Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

Esillä 3 vastausta, 71 - 73 (kaikkiaan 73)
  • Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

    Jk-metsän taimettumista käsitellessä esitettiin mm kommentti, että taimettuminen edellyttää niin harvaa metsää ettei se enää ole taloudellisesti kannattavaa. Yhdyn mielelläni kantaan, että mitä harvempi metsä, sitä suuremmat mahdollisuudet luontaiseen taimettumiseen. Jäin kuitenkin pohtimaan väitteen jälkiosaa. Mistä joku tietää, onko toiminta kannattamatonta? Onko joku kokeillut täysimääräistä JK-kasvatusta laittomasti?

    Tasaikäismetsästä on helppoa laskea runkot ja taimet. Puhutaan n. 3000 t/ha kylvömänniköllä, n1600 tainta/ha istutuskuusikolla ja koivikolla. Runkoluku putoaa sitten n. 300 – 600 kpl/ha ennen päätehakkuuta.

    Millaiseksi muodostuu optimaatinen tiheys jk-metsässä? Miten määritellään tiheys? On vaikeaa laskea runkolukua, jos alueella kasvaa sekä pienia taimia että päätehakkuuta odottavia suuria puita rinnakkain. Mielestäni jk-metsän tiheys säilyy likimain vakiona vuodesta toiseen. Mikä on ja miten määritellään jk-metsän optimi- tai tavoitetiheys?

    Uskon, että monet ajattelivat taimettumisen ongelmia siltä kannalta, että tavoitteena pitää olla nykyiset ohjearvot. Koska tavoite on varmasti pienempi kuin 1500 / ha päästään tavoitteeseen nykyistä paljon pienemmällä taimimäärälla. Koska jk-metsässä metsä on eri-ikäistä, pientä ja suurta puuta sekaisin, sallii se varmasti nykymetsää suuremman valon pääsyn mahan jo nykymetsänkin ”runkoluvulla”.

  • Timppa

    Tuolla ”..uudistumis”-palstalla Pihkatappi sen kertoi. Siis, joskus joutuu tekemään tarkoituksella pienaukkoja nimenomaan rehevimpiin paikkoihin. Varmaan se hänen 0,1 ha on aika hyvä lähtökohta, joka kannattaa uudistaa, jos siellä metsässä muuten touhuaa. Sellaisia minäkin olen uudistanut juuri Pihkatapin kuvaamien syiden takia.

    Pienaukossahan kasvu on hidasta, mutta uudistetun taimikon kuitenkin paljon parempaa kuin luonnontaimilla.

    Asia erikseen on, ettei tiheään metsään synny yleensä kovin pientä aukkoa. Yksittäisiä puita kaatuu. Jos niitä kaatuu liikaa, niin sitten aukoksi. 2006 syöksyvirtaus harvensi vajaa 40-vuotiasta harvennettua OMT-kuusikkoa. Jäi niin harvaksi, että oli pakko tehdä 0,3 ha:n aukko, joka istutettiin. Vakuutusyhtiö maksoi kasvutappiosta korvauksen. Mitä olisi tapahtunut, jos ei olisi istutettu? Epäilin, että kuusia olisi kaatunut hiljalleen lisää ja lopulta vattu vallannut alueen. Nyt siellä on kasvava taimikko. Kun ympäröivä alue joskus päätehakataan, niin sitten tuo kuvio jäänee vielä kasvamaan.

    Nämä pienaukot ovat siis aika hankalia tapauksia. Siis hakataanko ne aikanaan keskenkasvuisina naapureiden kanssa vai jäävätkö pystyyn? Siihen ei ole yleispätevää vastausta.

    Kuten tuolla edellä RR totesi, että, jos sattuu syntymään pieni aukko, niin järkevää on ( jos mahdollista) laajentaa siitä kunnon kokoinen. Niin tehtiin viime vuonna syksyn 2013 Eino-myrskyn jälkeen.

    kuusessa ollaan

    Mielestäni viimeisessä väljennyksessä voi hyvin hakata yhden pienaukon (esim. parin hehtaarin kuviolle), johon muodostuisi tulevan uudistuksen ajalle taimikkoa. Nämä taimikko-osiot rikkoisivat uudistusalan avoimuutta ja ensiharvennusvaiheessa muodostaisivat omia tiheikköjä.

    Itse olen näitä jättänyt koskemattomiksi pikkulintupusikoiksi. Pienessä määrin eivät haittaa kasvatusta.

    pihkatappi

    Metsänhoitoon investoiminen on sijoittamista, se tuottaa omistajalle. Jos ei investoi hoitoon, tuotto on pienempi, toisaalta sidottu pääomakin on pienempi. Myrskyn kaataessa kaikki puut, sijoitus on ollut kannattamaton, riski eskaloituu, sijoittamiseen liittyy aina riski. Timppa on hoitanut riskit vakuuttamalla ja se toimii ainakin jaksollisen kasvatuksen palstoilla, jatkuvankasvatuksen palstojen vakuutuksista viellä väännetään, ovatko lahot itseaiheutettuja tuhoja.

    Jos paljaan maan arvo on nyt 1000 – 3500 euroa / ha, niin jonkinlaista tuottoa tuolta tietysti täysijärkinen ihminen odottaa. Muokkauksen ja taimien hinta hehtaarille on 600 euron lisäsijoitus, jos taimivaiheessa tekee kaiken muun itse, metsätalouden tuotto on 4 – 6 % ja sijoitettu pääoma 1600 – 4100. Jos mitään ei tehdä niin silti tuo sijoitettu pääoma on 1000 – 3500 ja mitä suurempi tuo sijoitettu pääoma, sitä heikommin onnistuu biologisista syistä luontainen uudistuminen. Nyt kun korot pysyvät tuolla alhaalla, sijoitustuotto metsämaallekin voidaan laskea hieman pienemmillä korkovaatimuksilla, jolloin paljaanmaan arvo nousee laskelmassa entisestään.

    Montako vuotta kannattaa katsella myrskytuho aluetta vajaatuottoisena OMT pohjalla ja odottaa että sinne tulee koivua tms. OMT-pohja tuottaa 250 euroa / vuosi viljellen, 5 vuoden odotus tekee lisätappiota 1250 euroa ja voin kertoa vajaatuottoinen metsä siitä tulee luonnon toimesta. Sama on Etelä-Suomen MT-pohjilla, ei sitä luonnon uudistamista kannata odotella, jokainen odotettu vuosi tuo 150 euron tappion, jos ei merkkejä luontaisesta uudistumisesta ole.

Esillä 3 vastausta, 71 - 73 (kaikkiaan 73)