Keskustelut Metsänhoito jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 162)
  • jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

    Tuli tuossa mieleen jakuva kasvatus TUULEN KAADOT viestiketjun yhteydessä tämä puiden korjuu. Ajattelin että avaan sille oman ketjun.

    Viime vuosina Etelä-Suomessa kunnollisia routa talvia ei ole ollut. Puun korjuu on ollut vaikeaa, uusia leimikkoja ei uskalleta ostaa kun vanhojakaan ei keritä tekemään. Tulee käymään niin että harvennuksia on pakko tehdä kesällä. Jaksollisen kasvatuksen, jopa kuusikon harvennuksia, voi lyhyillä kiertoajoilla tehdä myös kesällä, maastonkantavuudesta riippuen. Jatkuvan kasvatuksen puiden korjuu kesällä tuntuu varsin riskialttiilta touhulta, mikäli ollaan MT – OMT pohjilla.

    Kaikenkaikkiaan jatkuva kasvatus aiheuttaa todella suuria ongelmia puunkorjuuseen. Tämä näkyy tietysti puutavaralajien yksikköhinnoissa. Yhtiöt ovat tarkkoja että eivät jää vastuumiehiksi näiden leimikoiden hakkuissa, sopimuksia tehdään erilailla kun tavallisten jaksollisen kasvatuksen hakkuissa.

    Jatkuvan kasvatuksen leimikossa ei ole sitä pihviä, mikä houkuttelisi ostajaa, hinnassa sen sitten näkee.

  • pihkatappi

    Jatkuvan kasvatuksen puun korjuusta on kyse ja täällä puhutaan ikkunoista ;).

    suorittava porras

    Lukijoiden kuvista löytyy hiukan aihetta liippaava kuva . Siinä on nähtävissä , kuinka huonosti muokkaamaton maa taimettuu , ja mitä siellä lopulta kasvaa . Arvopuuta tuskin tullaan alueelta korjaamaan koskaan .
    Jk-metsät kasvavat jossakin vaiheessa runsaasti lehtipuuta , jos heinä ei ole saanut valtaa . Koivujen alle syntyy harvoin kunnon taimikkoa .
    Aukkopaikkoja jää runsaasti ja taimien laatu on usein huono . Lisäksi taimien määrä on niin vähäinen , että huonompia ei ole varaa edes harventaa pois . Väitänkin , että jk-puiden parempi laatu on puhtaasti mielikuvituksen tuotetta .

    Vielä tuohon korjuupuoleen sen verran , että on kaikunut vahvoja kannanottoja siihen suuntaan , että keräilytaloudesta on syytä luopua sekä energiapuun , että ainespuun kohdalla . Järkevämpiäkin vaihtoehtoja on olemassa .

    jees h-valta

    Jk vaatii uuden koneenkuljettajien koulutetun sukupolven kuten monet muutkin harvennushakkuut. Kaikissa kohteilla joita olen viimeaikoina (harvennuksia) katsellut on tuhoa aivan liikaa. Jos edes moto tekisi hommat ilman pystypuuston kolhimista jäisi edes tuhot suureksi osaksi ajourien varsille. Mutta kun tuhoaminen alkaa jo moton työstöstä on kolhimaprosentti aika masentava. Olen nyt pari viimeistä harvennusta lähituntumalta joutunut rahastamaan tästäkin syystä mutta eihän se tietty mikään synninpäästö silti konetyön huonoudelle ole.

    Visakallo

    Mikähän niissä Jessen metsissä olleissa motokuskeissa oikein on mahtanut olla vikana?
    Jessen metsissähän ei vikaa ole.
    Uskomattoman huonoa tuuriakin täytyy miehellä olla.
    33 vuotta on minulla motot tehneet kaikki ensiharvennukset, harvennukset, päätehakkuut, ja nyt 10 vuoden ajan myös energiapuuhakkuut, eikä valittamista ole vielä tähän päivään ollut.
    Olisiko minulla ollut niin tavattoman hyvä tuuri?

    jees h-valta

    Kait se saattaa sitten niin olla että puuntakusella on lykästänyt paremmin. Aika pitkään minäkin niiltä silmäni ummistin mutta ehkä kannattaa kuitenkin olla itselleenkin rehellinen ja pyytää kuten minä vaikka ulkopuolisen tarkastajankin vielä avuksi leimikolle. Molemmat tapaukset aivan selviä heidänkin mielestään ja ei korvauksen tarpeesta erimielisyyttä myöskään.

    Visakallo

    No, jos jokin asia on varma, niin se, että meilläkin on ulkopuolisia tarkastajia ja arvioitsioita käynyt satamäärin ja aika monesta maastakin.
    On ollut vierailijaryhmiä metsäyhtiöiden, metsänoitoyhdistysten, yksityisten metsäpalveluyritysten, metsäkeskuksen, Metlan, Tapion, ministeriön, radion ja tv:n, lehtien, luontojärjestöjen sekä kerran myös sellaisia jotka eivät suostuneet kertomaan, ketä olivat tai ketä edustivat.
    Vain heidät minä käskin pois ja valvoin vielä, että varmasti lähtivät.

    suorittava porras

    Tahtoo noiden ”korjuuvaurioiden” esiintyminen liittyä tilanteeseen , jossa puuta ei löydykään kauppasopimuksessa olevaa määrää eli kauppa jää vajaaksi . Siinä tilanteessa lähdetään rahastamaan muilla keinoilla.
    Toinen todennäköinen syy vaurioihin on liiallinen hakkuuta haittaava aluskasvos.
    Näkyi tuo energiatouhukin saaneen lisää sulkia hattuunsa huonon korjuujäljen tiimoilta . Vaurioita ei voi kuitenkaan välttää , jos runkolukua on liikaa ja näkyvyyttä liian vähän .

    Jesse onkin valinnut tilanteeseensa oikean (mutta hikisen) tien . Puut omatoimisesti tien varteen . Jälki kelpaa varmasti ja homma jatkuu niin kauan , kun hartiat ja perse kestää… ja Valtra : )

    jees h-valta

    Kaikki nuo kestää suorittava. Ja tämä viimeinen rahastettu oli naapurin hakkuu joka lipesi minun puolelle ja kolhimisten kera tietysti. Siellä naapurissakaan ei oltu ennakkoraivattu. Ja kolhinta oli tasapuolista molemmin puolin rajaa. Sitä jota ei oltu huomioitu. Nyt se on kyllä merkattu silleen heijastintolpilla että pitäisi vastakin näkyä.

    Metät kunnossa!

    On kyllä hauska havaita, että tämä ”jatkuvaa energiakasvatusta” harrastava on joutunut itse taimikonhoitotöihin ja PUUN KORJUUSEEN. Yleensähän hyvä kauppamies myy parempien kuvioiden yhteydessä nämäkin korjuuseen?

    jees h-valta

    On vain ja ainoastaan ollut tapana kyllä aivan metsäomistuksen alkuajoista lähtien tehdä metsätöitä lähes joka muodossaan. Kun konehemmot ei pysty pitää tehdä itse. Mutta aika vähän kuitenkin suhteessa on edes mahdollista koska nk.vapaa-aika on aika rajallista.
    Kauppaa tehdään joka vuosi ja suhdanteet sanelee myös ostajalle mikä käy ja mikä ei. Esim. nyt oli mahdoton kamuttaa mäntykuituvoittoista enskaria päätehakkuun yhteyteen koska he eivät yksinkertaisesti kaipaa ollenkaan mäntykuitua. Edellisen hakkuunkin mäntykuidut mustuu tienvarressa edelleen. En ole edes varma keräänkö näitä nyt tulevia lainkaan kaupalliseksi puuksi.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 162)