› Keskustelut › Metsänhoito › jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 15 16 17

  • jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

    Lähetetty: 27.1.2015, 16:52

    Tuli tuossa mieleen jakuva kasvatus TUULEN KAADOT viestiketjun yhteydessä tämä puiden korjuu. Ajattelin että avaan sille oman ketjun.

    Viime vuosina Etelä-Suomessa kunnollisia routa talvia ei ole ollut. Puun korjuu on ollut vaikeaa, uusia leimikkoja ei uskalleta ostaa kun vanhojakaan ei keritä tekemään. Tulee käymään niin että harvennuksia on pakko tehdä kesällä. Jaksollisen kasvatuksen, jopa kuusikon harvennuksia, voi lyhyillä kiertoajoilla tehdä myös kesällä, maastonkantavuudesta riippuen. Jatkuvan kasvatuksen puiden korjuu kesällä tuntuu varsin riskialttiilta touhulta, mikäli ollaan MT – OMT pohjilla.

    Kaikenkaikkiaan jatkuva kasvatus aiheuttaa todella suuria ongelmia puunkorjuuseen. Tämä näkyy tietysti puutavaralajien yksikköhinnoissa. Yhtiöt ovat tarkkoja että eivät jää vastuumiehiksi näiden leimikoiden hakkuissa, sopimuksia tehdään erilailla kun tavallisten jaksollisen kasvatuksen hakkuissa.

    Jatkuvan kasvatuksen leimikossa ei ole sitä pihviä, mikä houkuttelisi ostajaa, hinnassa sen sitten näkee.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kepa 1.4.2015, 22:03

    No mitä merkitystä nuilla sopimuksilla sitte on jos se ei takaakkaan menekkiä puulle?Kyllä minulta ainakin ostetaan puuta suhdanteista huolimatta vaikka en kaikkia puukauppoja myykkään kumppanille.

    jees h-valta 2.4.2015, 17:45

    Kyllä ne ostettu olisi ja luvattu ostaa myös ensiharvennukseni puut mutta kun turha on turhaa eli ei väkisin tupata vaan otan aina vinkistä vaarin ja toimin myös firman edun suuntaan. Eihän nuo pienet määrät mikään ongelma ole firmalle vaan voivat laittaa vaikka e-puuksi mutta ei ne ole minullekkaan vaan tarve löytyy.

    mettämiäs 5.4.2015, 20:26

    Pete:
    ”Minusta menetelmän vaikeus ei ole ”ihan eri juttu”. Se on nimenomaan se juttu. Joillakin kuvioilla jatkuva kasvatus varmasti onnistuu kun kirurgin tarkasti korjataan juuri oikeat puut helikopterilla suoraan yläilmoihin.”

    Menetelmän suurin vaikeus ei todellakaan liity korjuuseen. Riittävän suurilla eli uudistushakkuukoneilla ainakin tietty määrä poimintahakkuita onnistuttaneen tekemään myös huonoina talvina. Jos tutustuu niihin Luken koealoihin, huomaa missä menetelmän suurimmat ongelmat ovat. Se on se ”eri juttu” eikä kuulu tämän otsikon asioihin.

    Timppa:
    ”Mettämieheltä” kysyisin, että mistä tiedät, että ennen vanhaan harjoitettiin ”puhdasta määrämittaharsintaa”?”

    Varmaan harrastettiin varsinkin lähellä asutuksia muutakin kuin ”puhdasta määrämittaharsintaa” eli kaikenlaista tarvepuuta haettiin metsästä sen suuremmin ajattelematta, mihin kuntoon metsä jäi hakkuun jälkeen. Sitä ”puhdasta määrämittaharsintaa” harrastettiin varsinkin kauempana erämaissa, josta haettiin pääasiassa vain markkinakelpoista sahatukkia eli käytännössä mäntytukkia. Ne jäljet näkyivät ainakin vielä 1980-luvulla Lapissa, jossa harsinnan jälkeen kehittyneiden lahoavien kuusi/koivusekametsien kertymät uudistushakkuissa olivat 60-70 m3 hehtaarille. Joissakin vaarojen laidoilla näkyi vielä jälkiä yksittäisistä rungoista, joista oli hakattu tukkiosuus ja loput jääneet niille sijoilleen. Nyt Metsähallituksen metsät Pohjois-Suomessa ovat nousseet ihan eri iskuun kuin ne harsinnan jälkeiset jätemetsät aikanaan olivat.

    mettämiäs 5.4.2015, 20:40

    Jees
    ”Olen ollut Metsä-Groupin koulutuksessa joka on avannut heidän hakkuutapansa jk.lle erittäin selvästi. Siellä pyritään tottakai isoimpien poistoon mutta myös kasvuun jäävä tasataan mahdollisimman tasarakenteiseksi.”

    Jees on kyllä nyt nukkunut siellä koulutuksessa; vaikka ne Groupin miehet eivät sellutehtaiden rakentamisesta mitään ymmärräkään (ainakaan tämän palstan asiantuntijoiden mielestä), uskoisin niiden metsämiesten kuitenkin tutustuneen poimintahakkuiden teoriaan. Jees sotkee tälläkin kertaa ns. ”jatkuvan kasvatuksen” ja yläharvennuksen ihan lahjakkaasti.

    Jees
    ”Ei ole mitään VIRALLISTA jk-menetelmää edes olemassakaan!”

    En tiedä, kuinka virallisia ne Tapion uudet ”Hyvän metsänhoidon suositukset” ovat, mutta kyllä ainakin Tapion sivuilta löytyy myös seuraavat tekstit:
    ”Suositukset ovat nyt merkittävästi laajemmat, kuin edelliset, 2006 julkaistut. Uusina aiheina on kuvattu:
    • eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmät”

    Suorittava porras
    ”Jk-metsät kasvavat jossakin vaiheessa runsaasti lehtipuuta , jos heinä ei ole saanut valtaa .”

    Ainakin oppineiden mielestä kehitys menee ihan päinvastoin eli lehtipuun määrä vähenee voimakkaasti poimintahakkuiden seuratessa toisiaan.

    jees h-valta 5.4.2015, 21:01

    Saatan sotkea harvennusten tapoja mutta kuten sanoin jk:na sitä silloin markkinoitiin. Eikä kyse ollut pelkästä yläharvennuksesta vaan kuten mainitsin myös tasataan jäämäpuuston kokoa. Myö allejäänyttä poistetaan että saadaan harvuutta ja valoa maaperään. Pitäähän sen alkaa myös taimettua. Joukkoon oli piirrelty myös pienaukkoja että kyllä se mielestäni aivan kelpo jk:ta oli. Minusta on myös edes turha kiistellä menetelmien nimistä ja tavoista vaan on kyse kuitenkin vain metsän harvennushakkuusta eri painotuksin. Tavoitteena uudistaa luonnollisesti uusi metsä kasvuun pitäen se kokoajan peitteellisenä.
    Mielestäni tuo Groupin tapa on jopa ainut toimiva ja konetyöhön hyvin sopiva harvennus/jk-kasvatus.

    Timppa 6.4.2015, 08:26

    Mettämiehelle vastaan vähän. Meillä päin käytettiin termiä ”määrämittahakkuu” siitä hakkuutyylistä, jossa kaikki tukkipuut hakattiin kerralla nurin. Sehän poistui käytöstä joskus viime vuosisadan alussa ja joskus v. 1917 paikkeilla tuli voimaan uusi metsälaki, joka kielsi metsien hävittämisen. Tarkoitti siis sitä, että aukkojen taimettumisesta tulee huolehtia.

    Tämän jälkeen menetelmäksi vakiintui ”harsintahakkuu”. Kuten esimerkkini kertoi, siinä ei aikaan hyvin tehtäessä hakattu kerralla kaikkia tukkipuita.

    Minkähänlaisissa metsissä ne ”oppineet” ovat liikkuneet, kun ovat sitä mieltä, että harsintametsissä lehtipuu vähenee. Ainakin meidän harsintakaudelta peräisin olevissa metsissä on runsaasti lehtipuuta. Toki esimerkiksi halkojen hakkuu on vähentänyt lehtipuuosuutta, mutta sehän on eri asia.

    Visakallo 6.4.2015, 08:50

    Samaa kuin Timppa olen minäkin noiden ”oppineiden” havainnoissa ihmetellyt.
    Miksi ne poikkeavat niin paljon käytännön havainnoista?

    Timppa 6.4.2015, 10:39

    Vaikka mennään taas korjuun ulkopuolelle, niin vastaisin Jesselle, ettei metsä pysy kovin peitteisenä pienaukkoja tekemällä. Ei ainakaan meillä päin. Ei aina edes hieskoivua, jos kyseessä on rehevä pohja, joka heinettyy tai alkaa kasvaa vattua. Ja havupuun taimia vielä harvemmassa.

    A.Jalkanen 6.4.2015, 15:19

    Omassa metsälössään ei tarvitse valita, että kasvattaako jatkuvasti vai jaksollisesti: molempia voi harrastaa tilanteen mukaan. Kokenut metsänkasvattaja näkee, onko taimettumisedellytyksiä jk:hon olemassa, eli onko taimiainesta jo valmiiksi näkyvissä. Jos taimiainesta ei synny voimakkaan harvennuksen jälkeenkään, sitten voi aina siirtyä perinteiseen jaksolliseen malliin. Samoin, jos haluaa lisätä lehtipuun määrää monimuotoisuuden tai maanhoidon vuoksi, kannattaa tehdä pienaukko tai isompi.

    Jatkuvan ja jaksollisen menetelmän oleellisimmat erot ovat aukon koko ja puuston kokojakauma.

    Timppa 6.4.2015, 15:36

    Annelille kyllä sanoisin, että menetelmien suurin ero on puunkasvussa ja taloudellisuudessa. Eikä kaiketi tarvitse sanoa kumpi menetelmä on näissä suhteissa on parempi. Toki tämäkin kommentti menee otsikon ulkopuolelle.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 15 16 17