› Keskustelut › Metsänhoito › jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 11 12 13 … 15 16 17

  • jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

    Lähetetty: 27.1.2015, 16:52

    Tuli tuossa mieleen jakuva kasvatus TUULEN KAADOT viestiketjun yhteydessä tämä puiden korjuu. Ajattelin että avaan sille oman ketjun.

    Viime vuosina Etelä-Suomessa kunnollisia routa talvia ei ole ollut. Puun korjuu on ollut vaikeaa, uusia leimikkoja ei uskalleta ostaa kun vanhojakaan ei keritä tekemään. Tulee käymään niin että harvennuksia on pakko tehdä kesällä. Jaksollisen kasvatuksen, jopa kuusikon harvennuksia, voi lyhyillä kiertoajoilla tehdä myös kesällä, maastonkantavuudesta riippuen. Jatkuvan kasvatuksen puiden korjuu kesällä tuntuu varsin riskialttiilta touhulta, mikäli ollaan MT – OMT pohjilla.

    Kaikenkaikkiaan jatkuva kasvatus aiheuttaa todella suuria ongelmia puunkorjuuseen. Tämä näkyy tietysti puutavaralajien yksikköhinnoissa. Yhtiöt ovat tarkkoja että eivät jää vastuumiehiksi näiden leimikoiden hakkuissa, sopimuksia tehdään erilailla kun tavallisten jaksollisen kasvatuksen hakkuissa.

    Jatkuvan kasvatuksen leimikossa ei ole sitä pihviä, mikä houkuttelisi ostajaa, hinnassa sen sitten näkee.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 30.3.2015, 18:50

    Kyllä sinne on heilläkin tarkoitus vaiheistaa taimikolla seuraaviakin polvia. Ei pelkästään kaksivaiheista. Tämä jk-kohina on kummaa kun siihen on täällä palstoilla laadittu säännöt täysin sekamelskamenetelmäksi vaikka ammattilaiset soveltaa siitä aivan eritapaista pakettia.

    suorittava porras 30.3.2015, 19:32

    #”Kyllä sinne on heilläkin tarkoitus vaiheistaa taimikolla seuraaviakin polvia.”#

    …ja jos /kun ei tule taimia , tehdään seuraavassa vaiheessa aukko : )

    ..ja edelleen , kun puita on harvassa , on kantohintakin sen mukainen .

    Jk-tapauksissa on myös käytäntönä tehdä yksityiskohtainen hakkuusopimus siltä varalta , että lopputulos ei miellytäkään toista osapuolta .

    Yllättävän vähäiseksi on kiinnostus jk:ta kohtaan käynyt , kun ostomies on esittänyt erityisehtojen kirjaamista kauppapapereihin . Korjuujälkien tarkastusraportitkin ovat hillinneet intoa edellä mainitun kasvatusmenetelmän käyttöön .

    Visakallo 30.3.2015, 19:39

    Jos Jesse kerrakin olisit ihan rehellinen itsellesi niin huomaisit, että sekoitat näitä jatkuvan kasvatuksen käsitteitä.
    Timpan kanssa vain oikaistiin ihan yksiselitteinen asiavirhe, niin eikun Jesse tuli paikalle selittämään ihan muuta.
    Pysyttäisiin kerrankin siinä asiassa mistä on puhe.

    Timppa 30.3.2015, 19:45

    Jos Antinpoika tarkoitat, että jatkuvassa kasvatuksessa tehdään pienaukkoja ja sitä kutsutaan metsähoidoksi, olet hankkinut oppisi jostain muualta kuin metsistä.

    Meikäläinen on teettänyt niitä harvennuksien yhteydessä paikoissa, joissa pystyssä oli lähinnä vanhoja koivuja. Kokemusta on siitä, että niissä pienaukoissa kyllä istutustaimet normaalisti hoidettuina kasvavat, tosin hitaammin kuin suuremmissa aukoissa. Luonnontaimia saa kyllä odotella. Siis jatkuvaan kasvatukseen uskovat elävät niin sanotusti virtuaalitodellisuudessa ja kasvattavat virtuaalimetsiä.

    jees h-valta 30.3.2015, 20:09

    Puuntakunen ja Timppa pyrkivät aivan turhaan sekoittamaan jk-menetelmiä aivan mahdottomaan kaapuun. Ei ole mitään VIRALLISTA jk-menetelmää edes olemassakaan!
    Kaikki kasvatus joka pyrkii metsän peitteellisenä pitoon on jk:ta ja se riittää minulle ja erittäin monelle muulle alan toimijallekkin jopa. On aivan luonnollista järkeistää menetelmää konetyölle sopivaan muottiin.
    Myös pienaukot ovat aivan hyväksytty uudistustapa samassa menetelmässä. Ja se ettei Timpalla se toimi tarkoita etteikö se voi suurella alalla etelä-suomen metsiä toimia. Itse olen tämän aivan konkreettisesti todennut useallakin aukolla tuulenkaatojen jälkeen.
    Ei täällä ole mitään suurempaa ongelmaa taimettumisesta jopa ilman muokkaustakin suurelta osin.

    Visakallo 30.3.2015, 20:31

    Pienaukko taimettuu rehevillä mailla lunnostaan vain silloin kun taimet ovat jo olemassa ennen ylispuiden kaatoa.
    Jos pienaukko tehdään taimettomaan metsään, saadaan aikaiseksi vain rojua kasvava alue.
    Tästä on aivan turha täällä edes väitellä, koska asia ei siitä muutu miksikään.
    Karut maapohjat ovat parempia taimettumaan, mutta niissä on monesti tuloksena väärä puulaji.

    Halko 30.3.2015, 20:54

    Jos Suomen leveysasteilla ei metsä uudistuisi luonnostaan, maisema muistuttaisi aroa/savannia. Mutta kun näin ei ole.

    Metsän syntymistä täällä ei voi estää.
    Aikaa toki voi mennä.

    Visakallo 30.3.2015, 21:07

    Kyllä hyvin suuren osan Suomeakin olisi saanut muuttumaan heinäaroksi tai pensaikoksi, jos meillä ei oltaisi oltu kaukonäköisempiä.
    Aika moni Euroopan maa hakkasi itsensä lähes puuttomiksi, jonka jälkeen jouduttiin käynnistämään kalliit uudelleenmetsitysohjelmat. Monet meistä palstalaisista ovat varmasti käyneet näihin kohteisiin tutustumassakin.
    Suomessa metsän säilymistä auttoi myös pinta-alaan nähden vähäinen väestö.

    Halko 30.3.2015, 21:15

    Kannattaa viljelymetsätaloutta puolustaessaan myös muistella, että milloinkas istutukset on ylipäätään aloitettu. Ja mikä on kyseisten ”metsien” laatu.

    Minä en tyrmää mitään koulukuntaa, olen itsekin ”sekakäyttäjä”.
    Joku käy jonnekin, toinen toisaalle.

    Visakallo 30.3.2015, 21:25

    Suomessa metsiä on istutettu melko yleisesti yli sadan vuoden ajan, ja pienemmässä määrin jo paljon sitä aikaisemminkin.
    Esim. omalla kohdallani olen päätehakannut useita erittäin hyvälaatuisia istutusmetsiä.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 162)
1 2 3 … 11 12 13 … 15 16 17