Keskustelut Metsänhoito jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 162)
  • jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

    Tuli tuossa mieleen jakuva kasvatus TUULEN KAADOT viestiketjun yhteydessä tämä puiden korjuu. Ajattelin että avaan sille oman ketjun.

    Viime vuosina Etelä-Suomessa kunnollisia routa talvia ei ole ollut. Puun korjuu on ollut vaikeaa, uusia leimikkoja ei uskalleta ostaa kun vanhojakaan ei keritä tekemään. Tulee käymään niin että harvennuksia on pakko tehdä kesällä. Jaksollisen kasvatuksen, jopa kuusikon harvennuksia, voi lyhyillä kiertoajoilla tehdä myös kesällä, maastonkantavuudesta riippuen. Jatkuvan kasvatuksen puiden korjuu kesällä tuntuu varsin riskialttiilta touhulta, mikäli ollaan MT – OMT pohjilla.

    Kaikenkaikkiaan jatkuva kasvatus aiheuttaa todella suuria ongelmia puunkorjuuseen. Tämä näkyy tietysti puutavaralajien yksikköhinnoissa. Yhtiöt ovat tarkkoja että eivät jää vastuumiehiksi näiden leimikoiden hakkuissa, sopimuksia tehdään erilailla kun tavallisten jaksollisen kasvatuksen hakkuissa.

    Jatkuvan kasvatuksen leimikossa ei ole sitä pihviä, mikä houkuttelisi ostajaa, hinnassa sen sitten näkee.

  • Timppa

    Sanopas Antinpoika, että mikä on sen kannustavampaa kuin nuoren metsän hoito. Ei siinä kannata yhteiskunnan apua ruikuttaa. Siinä näkee heti työnsä jäljet ja vaikutus näkyy vuosikymmeniä jatkossa. Firmat voivat kaatua ja ihmiset kuolla, mutta hyvin hoidettu metsä jatkaa kasvuaan maailman tappiin. Eikä se hoito maksa mitään. Senhän kustannuksen saa avohakkuun parempina kantohintoina.

    Vastakohtana on jatkuvan kasvatuksen metsä, jossa on alituisia korjuuvaurioita, lahoa, aukkoisuutta ja vähäarvoista puuta. Hoitokustannuksetkin joutuu maksamaan itse.

    Hyöteikkö

    Jätettäisiinköhän tuo ammattiyhdistystoiminta pois näiltä sivuilta?Haukutaan sitäkin innokkaammin metsäfirmoja ja metsänhoitoyhdistyksiä.

    raivuri

    Ei taimikonhoito ja ensiharvennus rästit kannattavuudesta johdu. Ne ovat metsänhoidon kannattavimpia investointeja ilman tukiakin. Tukien kanssa naurettavan halpaa. Suurin osa niistä rästeistä taitaa sattumalta sijaita riitaisten perikuntien ja yhtymien sekä muuten vaan metsästään tietämättömien ja kiinnostumattomien mailla…

    Ammatti Raivooja

    Uusien tukien kanssa jos kaikki tehdään oikein niin tukien jälkeen jää maksettavaa n. satanen kertaa kaksi kertaa. Niin persaukisten ei pitäisi omistaa metsää jos tuo tuntuu isolta rahalta. Myöskin etämetsän- ja metsänomistajaliitolta loppuu nyt tekosyyt jos taimikonhoitopinta-alat ei lähde nousuun. Se on kallista, että ne jätetään tekemättä. Metsänomistamisen kannattavuus lähtee ihan itsestä, ulkopuolisia syitä on mutta vähän.

    suorittava porras

    #”Taimikonhoitorästeihin voi olla vaikutusta sillä, että työn hinta on
    noussut 25 vuoden aikana n. 5%/vuosi mutta puunhinta ei ole noussut.”#

    Taimikonhoitorästeihin on syynä saamattomuus tai tietämättömyys .
    Kaikki muu on selittelyä . Ei liene mitenkään vähäpätöinen asia
    sekään , että myöhästyessään taimikonhoidon TYÖMÄÄRÄ KASVAA10% vuodessa ja KAKSINKERTAISTUU alle 10 vuodessa . Tottakai työn hintakin kohoaa jo pelkästään hankalammista olosuheista johtuen .
    Puun hinta puolestaan laahaa aivan samoista syistä . Kuka on valmis maksamaan pienemmästä ja laadultaan huonommasta puusta enemmän ? Hoitamaton metsä tuottaa vain kuitua . Parempaa kantohintaa on turha haikailla , jos metsät jäävät hoitamatta.

    jees h-valta

    Suorittavan ykspuisuudessa ei rajaa näy. Kyllä myös tukin hinta on laskenut pitkällä aikavälillä ja sen kohtalo ei ole niinkään ollut hoitosidonnainen. Tuo 5%:n vuotuinen nousu on suhtkoht suoraan seurausta työn ja koneiden kalleudesta. Nämä olosuhdetekijät ovat marginaalia ja jokaisen ostajanhan ne pitäisi hoitaa alta pois. Mutta koska kuitu on pääosassa ensiharvennuksella tuntuu kyllä ettei se ainakaan ilman tukia kannata senkään vertaa. Harva lähtee muutaman satasen takia homppaamaan metsään kuukausitolkulla ne vähät vapaa-aikansa jotka muilta töiltä kerkeää. Puun hinnassa vain on taantuma ollut liian pitkä ja kemeratkin vain tekohengitystä.
    Minäkin seuraavaksi harkitsen entistäkin tarkemmin onko mieltä.
    Ajelet muutaman kerran niin olet jo bensoina hävinnyt satasen. Kun juontokourasta meni letku tilasin koko sarjan ja se maksoi 270 euroa. Tänään hain uuden ketjun ja laipan, 50 euroa. Vähintäänkin puolet jos ei ylikin on jo hävinnyt kuluihin ja työpalkasta ei kannata juuri edes mainita lopun tulon suhteen. Vieraalla teetettynä aivan mahdoton kulu jossa paukkuu koko homma reippaasti pakkaselle.
    Laskutaitoinen taitaa lopettaa aika lyhyeen ja antaa nuoren metsän räjähtää tai sitten juuri niin että uittaa sen konetyön iloiksi.

    Metsuri motokuski

    Onhan se totta että työn kustannukset ovat kalliit ja lyhyellä aikavälillä tuntuu että kustannustehokasta toimintaa se ei ole.

    Jos otetaan esimerkiksi taimikon raivaus joka tehdään ajallaan ja etupainoitteisesti uskon että kustannukset metsänkiertoon verrattuna ei ole kohtuuttomat. Tehdään työ sitten vieraalla tai omalla työllä. Jos raivauksia myöhästytetään niin ilman muuta kustannukset kasvaa ja metsänkasvu hidastuu merkittävästi. Tämä lienee kaikkien tiedossa. Minusta jälkimmäisessä tapauksessa on turha syyttää työnhintaa tai tukien puutetta.

    Nykyään lähes joka tuutista vedotaan taimikonhoitojen oikea-aikaisuuteen ja eikä suotta. Sillä tavalla ne kustannukset saadaan pidettyä kohtuullisina.

    Tuohon puun hintaa ei voida juurikaan vaikuttaa. Tällä hetkellä kun katsoo kuinka paljon leimikoita on tarjolla ja kuinka paljon leimikoita niistä ostetaan niin tuskin hintojen korotuksia ole tulossa. Hyvät leimikot ostetaan aina mutta heikommat leimikot seisovat listoilla jopa vuosia. On myös paljon suoria yhteydenottoja ostajille, joissa leimikoita tuputetan hyvinkin edullisesti.

    Pete

    Nuorenmetsänhoidon kustannuksista kirjoitellaan niinkuin se aina kuuluisi kasvatusketjuun. Minun mielestä jotain on mennyt pahasti pieleen jos joutuu tekemään nuoren metsän kunnostusta. Siihen liittyvät bensa-, laippa- ja juontokourakustannukset ovat täysin turhia jos metsä olisi hoidettu ajallaan ja esimerkiksi edellinen puusukupolvi olisi kasvatettu täystiheänä päätehakkuuseen ja aikanaan harvennuksissa on haapa poistettu kokonaan.

    Valtaosalla viljelytaimikoista kaksi raivaussahatyöstöä riittää kun niiden ajoitus vain on oikea. Sivujuonteena tähän jos raivauksessa saataisiin glyfosaattia kannoille ( tai tätä uutta purppuranahakkaa), niin yksi reipas sahaus jo riittäisi. Tai koneellinen kitkentä.

    Rane

    Jatkuvan/harsintametsätalouden kustannuksista puhuttaessa annetaan semmoinen kuva että siinä raivaussahatyötä ei tarvitse tehdä.
    Onko todella näin?Hoituuko kasvatettavien puiden valinta sillä että korjuun yhteydessä puita kaadetaan taimien päälle?

    Hyöteikkö

    Taisi joku Ay-aktivisti polttaa päreensä ja painaa sitä ihan vasemmanpuoleisinta nappia. Ja kuten asiaan kuuluu, niin tietenkin ilman perusteluja ja nimimerkkiä:).

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 162)