tekemättä ja se täydennys vasta raskasta ja kallista olikin. Nyt asiaan on tullut korjaus, muokataan rehevät pohjat kunnolla ja istutetaan putkella heti kasvuun lähtevät pottitaimet, työ on helppoa ja heinäämistä on vähempi. Luulisin että muokatulla maalla puun kasvu on vähintään 10 vuotta parempaa kuin mokkaamattomalla.

    Muistelen että jotain 500 taimea päivässä oli ammattimiehen avojuuritaimien istutus määrä, eli hehtaarin istutukseen meni 4 päivää. Nyt pottiputkella lappaa 2000 kappaletta, eli hehtaarin päivässä ja työ on kevyempää, onnistuu suurimmalta osalta metsänomistajia omatoimisesti (tietysti päivätuotos kunnon mukaan). Heinäämisen teettäminen kahteen kertaan ammattilaisella on jo kohtuuton kustannuserä viljelyketjuun. Muokkaus kustannus on ehkä 300 – 400 euroa /ha, siitä ei kannata tinkiä, kustannukset on viisain tässä kohti ottaa heti niin lopputulos on halvin ja paras.

    Metsuri motokuski

    Olen samaa mieltä että uusia tuulia / ajatuksia näihin metsäkeskusteluihin voidaan tuoda ja pitääkin tuoda. Nyt tämä jk-kasvatuskeskustelu on ollut sellainen. On kuitenkin hyvä muistaa että kun tuo uuden aiheen niin se ei tarkoita sitä että se on myös se ainoa ja oikea ajatus. Minusta kirjoittajat ovat tuoneet hyvin erilaisia näkökantoja jk-metsästä ja sen tuomista haasteista metsänkasvatukselle. Kuten olemme huomanneet niin jk-metsänkasvatus ei ole niin helppoa ja tuottoisaa kuin aluksi voisi olettaa. Kirjoitukset ovat sen vahvistaneet. Jokainen metsänkasvattaja voi tehdä metsilleen kuinka haluaa ja on myös muitakin arvoja metsölle kuin pelkkä puunmyyntitulot. Ne saattavat joillekkin merkitä enemmän kuin rahassa saatava hyöty.

    Minustakin alkaa olemaan tämä keskuteluketju jo päätepisteessä ja erilaisia argumentteja on lyöty pöytään niin paljon että päätöksenteolle on jo pohjaa.

    Jotenkin uskon että uudehkolla metsänomistajalla on samoja ennakkoarvioita omasta metsänkasvatuksesta että hän ei hevillä jk-metsänkasvatuksesta luovu tai muuta käsitystään. Oireet ovat vähän samoja kuin näillä hirvihysteeriköillä. Itse olen huomannut että nykyisellä perinteisellä metsänkasvayksella saavutetaan hyvä tulos ja kyllin hyvää puuainesta markkinoille joten väärä tapa kasvattaa metsää ei ole sekään.

    uudehko metsänomistaja

    Kirjoitampa minäkin kommenttini ketjuun ”Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS” vaikka se ei käsittelekään tukkeja. Syystä, jota aion perätä, kyseinmen ketju käsittelee vallan muita aiheita,kuin tukkiosuutta. Siinä käsitellään nyt nimimerkkini kirjoitusten syitä ja tavoitteita sekä minua itseäni nimimerkin takana. Asialla olivat ensin ”Korpituvan Taneli ”ja ”Hemputtaja” joita myöhemmin alkoi säestaa koko joukko muita.

    Ainakin nämä ensimmäiset ovat tunnettuja palstan kirjoittajia. He ovat avanneet palstan tuhansia kertoa. He ovat varmuudella lukenaat kirjoittajan ohjeista ainakin ensimmäisen kohdan. ”Keskustele otsikon aiheesta. Jos aihe vaihtuu, aloita uusi ketju” Olen miettinyt, miksi he eivät tehneet näin. Miksi he tunkivat vireään keskusteluu puun tukkiosuudesta täysin uudella aiheella.

    Tuhansia kertoja palstalla käyneinä heille sääntö oli varmasti tuttu. Useita kertoja uuden viestiketjun avanneina he olisivat varmasti osanneet toimia ohjeen mukaan. Mikä siis oli tavoite tuon viestiketjun tuhoamisessa?

    Kokeneina käyttäjinä heille olisi ollut äärimmäisen helppoa ollt jättää lukematta liiat tai väärät viestit. Se ei kuitenkaan riittänyt. Asiallinen keskustelu haluttiin sabotoida.

    Jo ensimmäisen vietiketjuni avaamisen aluksi kerroin tavoitteeni ja menetelmäni.
    Halusin syventyä jatkuvaan kasvatukseen tarkemmin, osa kerrallaan ja siten läpikäydä kaikki ongelmat. Tästä johtuen jouduin avaamaan useita uusia viestiketjuja. Kyseiset herrat pitävät ketjujen määrää ongelmana. Ihmettelen miksi. Uhkaavatko ketjut loppua?

    Loppupäätelmänä pohtimisiini päädyin sabotoinnin syistä päädyin siihen, että aihe oli liian tulenarka. Jatkuvan kasvatuksen järjestelmällinen ja syvällinen pohtuiminen ei sovi kaikille. Siitähän voisi olla seurauksena tietämyksen ja kokemusten leviäminen. Jotkut haluavat, että jatkuvan kasvatuksen keskustelut ovat yleistä höpinää ja että johtopäätökseksi ennen 2000 sanan loppumista tulee:” Jatkuva kasvatus ei sovi Suomeen.”

    pahkanaama

    Uudehko metsänomistaja puhuu täyttä asiaa. Täällä on tietyt nimimerkit, jotka kirjoittavat lähes ammattimaisesti jatkuvaa kasvatusta vastaan , vaikka eivät asiasta mitään tiedäkkään. Syynä on ns. oma lehmä ojassa, ja jatkuvasti vedotaan 30 ja 40 lukujen harsintaan jolla ei ole mitään tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa. Myös metsälehden toimitus valvoo tiukasti, ettei vain jatkuvan kasvatuksen puolustajat pääse ”voitolle”. Muistan tapauksen, jossa matti kärkkäistä mainittiin satusedäksi, koska hän kirjoitti jatkuvaa kasvatusta vastaan, vaikka hän ei ole koskaan jatkuvaa kasvatusta tutkinut tai kokeillut itse käytännössä. Kyseinen kirjoitus poistettiin välittömästi, mutta Erkki Lähdettä ja kumppaneita saa tällä palstalla mollata rauhassa. Monet asialliset kirjoittajat ovatkin vetäytyneet palstalta.

    Visakallo

    Eihän tämä nyt oikein tasapuoliselta vaikuta.
    Olen tehnyt jatkuvaa kasvatusta aivan käytännössä, kertonut avoimesti niistä ongelmista mitä matkan varrella on eteen on tullut.
    Olen myös kertonut jaksollisesta kasvatuksesta samalla tavalla käytännön tasolla.
    Ilmeisesti suurin syntini onkin ollut rehellisyyteni, koska olen kertonut miten asiat ovat menneet, enkä sitä, miten niiden olisi pitänyt mennä.
    Lyökää jk-ihmiset vain reilusti faktoja ja kokemuksia pöytään, älkääkä turhaan täällä valittako!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 91)