Suunnitteilla on juuri tuollainen Raivurin kuvaama kohde. Käsittelytapakin sama. Siis tukit ja huonot kuidut pois. Jäljelle jääväksi kuitupuumääräksi olen ajatellut luokkaa 150-180 runko/ha. Mikä on Raivurin jäänyt määrä? Osaatko sanoa.

Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin tuo viestiketjussa mainittu pystykauppojen 10 €/motti hintaero myöhemmän harvennuksen ja avohakkuun välillä on vallitseva ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa. Olen myös kuullut yksittäisiä tapauksia siitä, että yksityisillä sahoilla ei myöhempien harvennusten/poimintahakkuiden ja avohakkuiden välillä tukilla hintaeroa ole.

Avohakkuutukille maksettava hintalisä perustunee kahteen seikkaan: korjuukustannukset ja puun laatu. Avohakkuilla korjuukustannukset ovat pienemmät -> puusta voidaan maksaa parempi hinta ja puun laatu on keskimäärin parempi -> parempi hinta (kun yleisesti laadusta ei hintalisää makseta). Lisäksi avohakkuuleimikot ovat yleensä selväpiirteisiä ja puumäärältään runsaita kohteita, jolloin yleiskustannuksien osuus jää pienemmäksi, ts. mm. ostomiehelle koituu vähemmän vaivaa per hakattu motti.

Laskeskelin joskus varsinaisten korjuukustannusten eroa runsaspuustoisella harvennuksella ja päätehakkuulla. Oletuksena oli, että harvesterin käyttötuntikustannus on 100 euron kieppeillä. Vaihtelu on tietysti suurta, mutta jos päätehakkuulta lähtisi 50 mottia tunnissa, olisi hakkuukustannus 2€/m^3. Ajokoneen tuntihinta on ehkä 80 €:n tuntumassa, joten karkeasti arvoiden korjuukustannus on alle 5 €/kuutio päätehakkuulla Etelä-Suomessa. Metsätilastollisesta vuosikirjasta varmaan löytyy jo viime vuodelta ajankohtaiset ja keskimääräiset hinnat.

Oletetaan, että hakkuun tuottavuus putoaisi järeäpuustoisella harvennus/poimintahakkuupalstalla puoleen tästä ja ajon neljänneksen. Karkeasti arvioiden korjuukustannuksen nousu olisi kolmen euron tuntumassa. Tietysti keskimäärin voi leimikon koko laskea avohakkuilta harvennuksille, mikä tuo erinäisiä lisäkustannuksia.

Yleinen 10 euron hintaero tuntuisi tämän laskelman valossa olevan aika kova, jos tuota perustellaan pelkästään korkeammilla korjuukustannuksilla. Mitä sanoo palstan motomiehet?

Jos jatkuvanhakkuun metsää käsitellään niin että minimoidaan alikasvoksen vauriot ja juurivauriot, tai tehdään pieniä aukkoja niin että keskikuljetusmatka kasvaa leimikolla, tai joudutaan siirtämään konetta jopa tilan sisällä, niin tuleehan sitä ylimääräistä konekustannusta. Ei tuossa ole mitään epäselvää ja silti niitä korjuuvaurioita voi tulla. Itsellä kavi firmalle myydessä yksittäisen yläharvennuksen kanssa, missä jäljelle jäävä puusto olisi ollut jo 02 vaiheessa, niin että se vaan jätettiin konemiesten toimesta tekemättä. Aukot kyllä kelpasi ja tavalliset 60 litran alaharvennukset joukkokäsittelynä. Erikoishakkuut ovat haasteellisia, konemiehet kertokaa näistä jk-hakkuista.

Koneyrittäjien metsävaliokunnan puheenjohtaja Timo Tolppa oli kommenteissaan vielä vuosi sitten sitä mieltä , että varsinaista jk hakkuiden taksaa ei ole ollut olemassa ja sitä on jokaisen yrittäjän pohdittava tarkasti työhön ryhtyessään . Hän arvuutteli myös sitä , että menetelmää varten voidaan joutua kehittämään jopa uutta kalustoa .

Tähän asti jk.ta on hakattu harvennustaksalla , mutta se on korvauksena täysin riittämätön .
Mitä järeämpää tavaraa korjataan , sen alhaisempi taksa .
MUTTA Suuria puita käsiteltäessä joudutaan kuitenkin varomaan ja temppuilemaan paljon enemmän , kun normaali harvennuksella . Myös poistetavien puiden tiheys vaihtelee ja runkoa kohti siirtymisten osuus on moninkertainen
normaaliharvennukseen , saati aukkoon verrattuna .

Ajouratkin on jonkun alueen tuntevan merkittävä maastoon . Isot jk-hakkuisiin soveltuvat koneet työskenetelevät lähes poikkeuksetta kahdesa vuorossa , joten reitti pelipaikoile oltava selvä jopa yöllä .

Jk hakkuista on myös oikeusturvasyistä tehtävä yksityiskohtainen
työsopimus . Lopputulos ei nimittäin välttämättä tyydytä kaikkia osapuolia . Haaveet voivat ns kaatua . Konemies voi tosin tehdä asiat juuri sovitulla tavalla , mutta toteutuman ilmiasu ei tydyytä välttämättä työn tilaajaa. Tarkastavalla virkamiehelläkin voi olla oma mielipiteensä tilanteeseen.
…että kustannuksia on luvassa reippaasti enemmän ,kuin jaksollisesti metsiään kasvattavien kohdalla.

Jk.ta markkinoidaan vähätöisenä menetelmänä . Se on täysin utopiaa . Työmäärä tehdään korkojen kanssa korjuun yhteydessä .

Kannattaisi muuten ottaa vertailukohdaksi esim. polttoaineen kulutus kuutiota kohden samankokoisilla puilla jk-palstalla , harvennuksella ja avohakkuulla . Omien kokemusten mukaan jk.lla palaa vähintään kaksi kertaa enemmän polttoainetta aukkoon verrattuna ja vähintään kolmasosa vastaavaan harvennukseen verrattuna . Ympäristöystävällinen vaihtoehto ?

Tästä asiasta oli aika vilkas keskustelu ja varmaan mielipiteitä löytyy tämänkin ketjun aiemmista jutuista. Minä tulin kyllä siihen tulokseen keskustelun perusteella tuolloin että joihinkin metsäpohjiin ne sopivat mutta ei läheskään kaikille. Mitä rehevämmät maapohjat niin tarve voimakkaalle uudistamiselle tulee jossain vaiheessa.

Yhden ihmisen sukupolvi voi metsilleen tehdä kuinka vaan mutta jossain vaiheessa jatkuvakasvatus lyö itseään nilkkaan ja tarvetta isommalle uudistukselle tulee. Jos nyt kuitenkin on päätynyt jatkuvan kasvatuksen kannalle maapohjista huolimatta niin eihän sitä muuta kannata pohtia. Uudistaminen ja metsän tuoton romahtaminen jää toisten sukupolvien murheeksi joten eihän se itseltä ole pois.