Varsinkin kun halutaan sekapuustoa, pitää tuo puuston määrä pitää alhaisena.

Pohjois-Suomessa on paljon rehevämpiä mustikkatyypin kankaita, jotka on aurattu ja istutettu männylle, näissä on myös paljon lähes täydellisiä hirvituhoja. Nyt alueilla on sitten yksittäisiä mäntyjä, hieskoivikko yläkerroksessa ja tiheä kuusen taimikko alakerroksessa. Kasvun kannalta tuo asento on mustikkatyypille varmasti optimi kun vaan harventaa raivaussahalla koivut ja kuusen taimet. Tuonne koivun alle tulee kyllä kuusta hirveästi, mutta mäntyähän tuonne ei saa muuta kuin pienaukoilla sitten ja onko järkeä yrittää taistella luontoa vastaan. Tuolla kaksijaksoisella metsällä mennään koivujen paras kasvuvaihe, jonka jälkeen tehdään ylispuuhakkuu ja sitten on toivottavasti kelpo kuusikko kasvamassa.

Kerran oli myytävänä tila, jossa oli selkeää jatkuvankasvun viritystä, ei tuossa mitään ongelmaa päällepäin näkynyt, mutta en tehnyt edes tarjousta, liian epämääräistä ja kaikkia tuhoja en edes alkanut miettimään. Ja tämä palstan arvo on aika tärkeä kriteeri kun ikää alkaa tulemaan, minkälaisen metsän perintönä jättää. Sori, menee ohi aiheen.

Sinne korkoa korolle tilille kannattaa laittaa kaikki päätehakattavissa oleva raha. Isompi summa, isommat tulot, siinä yks 1500 euroa tunnu missään.

Tänä päivänähän ei kannata laittaa millekkään tilille mitään, kun korko 0,5% ja pääomaa syö koko ajan korkeampi inflaatio.
Osakkeetkin on tapissa ja alamäki sielläkin varma.

Hyvin hoidettu metsä kasvaa aina 3..4% olipa lama tai ei.

Yksinkertainen esimerkki kyllä. Jos siä tuota korkotilijuttua käytät niin et pysty esittämään yhtään laskelmaa mikä tekisi jk:sta kannattavampaa kuin avohakkuu.

Mikä riskinrahastoissa on? Norjan valtion öljy varat on rahastoissa Suomalaisten eläkevarat on rahastoissa kaikki varat on rahastoissa kaikilla. Noni kuitenkin, nordnetin n. 300 rahaston keskituotto on 10 vuoden ajalta on n.110% ja samaa luokkaa prosentit danskella, ainoa missä 10 vuoden sijoitus miinuksella on Venäjä rahasto.

Metsäekonomin mielestä jk sopii niille, joiden korkovaatimus on lähellä viittä. Siis jos nämä teoriat toimisivat käytännössä. Ne pienemmät tipottain tulevat tulot ei riitä ja 5% korko pienelle pääomalle ei riitä kompensoimaan tuloja mitä saa näistä muista sijoitustuotteista, mihin avohakkuu rahat on tietenkin sijoitettu.

raivooja ; Yksinkertainen esimerkki kyllä. Jos siä tuota korkotilijuttua käytät niin et pysty esittämään yhtään laskelmaa mikä tekisi jk:sta kannattavampaa kuin avohakkuu.

*** Ei näköjään tarpeeksi yksinkertainen. Ensinnäkään en puhunut mistään korkotilistä. Vaan korkoa korolle vaikutuksesta. Ja normaalituotto osakkeissa on ollut 8-10 % pitkänajan keskiarvoissa,joksi mielestäni 50v sopii vallan hyvin. Siis esitin ajatelman ; ei tee avohakkuuta ja säästää uudistamisessa sen 1500 € ,minkä sijoittaa osakkeisiin. Ja mikälä historiallinen tuotto toteutuu on 50v päästä 70 000 € euroa rikkaampi + ne metsänkasvun kautta tulevat tulot. Joten puhtaasti taloudellisesti ajatellen puuntuottaminen on huono bisnes verraten sijoittamiseen. Siksipä minäkin olen jo lopettanut metsäpinta-alan kasvattamisen ja siirtänyt hakkuutuloja mieluimmin arvopaperi markkinoille.
Metsiäni en kyllä ole harkinnutkaan myyväni,mutta osakemarkkinoilla olen aktiivinen ja kotiutan voittoja säännöllisesti. Toki turskaakin voi väliin tulla,mutta se kuuluu asiaan.

Suosittelen jokaiselle metsänomistajalle laskimen käyttöä ja väliin tehdä jotain erilaista kuin tavallisesti. Säästää vaikka yhden hehtaarin ikäänkuin kokeeksi ja sijoittaa ne ns. uudistuskulut osakkeisiin. Tämä olisi lisäksi sitä nk. kansankapitalismia jota taloutemme tarvitsee kehittyäkseen. Sijoittakaa suomalaisiin osakkeisiin !