› Keskustelut › Metsänhoito › jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 12 13 14 15 16 17

  • jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

    Lähetetty: 27.1.2015, 16:52

    Tuli tuossa mieleen jakuva kasvatus TUULEN KAADOT viestiketjun yhteydessä tämä puiden korjuu. Ajattelin että avaan sille oman ketjun.

    Viime vuosina Etelä-Suomessa kunnollisia routa talvia ei ole ollut. Puun korjuu on ollut vaikeaa, uusia leimikkoja ei uskalleta ostaa kun vanhojakaan ei keritä tekemään. Tulee käymään niin että harvennuksia on pakko tehdä kesällä. Jaksollisen kasvatuksen, jopa kuusikon harvennuksia, voi lyhyillä kiertoajoilla tehdä myös kesällä, maastonkantavuudesta riippuen. Jatkuvan kasvatuksen puiden korjuu kesällä tuntuu varsin riskialttiilta touhulta, mikäli ollaan MT – OMT pohjilla.

    Kaikenkaikkiaan jatkuva kasvatus aiheuttaa todella suuria ongelmia puunkorjuuseen. Tämä näkyy tietysti puutavaralajien yksikköhinnoissa. Yhtiöt ovat tarkkoja että eivät jää vastuumiehiksi näiden leimikoiden hakkuissa, sopimuksia tehdään erilailla kun tavallisten jaksollisen kasvatuksen hakkuissa.

    Jatkuvan kasvatuksen leimikossa ei ole sitä pihviä, mikä houkuttelisi ostajaa, hinnassa sen sitten näkee.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 30.3.2015, 21:28

    Sitä en tiedä, että koska ne istutukset ja kylvöt on aloitettu. Sen tiedän, että minulla on Tapion vuosikirja vuodelta 1914. Siinä annettiin täysin pätevät uuden metsän perustamisohjeet, jotka siis sopisivat nykypäivänkin jaksolliseen kasvatukseen. Vastaisin siis ”Halolle”, että Suomessa ainakin yli 100 vuotta sitten. Saksassa menetelmää on harjoitettu tiettävästi jo 1700-luvulta.

    Tuolla Lukijan kuvissa näkee Antonin kasvattamaa metsää. Mikähän vika siinä on Halon mielestä?

    Jesselle voi todeta, että metsä, jossa tuulenkaatojen seurauksena syntyy paljon paljasta kivennäismaata, luonnollisestikin taimettuu. Samaan tulokseen päästään, jos tilataan metsään puskutraktori kaatamaan puut.

    jees h-valta 30.3.2015, 21:31

    Kyllä on kummaa väitettä ettei metsä uudistu luontaisesti. On uudistunut erittäin montakin, jopa useiden hehtaarienkin aukkoja. En käsitä enää kyllä puuntakusen väittämiä. Kait sentään muistat ettei valvonta Metsäkeskuksistakaan ole aukoton ollut. Moni on velvoitteensa laiminlyönyt ja siitä päässyt kuin koira veräjästä. Olen myös itse käyttänyt lisänä useinkin luontaista taimiainesta. Siitä on välistä jopa ylitarjontaa. Ei se ihmisen vaikutus metsiin edes niin vanhaa historiaa ole.

    Timppa 30.3.2015, 21:38

    Epäilemättä metsät täällä Pohjolassa uudistuvat luontaisestikin. Voi olla, että silloin saadaan usein sama kasvu aikaan 100-150 vuodessa, mikä nyt 50 vuodessa. Ei niissä luontaisesti syntyneissä metsissä kyllä paljon korjaajaa ensimmäisen 50 vuoden aikana tarvita.

    jees h-valta 30.3.2015, 21:56

    Voin aivan hyvin sanoa ettei pidä paikkaansa tuo Timpan väite. Itse olen alle kahdessakymmenessä vuodessa hakkuuttanut ensimmäisen luontaisen taimikon juuri niiltä luontaisilta aloiltaan. Istutetun männikön osaltahan ei juuri hakattavaa ollut koska hirvet ja myyrät sen hoiteli aivan riittävän harvaksi. Liiankin. Jokunen susipuu otettiin joukosta rivastamasta. Pääasiassa koivua ja hiukan muuta sekalaista e-puuhakkuussa otettiin. Nyt se kasvaa hyvässä kasvuasennossa. Sitä ei edes oltu muokattu hakkuun jälkeen. Metsä jäi täystiheäksi kasvatusmetsäksi harvennuksen jälkeen. Nyt lisää aloja tulee samaan malliin mutta teen niihin ensiharvennukset itse manutyönä koska en hakkaisi aivan niin harvaksi kuin konetyönä tehdään.

    jees h-valta 30.3.2015, 22:02

    Torppien tarvepuut on maailmansivu ”ryöstöhakattu” eikä yksikään metsä ole sen takia hävinnyt. Se oli todellista jk:ta ainakin eli sieltä haettiin varmasti parhaat puut saharaamille punnerrettaviksi.

    Ammatti Raivooja 30.3.2015, 22:02

    Se on ihan luonnotonta, että puut häviää metsästä paljastamatta kivennäismaata tai palamatta. JK:ssa ei paljasteta kivennäismaata ja jäljelle jää hakkuutähdekasoja, jotka tehokkaasti estää taimettumista ja heinää jää jäljelle palamatta niin se on todella epäluonnonmukaista. JK ei jäljittele luonnonmukaista uudistumista vaan on ryöstöhakkuuta.

    Hieskoivu on hyvä uudistumaan luonnastaan ja se, että metsä pysyy peitteisenä hieskoivun avulla ei ole metsätaloudellisesti järkevää.

    Onneks täällä on aloitettu metsänistutus 50 vuotta sitten ja itse kun jatkaa sitä niin ennenpitkää jokainen kuvio istutuskuvio ja tulot sen mukaiset. Hieskoivu alkaa kohta olemaan täysin hävitetty puulaji ja mäntyä ei täällä kasva kuin satunnaisesti, että siitä ei ole liikaa kokemusta, mutta mänty on ainut puulaji minkä jk ja luontainen uudistuminen on ainut järkevä vaihtoehto.

    Halko 30.3.2015, 22:20

    En minä ainakaan halua kasvattaa mitään höttökuraa, mitä nykyisessä sahatavarassa näkee.
    Omat tarvepuut haen poimien ja sahuutan itse, ei tule sutta omiin rakennuksiin.

    Vai haluaako Timppa ikkunankarminsa ns. hyötykasvuisesta?

    pihkatappi 31.3.2015, 06:09

    Onkohan nämä jatkuvaa kasvatusta käyttävät tilat useinmiten FSC-sertifioituja? Paperi/kartonki -tilauksissa on FSC-sertifioiduilla tuotteilla ~10% parempi hinta kuin PEFC-sertifioiduilla. Ja kun Venäjältä ei virtaa tuota FSC-puuta tarpeellista määrää, otetaan sitä kotimaasta mieluusti niin paljon kuin saadaan. Tämä kuvio selittäisi sen että jatkuvan kasvatuksen harvennuksilla on kysyntää. Tietenkään tuo FSC:n parempi lopputuote hinta ei näy puunhinnassa, mutta kysyntä on tällähetkellä taattu, koska tilauksia voi jäädä jopa sivu suun, jos sertifikaattiin oikeuttavaa puuta ei ole tarpeeksi.

    Timppa 31.3.2015, 09:00

    Timppa vastaa.

    Ikkunapuutavarasta. Ikkunoiden ulko-osat voidaan tehdä kestopuusta tai alumiinista. Tämä on useinkin koko rakenteen elinkaarta ajatellen järkevää. Jos haluaa puhdasta puuikkunaa, niin voin huolestuneille vastata, että meidän metsistä saa nyt tiivistä ja suoraa mäntypuuta. Tulee jatkossakin saamaan, sillä harjoitamme sopivilla pohjilla ”laatumännyn” kasvatusta. Siis alkuvaiheessa nuori männikkö kasvatetaan tiheydessä 2500-3000 runkoa/ha. Myöhemmin tehdään tarvittavat harvennukset. Jos halua on, niin tällaista metsää voi jatkossa uudistaa 80-120 vuoden haarukassa. Tulevilla sukupolvilla on vaihtoehtoja!

    Toinen asia sekin, että puutavaraa tarvitaan moneen muuhun kohteeseen. Silloin tiiveydellä ei mainittavaa merkitystä. Oleellista on suoruus ja vähäoksaisuus. Esimerkiksi Antonin metsässä ne vaatimukset täyttyvät esimerkillisesti. Jk-metsissä, jos niihin mäntyä yleensä syntyy, esiintyy lenkoutta ja oksaisuutta runsain mitoin.

    Jesselle kertoisin, että minulla on tiedossa 6 torpan, yhteispinta-alaltaan 123 ha, metsien tukkipuiden määrä vuodelta 1925. Tukkipuita oli keskimäärin
    13 kpl/ha. Tukkipuuksi laskettiin luonnollisestikin jo yhden tukin puu. Sellaisia ne torppien metsät silloin olivat. Luulo ei ole Jesse-hyvä tiedon väärti.

    Ja vielä luontaisesta taimettumisesta rehevillä mailla aukossa. Ainakin meillä aukkoon kasvaa ensiksi joko vattua tai heinää. Kummassakaan vaihtoehdossa luontaisia havupuun taimia ei käytännössä ollenkaan. Pihlajaa ja hieskoivua useimmiten.

    Pete 31.3.2015, 10:09

    Puuki, rehevillä tai edes keskimääräisillä pohjilla juurikin niitä luontaisen uudistumisen edellytyksiä ei useinkaan ole. Kuivia kankaita on lopulta aika vähän ja nekin ovat alueellisesti keskittyneitä. Aika isosta kasvunlisästä luopuu jos niitä ei kylvä jalostetulla siemenellä. No pääasia tietysti on ettei synny kuluja!

    Ikkunapuita korjataan valtakunnassa tänäänkin sellainen määrä, että useampikaan perinneikkunanvalmistaja ei saa sitä kulumaan koko vuoden aikana. Puumarkkina ei toimi tai sitte se toimii kun ”laadukas” puu ei ei ohjaudu sitä tarvitseville. Ehkä heillä ei ole maksukykyä?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 12 13 14 15 16 17