Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 73)
  • Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

    Jk-metsän taimettumista käsitellessä esitettiin mm kommentti, että taimettuminen edellyttää niin harvaa metsää ettei se enää ole taloudellisesti kannattavaa. Yhdyn mielelläni kantaan, että mitä harvempi metsä, sitä suuremmat mahdollisuudet luontaiseen taimettumiseen. Jäin kuitenkin pohtimaan väitteen jälkiosaa. Mistä joku tietää, onko toiminta kannattamatonta? Onko joku kokeillut täysimääräistä JK-kasvatusta laittomasti?

    Tasaikäismetsästä on helppoa laskea runkot ja taimet. Puhutaan n. 3000 t/ha kylvömänniköllä, n1600 tainta/ha istutuskuusikolla ja koivikolla. Runkoluku putoaa sitten n. 300 – 600 kpl/ha ennen päätehakkuuta.

    Millaiseksi muodostuu optimaatinen tiheys jk-metsässä? Miten määritellään tiheys? On vaikeaa laskea runkolukua, jos alueella kasvaa sekä pienia taimia että päätehakkuuta odottavia suuria puita rinnakkain. Mielestäni jk-metsän tiheys säilyy likimain vakiona vuodesta toiseen. Mikä on ja miten määritellään jk-metsän optimi- tai tavoitetiheys?

    Uskon, että monet ajattelivat taimettumisen ongelmia siltä kannalta, että tavoitteena pitää olla nykyiset ohjearvot. Koska tavoite on varmasti pienempi kuin 1500 / ha päästään tavoitteeseen nykyistä paljon pienemmällä taimimäärälla. Koska jk-metsässä metsä on eri-ikäistä, pientä ja suurta puuta sekaisin, sallii se varmasti nykymetsää suuremman valon pääsyn mahan jo nykymetsänkin ”runkoluvulla”.

  • Visakallo

    ”Mistä joku tietää, onko toiminta kannattamatonta? Onko joku kokeillut täysimääräistä JK-kasvatusta laittomasti?”
    uudehko metsänomistaja

    En ole kokeillut laittomasti, sillä oli olemassa aivan laillinenkin tapa, eli suojuspuuhakkuu. Se on sama asia kuin nykytermi jatkuvan kasvatuksen hakkuu.
    Silläkin sai kyllä metsää uudistumaan, mutta taimettuminen oli ollut tapahduttava ennen kuin metsä harvennettiin suojuspuuasentoon. Hakkuun jälkeen taimettumista ei juurikaan tapahtunut.
    Tuulenkaadot, suojuspuiden pystyyn kuoleminen, heinettyminen ja vesakoituminen olivat todellinen riesa.
    Luovuin suojuspuuhakkuista niiden kannattamattomuuden ja suuritöisyyden takia.

    kuusessa ollaan

    Myös Metsähallitus kokeili kuusikoiden suojuspuuhakkuita eteläsuomessa 90-luvun alussa, konekylvön rinnalla. Mutta luopui niistä nopeasti, koska taimettuminen oli todella kehnoa. Käytännössä vaati aina täydennysistutuksen.
    Oli ensimmäisiä ”vihreitä merkkejä” hakkuutavoissa, kun luontopuoli sai muualta tekemistä, talouspuoli siirtyi takaisin istutukseen ja sinänsä hyvä konekylvö hiipui.

    uudehko metsänomistaja

    Alkuosa

    Toivoin keskustelua jk-metsän tiheydestä saadakseni silmiini kuvan siitä, millaista jk-metsä on.
    Lukaisin kommentit lävitse. Kovin vähän jäi käteen sellaista konkretiaa, jota halusin. Itse olen ajatellut seuraavaa täysin teoreettista lähestymistapaa jk-metsän tieheydelle. Kaikki luvut koskevat yhtä hehtaaria. Kuuntelen mielelläni arvosteleviakin kommentteja laskutavasta.

    On selvää, että jk-metsästä on saatava ainakin sama määrä arvopuuta kuin tasaikäisestä metsästä.

    Hyvin suuripiirteisesti lähden tasaikäismetsän saannosta seuraavin luvuin. Päätehakkuu 400 runkoa ”täysikokoisia”. Viimeinen harvennus vähän toistasataa runkoa pienempikokoista tukkipuuta. Vastaa n. 100 täysikokoista runkoa. Kuitupuuta paljon, myyntihinta pieni. Vastaa raha-arvoltaan n. 100 runkoa Yhteensä 600 täysikokoista runkoa/kasvatuskierto.

    Kiertoaika vaihtelee paljon kasvupaikan ja puulajin mukaan. Oletan tarkastelupaikalla kiertoajaksi 75 v (kuusikko)

    Oletan, että jk-metsästä otetaan puuta n.15 vuoden välein. Siis 5 kertaa nykymetsän kiertoajassa. Puut ovat pääsääntöisesti täysikokoisia. Kullakin kerralla on siis saatava ainakin viidesosa 600 rungosta eli 120 runkoa. Keskimäärin tämä tekee vuotta kohti 8 runkoa.

    Jotta puut eivät lopu kesken, pitää metsän kasvaa riittävästi korvaamaan hakattu puumäärä. Lisäksi on taimia synnyttävä riittävästi tuhoutuvat ja poisraivattavat sekä huonolaatuisten puiden poistosta syntyneet tappiot.

    uudehko metsänomistaja

    !5 vuoden kuluessa on siis synnyttävä ainakin 120 puuta, joista kehittyy täysikokoinen tukkipuu. En ole pätevä arvioimaan paljonko runkoja vaurioituu kasvuvaiheessa tai moniko rungoista joudutaan poistamaan etuajassa siksi, ettei laatu kelpaa tukiksi. Oletan seuraavassa luvuksi 60 runkoa eli 50 % hyvistä rungoista.

    Vielä vaikeampaa on arvioida, montako tainta tarvitaan, jotta niistä syntyisi vaadittavat puut oikeille paikoilla metsässä. Lisää ongelmiaa tuottaa varjossa kasvavan taimen hidas kasvu. Tälläisen pienen taimen haittavaikutus muuhun puuston kasvuun on kuitenkin niin pieni, ettei sen vaikutusta ole välttämätöntä edes huomioida.

    Näin laskien JK-metsässä tulee olla puuta ainakin seuraavasti. 120 isoa runkoa odottaen seuraavaa hakkuuta. 480 runkoa, joista kasvaa ajastaan myyntikelpoinen täysikokoinen tukki. 300 runkoa poistovaraksi huonolaatuisten puiden korvaamiseksi.Yhteensä siis 900 runkoa puuta. Rungot ovat jaksutuneet kaikkiin kokoluokkiin kuitenkin hieman enmmän pieniä kuin suuria.

    Lisäksi metsässä on hitaasti kasvaneita ja kasvavia taimia. Jk-metsälle yksi oleellinen kysymys onkin se, syntyykö näitä taimia riittävästi ja lähteekö riittävän moni niistä normaaliin kasvuun varsinaisen metsän varjostaessa kasvupaikkaa.

    uudehko metsänomistaja

    loppu

    Kasvuun lähtevien taimien tarve on siis noin 120+60=180 kpl/ 15 vuotta eli 12 kasvuun lähtemistä/vuosi. Tietysti taimien pitäisi sijaita oikeissa kohdissa toisiinsa ja puustoon nähden. Ainakin suuruusluokka on täysin toinen, kuin nykyisen metsän uudistamisessa. Lisäksi taimettumista voi tarvittaessa auttaa siirtoistutuksilla.

    Metsä, jossa taimettumisen (taimien kasvuun lähdön) tulisi tapahtua, on täysin toinen toinen kuin nykymetsissä. Puusto on erikokoista, keskimääräinen koko vastaa 45-vuotiasta ja 900 runkoa hehtaarilla. Metsä on ollellisesti valoisampi kuin nykyiset uudistusta osottelevat metsät.

    Laskelman mukaisen jk-metsän kuva ja taimien tarve huomioiden en saata uskoa taimettumista mahdottomaksi, en edes epätodennäköiseksi.

    Visakallo

    Arvasin, että vastauksemme eivät oikein tyydytä tai miellytä uudehkoa metsänomistajaa.
    Kysymyksessä on kuitenkin aivan perustavaa laatua oleva seikka, joka tahtoo välillä jatkuvan kasvatuksen ajatuksessa unohtua:
    Metsän kasvatus on tavasta riippumatta aina enemmän biologiaa kuin matematiikkaa.
    Uudehkon metsänomistajan luvut ovat kyllä ihan kelvollisia, mutta eivät vain toimi käytännössä, – valitettavasti.

    hemputtaja

    ####”Mistä joku tietää, onko toiminta kannattamatonta? Onko joku kokeillut täysimääräistä JK-kasvatusta laittomasti?”
    uudehko metsänomistaja

    En ole kokeillut laittomasti, sillä oli olemassa aivan laillinenkin tapa, eli suojuspuuhakkuu. Se on sama asia kuin nykytermi jatkuvan kasvatuksen hakkuu.
    Silläkin sai kyllä metsää uudistumaan, mutta taimettuminen oli ollut tapahduttava ennen kuin metsä harvennettiin suojuspuuasentoon. Hakkuun jälkeen taimettumista ei juurikaan tapahtunut.
    Tuulenkaadot, suojuspuiden pystyyn kuoleminen, heinettyminen ja vesakoituminen olivat todellinen riesa.
    Luovuin suojuspuuhakkuista niiden kannattamattomuuden ja suuritöisyyden takia.
    Lähetetty: 17 h, 2 min sitten
    Lähettäjä: Puun takaa ####

    Jatkanpa, vaikka onkin vanhan kertausta.

    Kyllä on kokeiltu laillisesti. Jatkuva kasvatuksesta käytettiin ennen määreitä ”Varsinainen harsinta” ja ”Metsänhoidollinen harsinta”. Jatkuva kasvatus menetelmänä tuupattiin pois vasta sotien jälkeen. Sitä ennen se oli vallitseva menetelmä.

    Päinvastoin kuin propagandistit väittävät, on hommaa myös tutkittu (kyllä vain ja on tutkittu myös jaksollista kasvatusta) ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että harsinta oli lähes täysin vallitseva menetelmä. Tutkittu jo ennen Metsäntutkimuslaitoksen perustamista (1917).

    Eiköhän tuo kannattamattomaksikin havaittu. Pelkän keskikuution/ha pitäisi asiaa ymmärtävälle riittää ja ilman kummempia laskelmia. Valtakunnan metsien inventoinneissa tuo keskikuution kasvu näkyy nätisti.

    pihkatappi

    Pukkala toteaa että useissa tutkimuksissa on puustoa ollut liikaa jotta taimet pääsisivät kasvamaan. Ppa pitää pudottaa alle 10, tällöin sitä tilaa on. Eihän tuo metsänä mikään ihanteellinen ole, mukavampia kulkumaastoja ovat hieman puustoisemmat metsät, joka kai on tärkeä kriteeri näissä jatkuvankasvatuksen metsissä. Ja mitä tuo jatkuva kuusen kasvatus tekee maaperälle?

    Mutta sehän on selvää että nii kauan kun alle puuta syntyy voidaan tätä kiertoa jatkaa. Hieman rajumpia harvennuksia harvemmalla tahdilla voisi olla hyvä, silloin korjuu olisi hieman kannattavampi,taimettumiselle olisi tilaa ja olisi vähän aikaa kunnon metsän tuntua.

    A.Jalkanen

    Minun käsittääkseni kannattavuusasia on vielä avoin. Metsänomistajan tulo muodostuu euroista, ei kuutioista.

    JK-metsän puulajijakauma on optimitilanteessa sekapuusto: männyn ja koivun sekoitus auttaa monin tavoin kuusen uudistumista ja kasvualustan kunnossa pysymistä.

    Timppa

    Minunkin mielestäni metsänomistajan tulo muodostuu euroista. Kuitenkin, jos metsästä ei tule kuutiota, niin tule eurojaan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 73)