Siinä on toinen vaikka kuusia olisi tarpeeksi niin ne ei koskaan kasva välttämättä kunnon tukkipuiksi. Oon tullu siihen tulokseen, että sekametsä jk:lla on paremmat mahdollisuudet vastata unelmaa vain rehevällä maaperällä. Karummilla mailla kuuset lahoaa kuivuuteen ja tärkeiden ravinteiden saamattomuuteen tai ne ei vaan kasva vapautuksen jälkeen.

Musta kaksijaksoinen metsä, jos sitä jk:kai voi kutsua, koivukuusi tai mäntymänty on ainut missä voi olla rahallisesti järkeä.

Jatkuva kuusen kasvatus kaatuu korjuuvaurioihin mitä tulee näihin aliskuusiin. Köyhässä asemassa olevat stressaantuneet kuuset eivät vain enää kestä torjua lahoa.

kokemus kuivasta kankaasta ostopalstasta, Kohteessa oli jo harsittu isoimpia puita pois useina vuosikymmeninä. Jäljelle jääneisiin aukkoihin, oli iso tai pieni ei ollut nousut mitään. Isompien puiden alla vielä olevia mäntyjä oli kuivunu ja parhaat alkanu kelottumaan. Nämä kuviot pannaan kokonaisuutena nurin ja aletaan uudella istutusmännyllä kasvattamaan uutta puupeltoa.

Jatkuvan kasvatuksen puiden hitaammalle kasvulle on luonnollinen selitys tai tarkemmin ottaen useampikin.
Taimivaiheen juromisen jälkeen nuori puu joutuu taistelemaan valosta korkeampien puiden latvusten varjossa.
Tämä vähentää Suomen lyhyen, keskimäärin vain 60 vuorokauden vuosittaisen kasvuajan tulosta merkittävästi.
Ainostaan kuusi voi puolivarjopuuna tästä kohtuudella selvitä.
Toinen kasvua heikentävä asia on suurimpien puiden poistaminen hakkuussa.
Ne ovat kasvukilpailun voittajia ja jäljelle jäävien puiden joukossa on aina myös kasvukilpailun häviäjiä, eli poistettavien puiden kanssa samanikäisiä, mutta pienempiä puita.
Ne eivät pysty hakkuun jälkeen samaan kasvuun kuin voittajapuut.
Jatkuvassa kasvatuksessa toimitaan siten luonnonvalinnan vastaisesti ja sen takia puiden kasvu taantuu.
Kolmas kasvua huonontava asia on hakkuun jälkeen tulevat tuulituhot ja puiden pystyyn kuolemiset, joita jatkuvan kasvatuksen hakkuun jälkeen väistämättä tulee.

Herran nimi taisi olla Yrjö Vuokila. Jotta ei jäisi ihan mustavalkoinen kuva Vuokilastakaan, muistutan yhdestä hänen teorioistaan.

Jalostetut puut kasvavat nuorena nopeammin kuin jalostamattomat, vanhemmalla iällä kasvut kääntyvät päinvastaisiksi. Jalostettujen ja jalostamattomien siemenin syntyneiden metsiköiden vuotuisten kehityskäyrien hän uskoi käyttäytyvän samaan tapaan kuin valo ja varjopuiden kehitys. Eli tuo tukisi sitä että tavallisessa metsässäkin hieman varjoon jäänyt (kilpailussa hävinnyt) kasvaisi vanhemmalla iällä paremmin kuin vieressä nuorella iällä valosta enempi hyötynyt puu. Ja niinhän on myös tutkittu että lievä yläharvennus parantaa metsän kuutiokasvua ja kiertoajan arvokasvuahan se voi parantaa puuston laadusta ja tuhoista riipuen sitten jo enemmänkin.

Sikäli rohkeata teoriaa, kun jalostettuja metsiä ei ollut tuohon aikaan vielä juuri kasvateltu. Mutta onhan se niinkin että kun jalostetulla taimella kasvattaa hyvällä pohjalla kunnon muokkauksella niin tuon parhaan kasvun loppuvaiheessa on päätehakkuun aika, eikä myöhemmällä heikommalla kasvulla ole merkitystä.