- Tämä aihe sisältää 23 vastausta, 11 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta, 10 kuukautta sitten toimesta.
-
Jatkuva kasvatus. TAIMETTUMINEN
Kokeilen esittämääni jaoittelua, jossa keskustellaan jatkuvan kasvatuksen osa-alueista. Tässä alkuun taimettumisesta ja nimityksistä.
Lienee selvää, ettei synkkään kuusikkoon synny itsestään taimikkoa (ei myöskään istutettuna) . Muiden puulajien alle syntyy kuusentaimikko sen sijaan varsin nopeasti. mitä harvempi metsä, sitä nopeammin taimikko syntyy.
Puhutaan, että taimikon syntyminen kuusikkoon vaatii metsässä pienaukon.
Mikä on pienaukko?
Aukolla metsässä ymmärrän aluetta, jossa ainakin johonkin aikaan päivästä pääsee paistamaan maan pintaan asti. Mitä suurempi aukko, sitä pidemmän ajan aurinko paistaa.
Normaalissa metsäsässä tälläisiä aukkoja on harvassa. Yleensä maanpinta on muiden puiden varjostama. Joko lievä varjo tai sitten täysi varjo. Onko pienaukolla jokin minimi tai maksimi ala? Vaikuttaako pienaukon määritelmään jotenkin ympäristön metsän tilanne? Mikäli ”pienaukon” ympärillä on tasakokoinen korkea metsä, pienaukon pinta-alan pitää olla paljon suurempi kuin jos pienaukkoa ymparöi moni-ikäinen Jk-metsä.
Miten koetaan JK metsän taimettumisen avustaminen keinotekoisella maaperän rikkomisella? Puhutaanko silloin JK-metsästä? Entä taimien istuttaminen JK-metsän aukkopaikkoihin? Vieläkö puhutaan JK-metsästä?
On esitetty, että JK-metsä onnistuu ehkä yhden kasvukierron ajan, mutta sitten se pitää uudistaa keinotekoisesti. Puhutaanko tällöin JK-metsästä?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.