› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 91)
1 2 3 … 8 9 10

  • Jatkuva kasvatus TUKKIOSUUS

    Lähetetty: 14.1.2015, 05:02

    Ketjun PERIMÄ lopussa tuli esiin termi tukkiosuus. Tällä ymmärrän jonkun kuvion tmv;n tukkituotosta suhteessa kuvion tuotamaan puumäärään. Asiaa voi tarkistelle joko rahamäärinä tai kuutioina. Kasvatustapoja vertailtaessa vertailu kuutioina on tärkeämpi.

    Puun takaa kertoi heillä löytyvän tiedot myyntituloista, joita tilan metsistä on myyty viimeisten 60 vuoden aikana. Metsiä on hoidettu jaksottaisella kasvatuksella. Näistä saa suoraan yhteen laskemalla tukkien tuottaman rahamäärän osuuden metsän koko tuotosta ( n 80 %).a.

    Mikäli tilityksistä ilmenee myös metsän kiertoaikana hakatut kuutiot kuituna ja tukkina voidaan helposti yhteenlaskulla laskea tukkiosuus myös kuutioina.

    Kuutiovertailu on sikäli parempi, että metsän kiertoajan kuluessa tukin ja kuidun hinnat ovat muuttuneet (nousseet) sekä hintasuhde muuttunut. Tämä vääristää kuvaa.

    Useilla tiloilla saattaa löytyä metsän myynnistä saatuja tilityksiä koko metsän kiertoajalta. Tälläisestä materiaalista voisi luotettavasti laskea jaksottain hoidetun metsän tukkiosuuden.

    Jk-metsästä tukkiosuuden laskeminen vaatii vähimmillään tiedot vain yhden hakkuukerran tuloksista. Tällöin on kuitenkin jk-metsän oltava vakiintuneessa jk-tilassa, mikään yläharvennus ei kerro totuutta. Asiasta on niin tärkeä jk-metsän tulevaisuudelle, että siitä on tehty tutkimuksia. Minulla ei kuitenklaan ole tuloksia saatavilla.

    Yleisesti katsotaan jk-metsästän tukkiosuuden olevan merkittävästi korkeamman kuin tasaikäisen metsän. Viime aikoina on kuidun menekki pienentynyt globaalin digitalisoitumisen seurauksena. Viime viikkoina tapahtunut öljyn hinnan lasku laiheuttaa paineita myös polttopuiden hinnan laskemiseksi erityisesti teollisen käytön osalta. Tukkiosuus on täten muuttunut entistä ajankohtaisemmaksi.

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 14.1.2015, 06:45

    Olen nimenomaan ilmoittanut tukkiosuuden kuutioina, koska se ainostaan on vertailukelpoinen tieto.
    Mittaustodistuksista löytyy kuutiot ja tietysti hinnatkin, mutta nehän muuttuvat jatkuvasti.
    Aikaisemmin käytössä olleet kuutiojalat on muutettu kiintokuutiometreiksi.

    pihkatappi 14.1.2015, 07:13

    Jaksollisen kasvatuksen tukkisaanto 80 % on kyllä kova määrä, siinä pitää jo päätehakkuussa olla 90 % tukkiosuus. Nykyisellä noean kasvatuksen alle 60 vuoden kiertoajalla 70 % tukkiosuus on jo OK.

    Jatkuvankasvatuksen tukkisaanto tulee hitaasti ja se laskee pitkässä juoksussa, jopa romahtaa. Lisäksi tällä toiminnalla ei aiheuteta tuhoa vain omassa metsässä, vaan näistä raiskioista johtuen myös naapurin hyvälaatuiset metsät saattavat kohdata ötökkätuhoja.

    Mistä tämä Uudehkon metsänomistajan jargonia tulee. Alkaa tulemaan olettamia kun aaponjussia. Kyllä se on hyvä että metsänomistajalla on vapauksia, mutta vastuun kantajakin on se metsänomistaja. Vastuu jatkuvankasvatuksen apostoleiden puheista on kuulijalla. Motoleimikkoja aletaan hinnoitelemaan tuntituotokseen perustuen ja lahotukista saa energiapuun hinnan.

    Metsäkupsa 14.1.2015, 07:28

    Meillä 40 vuoden ajalta kotitilalta yllä puukaupat eritelty mitä myyty,eli tukit,propsit/parrit eritelty, yksikköhinta kirjattu,muttei yhteen laskuja suoritettu.Tänä aikana vajaan 40 ha alueelta hakattu n.10 000 kuutota puuta, valtaosin uudistushakkuuta.Tukkiosuus jäänyt alhaiseksi,osapuilleen n.60%.

    Metsät olivat vanhoja harsittuja kaskimaita 3/4 osaa,joissa valtapuuna hieskoivua,ulkopasta harsinnan jälkeistä kuusikkoa ,100 vuotiaana puolen kuution puita.Tilalla oli v.1938 suoritettu suuret harsintahakkuut kookkaan navetan rakennuskustannuksien kattamiseksi,silloin meni honkapuut isäni kertomuksen mukaan.Sodan jälkeen vielä harsinta jatkui,kun sota vei kaksi veljestä talosta ja taloudellinen tilanne oli tiukka.
    Tilan ensimmäinen aukko ,sähköaukko tehty v.1972 ,jonka jälkeen metsät uudistettu jaksollisella kasvatuksella.Oma kokemus näistä harsituista metsistä on vakuuttanut,että jk-kasvatus ei pitemmän päälle ole kilpailukykyinen puuntuontanto malli ,jos paras taloudellinen lopputulos omistajalla metsistään tavoitteena kuten itselläni.

    Timppa 14.1.2015, 09:10

    Mietiskelin miten tuohon 80 %:n tukkiosuuteen päästään. Homma on helppo. Aletaan kasvattaa kuusikkoa vähän tavanomaista harvemmassa, siis n. 1200-1300 runkoa/ha. Tehdään vain yksi harvennus. Siitä saadaan 30 m3 tukkia ja 50 m3 kuitua. Päätehakkuusta saadaan yhteensä 420 m3, mistä 12 % kuitua, siis 50 m3. Koko puumäärästä 500 m3:stä 20 % on kuitua.

    Itse asiassa meilläkin on muutama tuossa tiheydessä kasvanut kuvio, joissa epäilemättä aikanaan päästään tuon kaltaiseen tukkiprosenttiin.

    Reunaehtojakin on. Koivua saa olla vain muutama puu/ha.

    Näitä keskusteluja käydessä on edelleen vahvistunut käsitys, että kuusikot kannattaa kasvattaa aika harvoina. Kuten tuolla lukijan kuvissa näkyy, niin ainakin rinnemaastossa mäntyäkin voi kasvattaa harvassa laadun kärsimättä.

    Pitäisikö kasvatusohjeita rukata?

    hemputtaja 14.1.2015, 09:28

    ###
    —–
    Mistä tämä Uudehkon metsänomistajan jargonia tulee. Alkaa tulemaan olettamia kun aaponjussia. Kyllä se on hyvä että metsänomistajalla on vapauksia, mutta vastuun kantajakin on se metsänomistaja. Vastuu jatkuvankasvatuksen apostoleiden puheista on kuulijalla. Motoleimikkoja aletaan hinnoitelemaan tuntituotokseen perustuen ja lahotukista saa energiapuun hinnan.
    Lähetetty: 1 h, 58 min sitten
    Lähettäjä: pihkatappi ###

    Hyvä kysymys. Samaa olen oudostellut.

    Yrittääkö laatia palstalaisille jk-kasvatuksen ohjeet vai tarkistuttaako omia toiveitaan? Onko uusi metsänomistaja, joka vilpittömästi yrittää päästä kärryille metsäasioissa?

    Onko puhdas jk-trolli, joka yrittää pussittaa porukkaa tunnustamaan jk:n maailman pelastuksen opin ainoaksi oikeaksi ja päällisin puolin melkein järkevillä teksteillä?

    Entäs jos onkin joku tutkija/kallonkutistaja, joka yrittää selvittää metsäläisten mielipiteitä?

    Jos on opastuksen tarpeessa oleva uusi metsäläinen, suosittelen metsänhoitoyhdistystä. Kyllä sieltä luultavasti alkuapu löytyy. Hyvässä lykyssä myös lyhyitä perehdyttämiskursseja.

    Korpituvan Taneli 14.1.2015, 09:32

    Tämä on jo kahdeksas ketju jatkuvasta kasvatuksesta parin viikon sisällä, jonka uudehko metsänomistaja on aloittanut. Mikäköhän lie tarkoitus tälläisellä tehtailulla????

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    hemputtaja 14.1.2015, 09:41

    ### Tämä on jo kahdeksas ketju jatkuvasta kasvatuksesta parin viikon sisällä, jonka uudehko metsänomistaja on aloittanut. Mikäköhän lie tarkoitus tälläisellä tehtailulla????

    Terveisin: Korpituvan Taneli
    Lähetetty: 2 min sitten
    Lähettäjä: Korpituvan Taneli ###

    Jatkanpa vielä. Silmäilin uudelleen noita asianomaisen tekstejä.

    Taisin erehtyä. Ei taida ollakaan ihan pihalla metsäalasta. On luultavasti vankan jk-herätykseen saanut metsäläinen tai sitten puhdas jk-ammattilainen/trolli.

    Mikä lie sitten tarkoitus. Kusetukselta kyllä tuoksuu.

    Metsuri motokuski 14.1.2015, 10:28

    Tuo tukkiosuuden vertailu tilakohtaisesti ei anna oikeaa kuvaa eri kasvatusmetsien välillä. Tukkiosuuteen vaikuttaa oleellisesti tilan puuston rakenne. On ihan eri asia jos tilalla on päätehakkuu tai järeitä harvennuskohteita niin tukkiosuus nousee väkisinkin suureksi. Taas jos mennään jessen haavikoihin niin tukkiosuus jää vaatimattomaksi mutta se ei varmaa jessen tavoitteenakaan ole ollut.

    Itse olen töissä todennut että jk-metsissä ei suurtakaan vaihtelua ole tukkimäärässä normimetsien viimeiseen harvennukseen verrattuna, koska metsien ikärakenne on sen mukainen. Mutta väitän että pitkässä juoksussa tapahtuu käänne toiseen suuntaan kun jäävän puuston laatu huononee ja lahoriskit kasvavat . Samoin metsän uudistuminen on epätasaisempaa ja siten tiheysvaihteluita syntyy. Samoin korjuu olosuhteet ovat aina haastavat ja omalta osaltaan lisäävät vahinkojen määrää. Loppujen lopuksi on kyse kuitenkin siitä missä vaiheessa se tukkiosuus ulosmitataan. Otetaanko se kerralla vai jaksottain. Se on sitten näkemyskysymys.

    Minusta uudehko metsänomistaja on hienosti jäsennellyt jk-metsäaiheen ja jokainen asiakokonaisuus on hyvin hanskassa eikä rönsyilyä ole tapahtunut niin pahasti. Jos keskustelu olisi ollut yleiskeskustelua, kuten pääosin kaikki täällä, niin rönsyilyä olisi tapahtunut ja hirviin se olisi lopulta päättynyt.

    pihkatappi 14.1.2015, 15:28

    Kyllähän hirvi vaikuttaakin tuohon tukkiosuuteen. Että ehkä hyvä kun otit asian esille tässä ketjussa, minäpä jatkan aiheesta.

    Jatkuvan kasvatuksen ongelmia: Usein kun metsä alkaa olla liian isoa hirvien syötäväksi, ne puskevat pieniä kuusia, kuoret on irti pitkältä matkalta ja kuusi sojottaa 45 asteen kulmassa. Ja varmasti pienaukkoja sisältävä metsäkin on hirvien mieliin, ison metsän puolelta löytyy tatteja ja pienaukon koivut voi syödä päivällisellä.

    Jaksollisessa kasvatuksessa: Hirvet vikuuttavat tyvitukkeja ja tekevät viljelyketjun kannattavuuden joskus hyvin kyseenalaiseksi.

    Hirvien aiheuttamiin vahikoihin voidaan kuitenkin vaikuttaa vähentämällä hirvien määrää.

    uudehko metsänomistaja 14.1.2015, 16:09

    Vastaan saamaani arvosteluun tässä viestiketjussa vaikka ketju ei olekaan nimetty tälläiseen tarkoitukseen.

    Olen metsänomistajana uudehko. Minulla ei ole perinteitä eikä kokemusta metsänhoidosta.

    Näihin kirjoituksiin minut ajoi pari eri tekijää. Ensiksi jouduin tilanteeseen, jossa minulla ei ole paljoa tekemistä, ystäviä tai velvollisuuksia. Onneksi minulla on mukana läppäri, jota olen käyttänyt estoitta sekä Metsälehden palstoille että muutamaan muuhun kohteeseen.

    Toiseksi minua kiinnostaa jk-metsä. Lukemani jk-metsää koskevat kirjoitukset on epäilevä sisimpäni tuominnut joko metsäteollisuuden propagandaksi , propagandan vaikutuksesta syntyneeksi yleiseksi mielipiteeksi tai heikosti ja puolueelllisesti tulkituksi tutkimustuloksiksi.

    Tämän lehden palstoilla asiaa käsitelleet kirjoitelmat päättyivät ilman poikkeusta väitteeseen, ettei jk-metsä ole Suomessa mahdollista. Perusteeksi näytti kelpaavan mikä tahansa väite tai kirjoittajan oma epäonnistunut kokeilu. Mitään asiallista tai organisoitua keskustelua asiasta ei sallittu, (eikä näytetä sallittavan vieläkään):

    Pyrkimykseni on näillä kirjoituksilla aikaansaada osa-alue kerrallaan selkeä monipuolinen esitys jk-metsän mahdollisuuksista. Pyrin organisoidusti vertaamaan jk-metsän ominaisuuksia vastaaviin tasaikäisen metsän ominaisuuksiin. Uskoakseni olen myös onnistunut, ainakin hiukan, pyrkimyksessäni.

    En arvannut kirjoitusteni aiheuttavan ärtymystä lukijoiden piirissä. Kuvittelin, että sellaiset, jotka pitävät kirjoituksiani asiattomina, ymmärtävät jo ketjun otsikon perusteella jättää ne lukematta. En myöskään ymmärtänyt jk-metsän olevan monille niin arka aihe, että tälläisten kirjoitusten pelätään saastuttavan tasaikäismetsän kannattajien mieliä niin paljon, että heistää saattaa tulla jk-metsän kasvattajia. Päinvastoin, kuvittelin lukijakunnassa olevan monia, jotka itseni tavoin ovat kiinnostuneita asiallisista ja perustelluista käsityksistä jk-metsän mahdollisuuksista.

    Pyydän anmteeksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 91)
1 2 3 … 8 9 10