Jos metsänomistamisen ideana metsänomistajalla on, että kaikki rahaliikenne tarvittavissa toimenpiteissä on plusmerkkistä, on ehkä parempi myydä metsänsä ja sijoittaa rahansa muuhun.
Tai sitten lopettaa valittaminen, ettei saa riittävän hyvää tuottoa hoitamattomien metsien puunmyynnistä. Ei kasvimaallakaan saa harventamatta muuta aikaiseksi, kuin kitukasvuisia porkkanoita, joita kukaan ei halua lautaselleen.

Ja tämän ketjun alkuperäiseen ideaan kysymys; kun metsässä on sikinsokin järeitä runkoja ja kaikkea puustoa eri kokoluokissa aina pienimmistä taimista lähtien, miten ihmeessä voi korjata suurimmillaan25 metrisiä runkoja ilman muun puuston vaurioittamista?(eikös idea ole poistaa vain järeitä runkoja???) Lumen aikaan pienimmät taimet saavat suojaa lumesta, mutta ongelmallisia ovat pienet kuitukokoiset rungot, ne eivät kestä kovin rajuja oksienkaan iskuja kaatuvista puista. Tuollainen viisi metriä leveä ja 20 metriä pitkä kuusen rohjale vaatii melkoisen tilan kaatuessaa, eikä sitä järeänkään hakkuukoneen nosturilla pysty sentintarkasti kaatamaan.
On harhaanjohtavaa, kun monissa lehtijutuissa esitellään jatkuvan kasvatuksen metsiä, jotka ovat lähempänä yläharvennusta ja satunnaisten aukkopaikkojen taimikoiden suojelua. JK on todellisuudessa poimintahakkuuta (positiivisessa mielessä), ”Jatkuva kasvatus” on markkinointinimi. Kun lähdetään siitä, että JK tapahtuu ilman hoitotoimenpiteitä, silloin kyseessä on harsinta.

Metsänomistajien keski-iän ollessa 60-vuotta niin kuinka moni niistäkin ehtii saamaan vielä ensiharvennustuloja. Kuinka moni ajattelee, että taimikonhoitoa ei kannata tehdä kun sitten olen 80-90-vuotias ni en saa ku 50x 15e mut heti tekisin jos hinta olisi vaikka 25e? Mä luulen enemmän vaikuttaa se, että siitä ei itse ehdi enää hyötymään ja voi nekin rahat laittaa omaan hyvinvointiin. Paljon on niitä hakataan mutta ei hoideta tapauksia.

2015 yli 90 vuotiaita on 40 000 ja 2050 180 000. Siinä pystytään jo roikkumaan metsänomistajina paljon pitempään ja metsiä pantataan vanhuudenturvana, siellä ne on sitten hakkaamattomana ja hoitamattomana säilössä pahanpäivänvaralle. Toinen on lihavuusepidemia mikä on levinnyt tännekin. Vuonna 1979 varusmiehet oli historian parhaimmassa kunnossa ja taimikonhoitojen huippuvuodet on osunut sinne 80-luvun alkuun. Tänä päivänä ihmiset ei ole ikinä olleet yhtä surkeassa kunnossa. Oliko, että miehistä on huonokuntoisia 87% tai jotain sinne suuntaan. Jos kattoo n.60 vuotiaita ukkoja ni on tynnyrimahaa tosi monella. Ei paljoa fyysinen kuntokaan riitä enää hoitelemaan. Mitä aina joskus tulee näitä isännän aloittamia vastaan ni touhu on loppunut muutaman aarin jälkeen.

”Minäkin seuraavaksi harkitsen entistäkin tarkemmin onko mieltä.
Ajelet muutaman kerran niin olet jo bensoina hävinnyt satasen. Kun juontokourasta meni letku tilasin koko sarjan ja se maksoi 270 euroa. Tänään hain uuden ketjun ja laipan, 50 euroa. Vähintäänkin puolet jos ei ylikin on jo hävinnyt kuluihin ja työpalkasta ei kannata juuri edes mainita lopun tulon suhteen. Vieraalla teetettynä aivan mahdoton kulu jossa paukkuu koko homma reippaasti pakkaselle.
Laskutaitoinen taitaa lopettaa aika lyhyeen ja antaa nuoren metsän räjähtää tai sitten juuri niin että uittaa sen konetyön iloiksi.”

Lähettäjä: jees h-valta

Kirjoittaako tässä aivan varmasti se sama Jesse jonka olemme tällä palstalla oppineet tuntemaan, vaiko ihan joku muu?
Jos oikein muistan, ajelu Pohjois-Satakunnan palstoillekaan ei aikaisemmin ollut kulu ollenkaan.

Vaikka tässä on nyt kaksikin kuluerää yhdistetty eli myös aidan akku vaihtuu samalla reissulla kera ensiharvennussession mutta turhauttavaa on. Taloushyötyä ei tipu.Aika paljon toiminnasta tänä talvena tehty myös H-vallan palstoillakin. Periaatteessa samaa rataa tehdään kyllä aina siellä missä tarve kiireisin mutta tuo kulunki suhteessa tuottomahdollisuuteen vain tympäisee. Eikä muusta syystä kuin alhaisen puunhinnan. Kemeran tason suhteen ei toivomuksia mutta saisi tuosta ensiharvennuksen kuidusta jotain hyötyäkkin. Nyt se periaatteessa menee kaikki kuluihin. Kemerasta sitten voi teoriassa laskea pienen olemattoman korvauksen joten sitä ei kyllä mielestäni kenenkään tarvi kadehtia. H-vallan kohteiden oma poltinpuu myös plussaa.
En lainkaan ihmettele passiivisuutta nuorten metsien hoidossa. Tunteja kuluu paljon eikä juuri rahallisesti mitään extraa. Aikansa voi käyttää taloudelliselta puolelta hyödyllisemminkin. Kun me rehelliset edes itsellemme tiedämme että aika huonoa on enää siitä palstalta tulopuoli elinaikana. Terveysvaikutus ainut iso plussa.

Minunkaan laskuopilla en ole saanut kuitupuun kasvatusta kannattamaan, mutta mutta hyvän hoidon ja tehokkaiden harvennusten ansiosta nopeasti saatu tukkisato on selkeästi plussan puolella.
Kolmekymppiset tukkikoivikot päätehakkuuseen ja samanikäiset kuusikot tukkiharvennukseen ja viisikymmppisenä päätehakkuuseen.
Näin se metsätalous nykyään menee Jesse!