› Keskustelut › Metsänhoito › jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 6 7 8 … 15 16 17

  • jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

    Lähetetty: 27.1.2015, 16:52

    Tuli tuossa mieleen jakuva kasvatus TUULEN KAADOT viestiketjun yhteydessä tämä puiden korjuu. Ajattelin että avaan sille oman ketjun.

    Viime vuosina Etelä-Suomessa kunnollisia routa talvia ei ole ollut. Puun korjuu on ollut vaikeaa, uusia leimikkoja ei uskalleta ostaa kun vanhojakaan ei keritä tekemään. Tulee käymään niin että harvennuksia on pakko tehdä kesällä. Jaksollisen kasvatuksen, jopa kuusikon harvennuksia, voi lyhyillä kiertoajoilla tehdä myös kesällä, maastonkantavuudesta riippuen. Jatkuvan kasvatuksen puiden korjuu kesällä tuntuu varsin riskialttiilta touhulta, mikäli ollaan MT – OMT pohjilla.

    Kaikenkaikkiaan jatkuva kasvatus aiheuttaa todella suuria ongelmia puunkorjuuseen. Tämä näkyy tietysti puutavaralajien yksikköhinnoissa. Yhtiöt ovat tarkkoja että eivät jää vastuumiehiksi näiden leimikoiden hakkuissa, sopimuksia tehdään erilailla kun tavallisten jaksollisen kasvatuksen hakkuissa.

    Jatkuvan kasvatuksen leimikossa ei ole sitä pihviä, mikä houkuttelisi ostajaa, hinnassa sen sitten näkee.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 27.3.2015, 11:57

    Totta on kuten Lastunraapija totesi, että hyvälaatuisiakin metsiä on aikanaan saanut alkunsa. Meidänkin metsistä löytyy vielä 100-120-vuotiaita laadukkaita kuusikoita ja männiköitä. Kuitenkin tilanne on sellainen, että ne ovat tasaikäisiä. Samanlaisilta tulevat meidänkin jaksollisen kasvatuksen metsät aikoinaan näyttämään. Löytyy toki vielä myös jatkuvan kasvatuksen tyyliin käsiteltyjä metsiä. Niitä ei voi kovin laadukkaiksi mainostaa. Paljon tyhjää tilaa, hieskoivuja ja haapoja.

    Ammatti Raivooja 27.3.2015, 12:19

    Kattokaapa uuden kemeralain tukitasoja varhaisperkaukselle ja taimikonhoidolle. Voi kohta vetää vessasta alas laskelmat taimikonhoidon kalleudesta mikä on yksi jk:n kulmakivistä eli liioitella niitä kustannuksia. Toinen on uudistuskulujen liioittelu.

    Panu 27.3.2015, 12:35

    Yksittäinen MO voi tietysti käyttää tukia laskelmissaan. Mutta jos laajemmin halutaan laskea jonkun touhun järkevyyttä niin ei kannata kuvitella, että tukirahat putoavat meille avaruudesta.

    Ammatti Raivooja 27.3.2015, 12:50

    Kemera rahat on valtion investointi kestävään metsätalouteen ja se investointi on todella kannattava. Sen verta enemmän pystytään kasvattamaan enemmän hehtaarilla puuta. JK:ssahan ei maksimoida puuntuotosta vaan kasvatetaan metsänomistajan tuloja uudistamattomuudella ja hoitamattomuudella. Tottakai kemeran maksaminen on järkevää touhua kun se maksimoi puuntuotosta. Jos kaikki harrastaisivat jk:ta meillä olisi vähemmän puuta, vähemmän tehtaita ja vähemmän hyvinvointia. Kemeratuet palautuvat valtiolle takaisin moninkertaisina vaikka ne ei tekisi muuta kuin pitäisi ihmiset kaukana jk:sta.

    Panu 27.3.2015, 13:02

    Mistäs lähtien se m3-määrän maksimointi on ollut minkään osapuolen tavoite?

    Siihen suosittelen kontortamäntyä, hybridihaapaa, energiapajua sekä täydellistä hoitamattomuutta.

    Ammatti Raivooja 27.3.2015, 13:10

    Niin tukin maksimoisemiseen ilmeisesti viittaat. Valtio haluaa tietenkin, että puumäärä on maksimi ja se kaikki käytetään. Puun tuottaja tietysti haluaa myydä paljon tukkia. Itseasiassa puuntuottajahan ei haluaisi myydä kuitua ollenkaan mutta mitä tapahtuisi metsäteollisuudelle jos kaikki olisi jk metsiä ja niistä hakattaisiin pelkkää tukkia ja sitäkin vain vähän?

    Minä ajattelin ihan näitä kolmea puulajia.

    MIISU4F 27.3.2015, 13:14

    Myönnetään, että nykynen jatkuvan kasvatuksen korjuujälki poikkeaa harsinnasta! Ennen metsistä myös vietiin kaikki liikenevä risu ja roipe, mm. polttopuuksi ja aidantekoon. Pohjat on tulleet puhtaaksi.(toisin kuin JK-jätetään silleen hakkuun jälkeen) Myös on harrastettu karjalle kerppujen tekoa puskista, otettu nuorista havupuista oksat pahnakäyttöön ja runko aitamateriaaliksi.
    Olen tehnyt riukuaidoista päättötyön. Huoli riukuaitoihin menevistä puista on ollut merkittävä ennen 1960 lukua. 1960 alkoi kansanmuutto kaupunkeihin, rautalangan sekä sähköpaimenten käyttö syrjäyttäen puun aitamateriaalina. Myös karja tuli pois metsistä!

    Historiaa:.
    Kaskeaminen on alettu pikkuhiljaa jääkauden jälkeen, kun pohjoismaihin alkoi virrata väkeä. 1100-1300 väestö levisi laajemalle Suomeen.
    Tervanpolttokausi 1500-1900 luvun alkuun. Sitäkin koitettiin hillitä 1600 luvulla, koska siihen kului niin paljon puuta ja valvonta olematonta.
    Paras puuaines hakattiin laivanrakennuskaudella 1500-1800 luvuilla, milloin tuli höyrylaivat.
    Muita merkittäviä puun käyttökohteita:puuhiili, lipeä, JA tietenkin saha-ja paperiteollisuus, kun terva-ja laivanrakennuskausi päättyi.

    1930 luvulla metsäalasta oli vielä Itä- ja KeskiSuomessa puolet laidunnuskäytössä, muualla maassa vähemmän. On laskettu, että Suomessa oli 6 miljoonaa kilometriä riukuaitaa.
    Kotitarvepolttoon meni 15 milj.mottia. 1960 luvun jälkeen siis ratkaiseva muutos- kotitarvepolttoon enää 4 milj. mottia ja riukuaidat hävisivät pikkuhiljaa pois.

    Eli on ollut metsällä kestämistä! Silti olemme nyt metsäisempi kuin laivanrakennus- ja tervanpolttoaikaan. Kiitos ansioituneen ja valtion tasolta ohjatun metsänhoidon! Metsät valtiolle, niin loppuu metsänomistajien väittely kuka kasvattaa luomuimmin, parhaiten, halvimmin, kauniimmin, vaivattomimmin, hienoimmin, jne. Eikä tarvitsisi minun verorahoilla tukea laiskaa metsänomistjaa, joka viis veisaa mm. taimikonhoidosta ja maksattaa kemeroilla laiskuutensa. Onneksi Kemera muuttuu tiukemmaksi!

    Panu 27.3.2015, 13:15

    Ihan hauska nähdä rehellistä punalipun heilutustakin täällä Miisun toimesta. Tuista samaa mieltä!

    Ammatti Raivooja 27.3.2015, 13:26

    Taimikonhoito kemerallahan palkitaan aktiiviset metsänkasvattajat. Eihän passiiviset ja laiskat niitä saa. Energiapuukemera on se millä on laiskuutta palkittu ja sen pitää loppua ja taitaa nykymuotoisena loppuakkin. Panukin voisi ajatella, että se taimikonhoitokemera on veronalennus, jonka aktiivinen metsänkasvattaja saa. Se muutama satasen valtion investointi tuo parhaassa tapauksessa tuhansia euroja verotuloja. Jos se kannustaa edes muutamia, jotka muutoin jättäisivät tekemättä niin se kannattaa. Sitä moni metsuri löytäisi itsensä kortistosta jos se lopettaisiin sillä monelle vieraasta työstä palion maksaminen on ihan älyttömän vaikeata.

    MIISU4F 27.3.2015, 13:28

    Vaikka nyt hiukan sivu PUUNKORJUUSTA. Nykyäänhän saha-tai kuitupöllistä otetaan kaikki mahdollinen irti. Eli hukkaan ei mene mitään, koko runko kuorinenen hyödynnetään. Hyötysuhde ihan eri kuin muinoin!
    Paperinkulutus laskee mutta uusia käyttökohteitakin toki syntyy pakkausmateriaalit mm.
    Tehtaita,- sahoja, paperiprosessi, lakkautetaan nopeammin kuin uusia alkaa. Uudetkin sekä biovoimalat ja biodieselvalmistamot ei käytä niin paljon lisää raaka-ainetta kuin lopetettavat/jo lopettaneet tehtaan on käyttänyt. En siis usko, että vaikkka osa mo lähtisi JK.n, puu raaka-aineena loppuisi.

    Kun peltopinta-ala viljelyn kannattamattomuuden takia vähennee, sieltäkin päästä syntyy uutta metsäpintalaa ajan kanssa.

    Toivon silti järjen käyttöä..

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 6 7 8 … 15 16 17