Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 73)
  • Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

    Jk-metsän taimettumista käsitellessä esitettiin mm kommentti, että taimettuminen edellyttää niin harvaa metsää ettei se enää ole taloudellisesti kannattavaa. Yhdyn mielelläni kantaan, että mitä harvempi metsä, sitä suuremmat mahdollisuudet luontaiseen taimettumiseen. Jäin kuitenkin pohtimaan väitteen jälkiosaa. Mistä joku tietää, onko toiminta kannattamatonta? Onko joku kokeillut täysimääräistä JK-kasvatusta laittomasti?

    Tasaikäismetsästä on helppoa laskea runkot ja taimet. Puhutaan n. 3000 t/ha kylvömänniköllä, n1600 tainta/ha istutuskuusikolla ja koivikolla. Runkoluku putoaa sitten n. 300 – 600 kpl/ha ennen päätehakkuuta.

    Millaiseksi muodostuu optimaatinen tiheys jk-metsässä? Miten määritellään tiheys? On vaikeaa laskea runkolukua, jos alueella kasvaa sekä pienia taimia että päätehakkuuta odottavia suuria puita rinnakkain. Mielestäni jk-metsän tiheys säilyy likimain vakiona vuodesta toiseen. Mikä on ja miten määritellään jk-metsän optimi- tai tavoitetiheys?

    Uskon, että monet ajattelivat taimettumisen ongelmia siltä kannalta, että tavoitteena pitää olla nykyiset ohjearvot. Koska tavoite on varmasti pienempi kuin 1500 / ha päästään tavoitteeseen nykyistä paljon pienemmällä taimimäärälla. Koska jk-metsässä metsä on eri-ikäistä, pientä ja suurta puuta sekaisin, sallii se varmasti nykymetsää suuremman valon pääsyn mahan jo nykymetsänkin ”runkoluvulla”.

  • metsä-masa

    Mielenkiintoisen paljon syntyi keskustelua jatkuvan kasvatuksen ja uuden metsälain tuomista mahdollisuuksista, kaikissa jk:n osioissa. KIITOS NIISTÄ !
    Kommentit ja lukijakuvat oli ammattilaisten omakohtaisia ja jo vuosikymmeniä sitten tehtyjä havaintoja.

    Eipä taida nykyisillä perusteilla olla kannattava palata pienaukko ja varsinkaan kuusikoiden jatkuvankasvatuksen suosimiseen kovin suuresti,Siitä todisteenä menneiden vosikymmenten ja nykyiststen valtakunnan metsien inventoinnin tulokset, metsien kasvusta ja rakenteesta.

    Jatkuvakasvatus on vaihtoehtona ja erikoistilanteissa käytettynä hyvä uudistus uudessa metsälaissa.

    Aivan uusille ja nuorille ( en tarkoita nimimerkkiä ) metsän omistajille luennot ja videot voi olla liiankin houkuttava vaihtoehto, aiheesta, mutta koulutustilaisuuksiin mastossa kyllä kannattaa osallistua, jos lähiseudulta sellaisen löytää.

    kuusessa ollaan

    Mikä on JK metsikön runkoluku, onko se lähempänä väljennyshakkuun edeltävää runkomäärää?
    Sehän periaatteessa pitäisi olla muuttumaton (+/- 100r tarkkuudella), jos vain järeitä runkoja poistetaan.

    Ja sitten yksi näkökulma; Puuston kehityksessä ensimmäiseen harvennusvaiheeseen kehittymiseen tapahtuu jaksollisessa kasvatuksessa n.30-40 vuotta ja sen jälkeen harvennuksia tehdään 15 vuoden välein.
    No, siis JK:ssa pitäisi pystyä jatkuvasti tekemään puiden poistoja 15 vuoden välein, mutta nuoremmasta päästä runkojen järeytyminen tapahtuu vasta 30-40 vuotiaina. Ja näitäkin runkoja on poistettava, sillä muotoin jokaisen järeän poistetun rungon kohdalla kasvatetaan vain yhtä uutta runkoa. Ja suuren kuusen tai koivun kasvutilaan syntynyt runko kehittyy yksinään melkoisen huonolaatuiseksi, etenkin jos se on sekametsään syntyvä mänty.

    Tälläistä vaan tässä ihmetteli, kun viikonvaihteessa katseli omia metsiään…kun nimen omaan sama porukka haluaa kasvattaa metsiään laadun vuoksi tiheämmässä, JK sotii tätä ideaa vastaan?

    pihkatappi

    Noissa JK:n teoreetikoissa on kaksi koulukuntaa, toiset kasvattaa tiheämmässä kokoajan ja toisilla taas tuo PPA pudotetaan hakkuissa aika alas.

    Lähde taisi ihannoida sitä vähintään ppa 20 metsää. Tekiköhän sitten niitä pienaukkoja.

    Omatoiminen polttopuuta myyvä voi noilla pienaukoilla kasvatella verhopuustona 130 euroa motille polttopuuta ja saa jatkuvankasvatuksen kannattamaan Etelä-Suomen MT-kankaalla. Hieskoivun nopea alkukasvu hyödyntäen ja kevyillä menetelmillä omaa työpanosta käyttäen.

    Jos viljelyketjulla ei päästä 3 % korolla laskettuna positiiviseen netootulojen nykyarvoon voi ihan perustellusti miettiä jotain muutakin. Eli kun ollaan jossain rämeellä tai Lapissa monessakin tapauksessa. Niin ja tietysti tilaisuuden tullen nuo itsestään syntyvät kaksijaksoiset, ainakin omatoiminen hyödyntää kannattavasti, mutta sehän on vain uudistamismenetelmä.

    uudehko metsänomistaja

    Kiitoksia monista vastauksista. Kolme viimeisintä osoittaa, että ehkä on syytä tarkentaa laskutapaa, jolla pääsin jatkuvan metsän tiheydessä arvoon n 900 runkoa/ha.

    Jk-metsän on tuotettava vähintään sama arvokasvu kuin tasa-ikäinen metsä. Lähdin siitä, että tasaikäisellä metsällä saavutetaan 600 täysikokoisen rungon tuotto 75 vuoden kiertoajassa.

    Jk-metsässä poistetaan puuta 15 vuoden välein, eli sen on tuotettava 120 täysikokoista runkoa/15 vuotta (5*120=600) eli 8 täysikokoista runkoa vuodessa. Lisäksi jk-metsän on kasvatettava ne puut, jotka joudutaan poistamaan huonolaatuisina tai muuten viallisina kuituna. Ilman perusteluja oletin määräksi puolet täysikokoiseksi kasvavista puista, siis 60 runkoa/ 15 vuotta(4 runkoa/vuosi) Eli yhteensä jk-metsässä on kasvatusjakson lopussa 900 runkoa, joka laskee hakkuissa 720 runkoon.

    En tiedä mikä ero on pienaukolla ja harvalla metsällä. minua kiinnostaisi tietää, voiko metsä, jossa on 720 -900 kaikenkokoista runkoa taimettua? Auttaisiko taimettimista nerkittävästi maan pinnan rikkominen? Entä taimien istutus miesvoimin?

    Visakallo

    Istutuksen jälkeen noissa oloissa ainostaan kuusen taimilla olisi mahdollisuus selviytyä, muilla taimilla ei.
    Noissa oloissa maanmuokkaus, istutus ja jälkihoito on työlästä eli kallista, eikä onnistunut lopputulos olisi kuitenkaan varma.

    Metsuri motokuski

    Kyllä se varmaan niin on että maanmuokkaus kaivinkoneella tuksin on järkevää. Uskon että kone tekee enemmän hallaa kuin hyötyä tuolaisessa metsässä. Varmaankin taimettuminen paranee, tai luulen että ei se oikein muuten synnykkään kuusten alle, mutta samalla tuhotaan olemmassa olevien kuusien juuristoja niin paljon että lahovaurioita tulee. Minusta jk-metsä on ns kahden kierron metsä. Aluksi siitä voi niitä suurimpia ottaa mutta seuraava hakuu täytyykin olla uudistushakkuu. Mikäli taimettumista halutaan syntyvän niin silloin pitäisi olla jo isompi metsä päältä poissa.

    Tämä nimenomaan kuusikoille. Koivikot uudistuvat kyllä kuuselle jos luontaista taimiainesta on olemassa.

    A.Jalkanen

    ”… kasvattaa metsiään laadun vuoksi tiheämmässä, JK sotii tätä ideaa vastaan?”

    Kyllä jk-metsässäkin kuusen taimet voivat kasvaa aluksi tiheässä. Periaatteessa jk-metsässä on aina puun nuoruusvaiheessa sivuvarjostusta, jota tarvitaan sivuoksien kuolemiseen, ja kasvunopeus on hitaampi kuin aukolla; asioita jotka molemmat parantavat laatua. Lisäksi on mahdollista, että onnistuneet jk-hakkuut eli jatkuva harventaminen tuottavat tasaisemmat lustonpaksuudet.

    Noista jk-oppaista voi lukea, että kuusien uudistumista voi auttaa jk-metsässä harventamalla välillä voimakkaammin, eli hakkuut suosivat välillä enemmän uudistumista ja välillä arvokasvua. Näin siis teoriassa. Käytännössä olisi tehtävä paljon kohteita, että oppisi näkemään, mikä missäkin on järkevä hakkuun voimakkuus. Sekapuuston eli muiden puulajien kuin kuusen suosiminen hakkuissa on myös tärkeää uudistumiselle.

    Ammatti Raivooja

    Päällysvarjostuksella on suurempi vaikutus oksien paksuuteen kuin sivuvarjostuksella. Mäntyjä ei tarvitse kasvattaa ylispuuston alla yhtä tiheässä kuin ilman. Jos lisätään sivuvarjostusta vielä koska taimia tuhoutuu korjuussa ja niinkuin ollaan huomattu niin aluspuiden kasvu on aika mitätöntä. Kuusi ei hyödy mitenkään sivuvarjostuksesta ja kun puut pysyvät pieninä niin ”laatu” on mitätön. Koivu taasen kasvaa tälläsissä epäepäedullisissa valo-olosuhteissa herkästi vinoksi ja pienaukkokaan ei juuri asiaa auta kun laitimmaiset puut ei kasva, sitten on vinoja ja keskellä voi olla jokunen suora koivu. Koivujahan ei suositella pienille edes pienille kuvioille, vai mitä?

    hemputtaja

    Tulipahan mieleen, vaikka meneekin hiukan sivusta.

    Mitähän mahtavat jk:sta tuumata joulukuusivarkaat. Epäilen, että hyvinkin mieluisana menetelmänä pitävät.

    Tämän merkittävän mietteen laukaisi uutinen linkissä: ”http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/dna-nayte-karaytti-joulukuusivarkaan-vuosien-jalkeen/4686816” (poista välilyönnit).

    Eli DNA-näyte käräytti voron (30 joulukuusta, v- 2009, että joutikin). Kova on tämä maailma. Kai tuon näytteen saa kusestakin, että jos on kuusivaras lirauttanut, näyte vain pussiin ja polliisilla.

    uudehko metsänomistaja

    Toista viestiketjua lukiessa tuli mieleen kysymys, joka ehkä kuuluu tähän ketjuun (En uskalla avata enää uutta ketjua).

    Jaksottaiseen kasvatukseen kuuluu myös puitten tasakokoisuus. Mikäli tälläiseen metsään syntyy aukko vaikkapa tuulenpyörteen vaikutuksesta on olemassa ongelma. Aukko ei ole enää kyseiseen metsäkuvioon luonnollisesti kuuluva.

    Kysynkin, mikä on pienin aukko, joka kannattaa uudistaa? Toisin sanoen, minkä kokoinen kuvio on pienin kannattava jaksottaisessa kasvatuksessa? Mitä tehdä niille ”aukoille”, joille ei kannata perustaa uutta jaksottaisen kasvatuksen metsää? Onko kokemuksia tälläisten ”aukkojen” lisääntymisestä ilmaston muutoksen seurauksena? Voidaanko olettaa ongelman lisääntyvän ilmaston muuttuessa myrskyisemmäksi?

    Jk-kasvatuksessa tälläinen aukko ei häritse kuvion muotoja. Aukon voi istuttaa tai antaa luonnon hoitaa taimettumisen ilman häiriöitä (kuvion) kasvatustapaan. Onko tällä asialla mitään merkitystä valittaessa kasvatustapaa?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 73)