› Keskustelut › Metsänhoito › jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 7 8 9 … 15 16 17

  • jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

    Lähetetty: 27.1.2015, 16:52

    Tuli tuossa mieleen jakuva kasvatus TUULEN KAADOT viestiketjun yhteydessä tämä puiden korjuu. Ajattelin että avaan sille oman ketjun.

    Viime vuosina Etelä-Suomessa kunnollisia routa talvia ei ole ollut. Puun korjuu on ollut vaikeaa, uusia leimikkoja ei uskalleta ostaa kun vanhojakaan ei keritä tekemään. Tulee käymään niin että harvennuksia on pakko tehdä kesällä. Jaksollisen kasvatuksen, jopa kuusikon harvennuksia, voi lyhyillä kiertoajoilla tehdä myös kesällä, maastonkantavuudesta riippuen. Jatkuvan kasvatuksen puiden korjuu kesällä tuntuu varsin riskialttiilta touhulta, mikäli ollaan MT – OMT pohjilla.

    Kaikenkaikkiaan jatkuva kasvatus aiheuttaa todella suuria ongelmia puunkorjuuseen. Tämä näkyy tietysti puutavaralajien yksikköhinnoissa. Yhtiöt ovat tarkkoja että eivät jää vastuumiehiksi näiden leimikoiden hakkuissa, sopimuksia tehdään erilailla kun tavallisten jaksollisen kasvatuksen hakkuissa.

    Jatkuvan kasvatuksen leimikossa ei ole sitä pihviä, mikä houkuttelisi ostajaa, hinnassa sen sitten näkee.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MIISU4F 27.3.2015, 13:44

    Metrurien työttömys johtuu myös osin siitä, että yhtiöt ja yhdistykset kilpailuttavat urakat, jolloin *virolainen halpisyrittäjä’ voittaa kilpailun ja suomalainen jää nuolemaan näppejään. Ei palkkametsureita ole kuin 2500 paikkeilla. Siinä ei kemerat vaikuta suuntaan tai toiseen, kun palkoillinen ei saa työtä vaan ne valuu (yksityis)yrittäjille.

    LUKEN mukaan Suomessa on vajaa 800 000 hehtaaria jo PELKKÄÄ taimikonhoitorästiä. Jos lasketaan, että yksi metsuri raivaa 120 ha vuodessa pelkkää taimikkoa, tarvittaisiin vuodeksi 6666 metsuria pelkästään. Ja kun kaikki muukin pitäisi ehtiä raivata: ne oikea-aikaiset taimikot, varhaisperkaus, ennakkoraivaus, uudistusalat. Myös jonkun pitää ehtiä istuttamaan keväällä 1-2 kuukauden ajan sekä syksyllä 1kk ajan.

    Eikä ole istutus-ja taimikonhoitokoneetkaan mitenkään vallanneet markkinoita-miksiköhän?

    Ehkä osa metsäpinta-alasta menee luonnostaan JK.n..kun ei ole tekijöitä eikä korjaajia kuin pakon edessä nuoressa metsässä.

    Horjumaton 27.3.2015, 15:59

    *** Tehometsätalouteen aukkoineen ja viljelyineen ei ole varaa kuin niillä joille metsätalous on puuhastelua palkkatyön tai eläkkeen lisänä. Tappiollinen kuitupuun tuottaminen on metsätalousyrittäjälle mahdoton yhtälö. Jatkuva kasvatus saa sitä mukaa ystäviä kun laskimen käyttö yleistyy.

    Ylläolevaa joutuu pakosti miettimään itsekin vakavissaan. Hulluksi on mennyt maailma.

    suorittava porras 27.3.2015, 16:19

    #”LUKEN mukaan Suomessa on vajaa 800 000 hehtaaria jo PELKKÄÄ taimikonhoitorästiä. Jos lasketaan, että yksi metsuri raivaa 120 ha vuodessa pelkkää taimikkoa, tarvittaisiin vuodeksi 6666 metsuria pelkästään. Ja kun kaikki muukin pitäisi ehtiä raivata: ne oikea-aikaiset taimikot, varhaisperkaus, ennakkoraivaus, uudistusalat. Myös jonkun pitää ehtiä istuttamaan keväällä 1-2 kuukauden ajan sekä syksyllä 1kk ajan.”#

    Ihan hyviä huomioita , mutta eikös maassamme ole
    700 000 metsänomistajaa , joiden työpanos on käytettävissä ?
    Ainakin osa pystyy huolehtimaan omatoimisesti palstoistaan . Kyse on monissa tapauksissa vain halusta / haluttomuudesta.

    Visakallo 27.3.2015, 16:58

    Niin suorittava, ajattelepa, miten monen uudemman metsänomistajan sielua se lämmittää, kun joku oikein metsänhoidon emeritusprofessori kirjoittelee, ettei metsää tarvitse raivata lainkaan, sen kuin vain jatkuvasti kasvattelee ja rahaa tulee!

    MIISU4F 27.3.2015, 17:04

    SUORITTAVA:
    Sitähän minäkin ihmettelen!!

    LUKEN julkaisussa, VMI11, ei ole tietoa, miten nuo hoitamattomat jakautuu yksityisten, yhtiöt, yhteisöt ja valtio välillä.
    Korjuun suhteen on myös paljon tehtävää,
    lainaus VMI11:

    ***Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella suurempi kuin viimeisen 10 vuoden taimikonhoitoala
    • Ensiharvennusmahdollisuus tulevalla 10-vuotiskaudella 1,9-kertainen
    edelliseen 10-vuotiskauteen verrattuna
    • Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 750 000 hehtaaria ja
    ensiharvennuksia 810 000 hehtaaria***
    Eli potentiaalista JK syntymässä?

    Työstä ei ole puutetta mutta maksajista ja tekijöistäkin on.

    Unohtui aikaisemmista kommenteistani myös soiden muuttuma metsämaaksi. Osalta ei tieten saa koskaan kunnon puuta. LUKEN julkaisun tilastot näyttää kuitnekin sitä, että puuta on ja sitä riittää! Ja se kasvaa kohisten. Paljoa ei saada JK kokeiluilla tai huonolla korjuujäljellä pilattua sitten millään!

    jees h-valta 27.3.2015, 17:52

    Tästä ”hoitamattomuudesta” ja jk:sta nyt vain syntyy paljon porua ja hyvin vähän järkeä, koko porussa. Ylilyöntien maksimointina nuo sosialisointihaaveet joita MIISU4F ei ainoana ole viljellyt, (mutta tyrmistyttävän nopeaa ay-sopeutumaa kyllä) josta syystä toivoisinkin että hiukan miettisi nämä sos/kom-ihannoitsijat esimerkkiä itärajan toiselta puolelta tuota metsien hoidon tilaa. Toisena pyytäisin miettimään että onko järkevää alkaa rajoittaa työläisen osto-oikeutta jälleen kuten kepu-valtakunta aikanaan teki. Eli pitäisikö työläisen vain hummata rahansa (jotka yli päivittäisen jää) pariin tyhjänpäiväiseen etelänmatkaan ja juopotteluun kun vaihtoehtona on raittiissa ilmassa, luonnon helmassa tapahtuva metsän hoito-ja hakkuutyöt. Väittäisin että siitäkin voi hakea esimerkkiä itärajan toiselta puolelta. Jossa ei ruokajuomana ole olutta vaan vodkaa. Metsurit valitettavasti ovat katoavaa kansanperinnettä mutta ei vielä Miisun murheita. Raskaat fyysiset ovat hetkellisesti hyvää kunnon hoitoa mutta päivittäisenä liian kroppaa kuluttavia. Joten ensin virolaiset,sitten koneet joka takaa jatkuvuuden suuremmille yksiköille. Huonot ja pienet jää mikä mihinkin jk-asentoon mutta ei merkitystä kansantaloudelle. Oltiin sitten sos-tai kap-systeemissä.

    MIISU4F 27.3.2015, 21:30

    Se oli sarkasmia, JHV.

    Olen edelleen sitä mieltä, että hyvä, kun on annettu lisää valinnanvapautta MO:le.

    Historia on niin kuin se on.

    Gla 28.3.2015, 04:40

    Puun takaa: ”Niin suorittava, ajattelepa, miten monen uudemman metsänomistajan sielua se lämmittää, kun joku oikein metsänhoidon emeritusprofessori kirjoittelee, ettei metsää tarvitse raivata lainkaan, sen kuin vain jatkuvasti kasvattelee ja rahaa tulee! ”

    Ja minun kaltaiseni nuoremman polven väki ei välttämättä edes tiedä, että lapsuudessamme metsät oli vaarassa kuolla saasteisiin. Nyt kuitenkin ne yhdessä ojitusten kanssa ovatkin saaneet aikaan metsien lisääntyneen kasvun. Kasvatusmenetelmällä ei ole tässä mitään roolia.

    Timppa 28.3.2015, 06:28

    ”Ja minun kaltaiseni nuoremman polven väki ei välttämättä edes tiedä, että lapsuudessamme metsät oli vaarassa kuolla saasteisiin. Nyt kuitenkin ne yhdessä ojitusten kanssa ovatkin saaneet aikaan metsien lisääntyneen kasvun. Kasvatusmenetelmällä ei ole tässä mitään roolia.”

    Muiden metsiin en ota kantaa, mutta ainakin meidän metsissä kasvatusmenetelmällä on ratkaiseva rooli kasvun lisääjänä. Ojitettuja soita on minimaalisesti. Epäilemättä myös typpilaskeutumillakin on joku rooli, mutta niiden teho perustuu pääasiassa siihen, että metsissä on enemmän puuta, joka kasvaa.

    antinpoika 28.3.2015, 08:14

    En ole kovinkaan vakuuttunut jaksollisen erinomaisuudesta, menetelmä on tuonut valtaisat taimikonhoidon ja ensi harvennuksien rästit joille ei tekijöitä näytä oleva, mistäpä olisi kun ennen niin arvostettu ammattikunta suomalainen metsätyömies ajettiin kolinalla alas.
    Nyt kuitenkin hakataan sahaukseen hyvälaatuista tukkipuuta juuri niistä historian saatossa pilalle harsituista metsistä, meillä on miljoonia hehtaareita istutettuja rehevän maan huonolaatuisia männiköitä joista todella se pihvi puuttuu-tukin ostajat kiertää ne kaukaa.
    Jk-taitaa olla pelastus moneenkin ongelmaan.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 7 8 9 … 15 16 17