› Keskustelut › Metsänhoito › jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 13 14 15 16 17

  • jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

    Lähetetty: 27.1.2015, 16:52

    Tuli tuossa mieleen jakuva kasvatus TUULEN KAADOT viestiketjun yhteydessä tämä puiden korjuu. Ajattelin että avaan sille oman ketjun.

    Viime vuosina Etelä-Suomessa kunnollisia routa talvia ei ole ollut. Puun korjuu on ollut vaikeaa, uusia leimikkoja ei uskalleta ostaa kun vanhojakaan ei keritä tekemään. Tulee käymään niin että harvennuksia on pakko tehdä kesällä. Jaksollisen kasvatuksen, jopa kuusikon harvennuksia, voi lyhyillä kiertoajoilla tehdä myös kesällä, maastonkantavuudesta riippuen. Jatkuvan kasvatuksen puiden korjuu kesällä tuntuu varsin riskialttiilta touhulta, mikäli ollaan MT – OMT pohjilla.

    Kaikenkaikkiaan jatkuva kasvatus aiheuttaa todella suuria ongelmia puunkorjuuseen. Tämä näkyy tietysti puutavaralajien yksikköhinnoissa. Yhtiöt ovat tarkkoja että eivät jää vastuumiehiksi näiden leimikoiden hakkuissa, sopimuksia tehdään erilailla kun tavallisten jaksollisen kasvatuksen hakkuissa.

    Jatkuvan kasvatuksen leimikossa ei ole sitä pihviä, mikä houkuttelisi ostajaa, hinnassa sen sitten näkee.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kuusessa ollaan 31.3.2015, 10:23

    Olisi mielenkiintoista nähdä vaikka lehtijuttu, jossa aiheena olisi jatkuva kasvatus, keinollisella uudistamisella esimerkkikohteen avulla.

    lastunraapija 31.3.2015, 11:25

    Vanhojen torppien metsien vähiä puita ihmetellessä on syytä muistaa syy: lehmien ja lampaiden laidunnus näissä metsissä. Ei heinity, mutta eivätpä pääse puuntaimetkaan muualle kuin ”parempiin” suihin. Ja polttopuuta otettiin niin paljon kuin mahdollista lähimetsästä.

    Timppa 31.3.2015, 11:34

    Sehän on selvä, että joku korpi taimettuu aivan villisti kuusella ja hieskoivulla. Mutta joku pieni tekijä voi muuttaa tilanteen, ettei taimettumista tapahdu. Harvassa ovat kuitenkin korvet.

    Timppa 31.3.2015, 12:02

    Eivät ne lehmät tai lampaat syö havupuita. Periaatteessa siis metsälaiduntamisen pitäisi edistää havupuiden kasvua.

    Jäi sanomatta, että korpien kasvulle on kunnon vesitalous oleellista. Muuten kasvu on hidasta ja puut saattavat lahota ennen kunnon kokoa.

    Pete 31.3.2015, 12:20

    Korvet saattavat hyvinkin uudistua luontaisesti, mutta niitä on lopulta aika vähän. Ei niitä ainakaan omlle kohdalle ole montaa osunut. Usein ne ovat suhteellisen pienialaisia. Se taas tarkoittaa, minun mielestä, sitä että ne kannattaa pyrkiä kasvattamaan samassa rytmissä viereisen kuvion kanssa. Korpien harvennuskelejä tuntuu olevan aika harvoin ja pienelle kuvion harvenneukselle ostajan saaminen ei ole ainkaan yhtä helppoa kuin vaikkapa 5ha kuviolle.

    Oletko sitä mieltä, että jalostettua siementä ei kannata käyttää missään vaan on aina parempi käyttää paikallista?

    Timppa 31.3.2015, 12:26

    Minä kyllä käsittelen korvet ojitusmätästyksellä ja istutan. Silloin saa vesitalouden kerralla kuntoon ja laadukkaat taimet kasvamaan. Harmittaa, kun katsoo joskus ammoin tehtyjä uudistuksia, joissa kasvu on toivottoman hidasta huonosta vesitaloudesta johtuen.

    Korpituvan Taneli 31.3.2015, 14:31

    Metsälaitumilla tulivat kyllä syödyksi myös havupuun taimet. Kyllähän meilläkin oli lammashaka jossa kasvoi muutama laadukas mänty ja jokunen kitulias kuusi. Vallankin isot männyt tykkäsivät lampaista juurellaan. Mutta aukkoihin ei tullut mitään, kun lampaat söi. Pitivät kyllä katajatkin kauniin pyöreinä, mutta eivät sentään niitä hengiltä saaneet.
    Sorkkaeläin laidunnus ei ole koskaan sopinut metsätalouden kanssa yhteen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja 31.3.2015, 14:47

    Yksi jk Korpi löytyy mistä männyt on poistettu ja aliskuusista kasvatettu metsää. Kuuset on harvassa, 50-vuodessa ne on ensiharvennus kokoisia ja aukko paikoissa kasvaa hiestä. Kyllä oon kitkerä, sillä istutuskuusikko olisi päätehakkuukokoista melkein.

    Pete 31.3.2015, 15:04

    Juuri näin ,ojitusmätästys sinne korpiosuudelle ja viereinen mt-kangas kääntömätästäen. Pysyvät joknseenkin samassa rytmissä kunhan käy korpinotkelman raivaamassa yhtä kertaa enempi kuin kangasmaan. Hakkuut sitten aikanaan samassa rytmissä.

    Visakallo 31.3.2015, 16:46

    Taas on koko päivän ollut aidat ja aidan seipäät sekaisin.
    Jatkuvasta kasvatuksesta ja sen puunkorjuusta on aihe, mutta täällä puhutaankin luontaisesta uudistamisesta.
    Eihän niillä ole paljoakaan tekemistä keskenään.
    Toinen huvittava on tuo ainainen puhe ikkunapuista.
    Kylmä tosiasia on, että puu-ikkuna on marginaalinen tuote rakennusmarkkinoilla.
    Yli 95% Suomessa tehtävistä ikkunoista on joko puu-alumiini tai alumiini ikkunoita.
    Loput 5% ovat niitä kokonaan puuikkunoita, johon tarvitaan vähän laadukkaampaa puuta, mutta ei niihinkää mitään pihkaisia kitumäntyjä käytetä.
    Ylivoimaisesti suurin osa maailman ikkunoista tehdään alumiinista ja muovista ja se suuntaus yleistyy myös meillä.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 13 14 15 16 17