› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 73)
1 2 3 … 5 6 7 8

  • Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

    Lähetetty: 5.1.2015, 11:47

    Jk-metsän taimettumista käsitellessä esitettiin mm kommentti, että taimettuminen edellyttää niin harvaa metsää ettei se enää ole taloudellisesti kannattavaa. Yhdyn mielelläni kantaan, että mitä harvempi metsä, sitä suuremmat mahdollisuudet luontaiseen taimettumiseen. Jäin kuitenkin pohtimaan väitteen jälkiosaa. Mistä joku tietää, onko toiminta kannattamatonta? Onko joku kokeillut täysimääräistä JK-kasvatusta laittomasti?

    Tasaikäismetsästä on helppoa laskea runkot ja taimet. Puhutaan n. 3000 t/ha kylvömänniköllä, n1600 tainta/ha istutuskuusikolla ja koivikolla. Runkoluku putoaa sitten n. 300 – 600 kpl/ha ennen päätehakkuuta.

    Millaiseksi muodostuu optimaatinen tiheys jk-metsässä? Miten määritellään tiheys? On vaikeaa laskea runkolukua, jos alueella kasvaa sekä pienia taimia että päätehakkuuta odottavia suuria puita rinnakkain. Mielestäni jk-metsän tiheys säilyy likimain vakiona vuodesta toiseen. Mikä on ja miten määritellään jk-metsän optimi- tai tavoitetiheys?

    Uskon, että monet ajattelivat taimettumisen ongelmia siltä kannalta, että tavoitteena pitää olla nykyiset ohjearvot. Koska tavoite on varmasti pienempi kuin 1500 / ha päästään tavoitteeseen nykyistä paljon pienemmällä taimimäärälla. Koska jk-metsässä metsä on eri-ikäistä, pientä ja suurta puuta sekaisin, sallii se varmasti nykymetsää suuremman valon pääsyn mahan jo nykymetsänkin ”runkoluvulla”.

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi 8.1.2015, 05:55

    Tuo on kyllä totta. Palstan jälleenmyynti arvo laskee.

    A.Jalkanen 8.1.2015, 07:51

    Pihkatapin ajatus, että harsinta heikentää metsikköä perimältään voi pitää osittain paikkansa, jos harsinnalla tarkoitetaan parhaiden puiden poimimista päältä samaan aikaan syntyneiden puiden joukosta. Taimitarhoilla prof. Risto Sarvas perusteli samoin geneettisillä syillä sitä, miksi taimierässä ei saa suorittaa kokolajittelua.

    JK:ssa toimitaan eri tavoin. Siinä harvennetaan ERI aikaan syntyneitä puita ja poimitaan isoimmat ja laadultaan heikoimmat pois. Prof. Veikko Koski on kirjoittanut, että tällainen menettely ei heikennä metsikköä geneettisesti, koska puut ovat tuulipölytteisiä eli vaihtavat geenejä metsiköiden kesken – ainakin mikäli JK menetelmää sovelletaan vain osassa metsiköitä.

    Korpituvan Taneli 8.1.2015, 10:03

    A.Jalkanen:
    ”Pihkatapin ajatus, että harsinta heikentää metsikköä perimältään voi pitää osittain paikkansa, jos harsinnalla tarkoitetaan parhaiden puiden poimimista päältä samaan aikaan syntyneiden puiden joukosta. Taimitarhoilla prof.
    JK:ssa toimitaan eri tavoin. Siinä harvennetaan ERI aikaan syntyneitä puita ja poimitaan isoimmat ja laadultaan heikoimmat pois. Prof. Veikko Koski on kirjoittanut, että tällainen menettely ei heikennä metsikköä geneettisesti, koska puut ovat tuulipölytteisiä eli vaihtavat geenejä metsiköiden kesken – ainakin mikäli JK menetelmää sovelletaan vain osassa metsiköitä.”

    Niin, tuo A.Jalkasen mainitsema jk:n tapa toimia on sitä kirjoituspöytä jk:ta, käytännön jk toimii juuri noin kun Pihkatappi sanoo. Saattaa Olla että A.Jalkanen ja joku muukin asiaan vihkiytynyt toimiikin, ainakin muutaman hakkuun ajan, juuri tuon teorian mukaisesti.
    Tämän kokeen, jossa koko maa oli jk:n koeruutuna, tulokset osoittavat kyllä että pieleen menee metsätalous jk:lla.
    Jaahas, siis ympäröivät jaksollisen kasvatuksen metsät sitten pelastavat jk-hömppään langenneiden metsät. Hehe ja Höröhörö!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Horjumaton 8.1.2015, 10:33

    *** Kyllä kai jokainen voi omallaan pelata mitä vaan asetukset sallii. Eikä siitä nyt pitäisi hirveää älämölöä nostaa. Tulevaisuudessa metsät siirtyy yhä enemmän ja enemmän sellaisten omistajien haltuun,joille se puuntuottamisen tehokkuus on täysin turha arvo. Elanto tulee palkkatöistä ja eläkkeistä. Avohakkuut vähenee radikaalisti. Tuo jatkuvaksi kasvatukseksi ristitty menetelmä tuo kuitenkin puuta markkinoille niiltäkin omistajilta jotka ei siitä tehokkuudesta piittaa,vaan arvot alkaa olla niitä esteettisiä. Tälläiset on merkit ilmassa. Eikä sitä teollisuudenkaan isot pojat kauheasti vierasta. He tietävät saavansa näiltä samoilta omistajilta puuta lippalakki korvauksella ja lupauksella hyvästä palvelusta 🙂

    pihkatappi 8.1.2015, 10:35

    Eihän tuossa taidettu ottaa kantaa noiden JK metsien kasvatuksen järkevyyteen, vaan siihen että geneettisestä puuston heikentymisestä ei ole pelkoa jos osa porukasta käyttää jatkuvaa kasvatusta.

    Ja noissa jaksollisten kasvatusten yläharvennuksissa on ensisijainen tavoite tietysti saada kiertoajalle paras mahdollinen taloudellinen tulos. Mutta toisaalta parantaa päätehakkuun puuston laatua, usein paksummissa puissa on ne paksuimmat oksat. Esim. tuolla laittamassan kuvassa ”yläharvennus” mäntyjen kuivat oksat olivat 4 cm:n paksuisia poistetuissa puissa ja jäljelle jääneissä ne olivat selkeästi pienempiä. Ja sitten on itseelläni on ollut tapauksia että jo toisessa harvennuksessa poistetaan kahden tukin puita, joissa vielä tuoreeksi menevät oksat ovat jopa 6 cm, mutta jotka kelpaavat tukiksi toistaiseksi. Haluaisinkin käyttää termiä laatuharvennus, päätehakkuuseen tulee joissain tapauksissa yläharvennusten myötä laadukkain tukkipuusto, ei mahdollisimman paljon motteja. Älkää sotkeko harsintaan, siinä jätettiin täysin systemaattisesti kaikki tarpeeton kasvamaan.

    Timppa 8.1.2015, 11:02

    Rohkenen kyllä epäillä sitä, että tulotaso nousee niin radikaalisti, ettei metsätulon suuruudella olisi merkitystä. Yhteiskunnan palvelut heikkenevät ja kuluttajien tavoitteet kasvat. Kyllä silloin hyvälle lisätulolle annetaan arvoa.

    Pete 8.1.2015, 11:38

    Yläharvennusta voi käyttää, mutta harkinnan jälkeen. Se sopii käytänössä aktiivimetsänomistajille jotka seuraavat puustojen kehitystä ja harventavat ajallaan. Se ei todellakaan sovi keskimääräiseen metsänhoitoon. Laatu on muutakin kuin oksikkuus tai oksan paksuus. Järeys on kuitenkin tärkein laatukriteeri. Jos pölli ei ole latvasta 15cm, niin se ei ole tukki. Näin yksinkertaista se on. Yläharvennus lisää tuulituhoriskiä merkittävästi joten pelisilmää vaaditaan. Yläharvennus sopi mielestäni lähinnä hyvin hoidettuihin männiköihin. Niissä riskit ovat pienimmät. Varmaa on se, että yläharventaminen ei muuta metsätaloutta ”amerikaksi”.

    Pörssijoituksiin tuolla aiemmin viitattiin. 8% vuotuinen tuotto on todella kova vaatimus. Siihen pääsee kun tekee sijoituksen oikeaan aikaan. Joka hetki ei ole oikea aika. Onko nyt oikea aika? Kuka tietää? Tehokkaassa metsätaoloudessa pääsee 5-6% tuottoon ja väittäisin, että turvallisesti. Keskimääräisessä metsätaloudessa tulos on paljon heikompi. Tehokas ja oikea-aikainen metsätalous ei ole kuitenkaan rakettitiedettä. 5-6% on kova tuotto, täysin vertailukelpoinen muihin sijoituksiin.

    raivuri 8.1.2015, 21:51

    Kummasti se vaan tuntuu ainakin täällä päin tuo kaupunkimetsänomistajien joukko hyödyntävän jaksollista kasvatusta. Aukkoja on niiden tiloille ilmestynyt viime aikoina jopa kiihtyvää tahtia…

    Horjumaton 8.1.2015, 22:40

    Pete ; Pörssijoituksiin tuolla aiemmin viitattiin. 8% vuotuinen tuotto on todella kova vaatimus.

    *** Ei se nyt ihmeitä vaadi. Valitsemalla ensialkuun varman ja hyvän osingonmaksajan,napsahtaa 4% kuin manulle illallinen ja arvonnousu hoitaa loput. Toki ajoituksellakin on merkitystä. Osingothan luonnollisesti sijoitetaan aina lisäosakkeisiin. Niin se toimii.

    Itse ostin tänään Nordeaa. Jotenkin on kutina,että saattaa olla pankkirintamalla jotain tapahtumassa. Kukapa tietää.

    pihkatappi 9.1.2015, 07:00

    Olen päässyt yhdellä välittäjän kautta ostetulla tilalla yli 10 % vuotuiseen tuottoon. Kaikki hakkuut teki moto, siemenpuuston äestys tuli ostopalveluna, enkä tehnyt tuolla muutakuin nauhoitin leimikoita ja saapastelin tarkistelemassa etämetsänomistajana. 7 vuoden omistamisen jälkeen myin tilan pois ja rahamäärä lähes tuplaantui ja osa siitä rahasta tuli heti tilan oston jälkeen. Rahat sijoitin pörssiin ja joukkolainoihin (pääoman tuotto säilyi 10 % tietämissä), metsänarvo tuntui kohtuuttoman suurelta, palsta oli ihan hyvässä kunnossa kun sen luovutin.

    Ostin nyt kuitenkin taas Keski-Suomen korkeudelta T2 – 02 VT – MT metsää 1500 euroa/ha, kaikki kuviot äestettyjä istutusaloja. Ostin kun sain läheltä ja halvalla ja tämä työllistää. Omalle työlle pitää tietysti laskea palkka, eli tuotto jää pitkässä juoksussa 5 % tietämiin vaikka kuinka on pätevyyttä hoitaa metsiä, eikä tässäkään ole takuita että pääoma säilyttää arvonsa. Ihmettelen, mitenkä nuo palstojen hinnat nousevat nykyisin ihan mahdottomiksi, ei noissa ainakaan ostopalveluja käyttäen kummoista tuottoa tule, saati että pyrkii aktiivisesti jatkuvaankasvatukseen. Luulenkin että halutaan omistaa metsää ja arvot ovat muut kuin optimaalinen rahallinen tuotto. Tää on trendikästä.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 73)
1 2 3 … 5 6 7 8