› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 73)
1 2 3 … 6 7 8

  • Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

    Lähetetty: 5.1.2015, 11:47

    Jk-metsän taimettumista käsitellessä esitettiin mm kommentti, että taimettuminen edellyttää niin harvaa metsää ettei se enää ole taloudellisesti kannattavaa. Yhdyn mielelläni kantaan, että mitä harvempi metsä, sitä suuremmat mahdollisuudet luontaiseen taimettumiseen. Jäin kuitenkin pohtimaan väitteen jälkiosaa. Mistä joku tietää, onko toiminta kannattamatonta? Onko joku kokeillut täysimääräistä JK-kasvatusta laittomasti?

    Tasaikäismetsästä on helppoa laskea runkot ja taimet. Puhutaan n. 3000 t/ha kylvömänniköllä, n1600 tainta/ha istutuskuusikolla ja koivikolla. Runkoluku putoaa sitten n. 300 – 600 kpl/ha ennen päätehakkuuta.

    Millaiseksi muodostuu optimaatinen tiheys jk-metsässä? Miten määritellään tiheys? On vaikeaa laskea runkolukua, jos alueella kasvaa sekä pienia taimia että päätehakkuuta odottavia suuria puita rinnakkain. Mielestäni jk-metsän tiheys säilyy likimain vakiona vuodesta toiseen. Mikä on ja miten määritellään jk-metsän optimi- tai tavoitetiheys?

    Uskon, että monet ajattelivat taimettumisen ongelmia siltä kannalta, että tavoitteena pitää olla nykyiset ohjearvot. Koska tavoite on varmasti pienempi kuin 1500 / ha päästään tavoitteeseen nykyistä paljon pienemmällä taimimäärälla. Koska jk-metsässä metsä on eri-ikäistä, pientä ja suurta puuta sekaisin, sallii se varmasti nykymetsää suuremman valon pääsyn mahan jo nykymetsänkin ”runkoluvulla”.

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 5.1.2015, 12:46

    Olen nyt yhden naapurin todella harvaksi harvennettua vanhaa kuusikkoa seuraillut vuosikausia kun omalleni siitä läpi kuljen. Noin kolmesataa runkoa hehtaarilla ja onhan sinne heinän lisäksi taimia tullut jopa aika kattavastikkin mutta entä sitten korjuun jälkeinen tilanne. Kun muutenkin tuo taimiaines aika honteloa ja hentoa ja hyvin kitukasvuista että tuleeko niistä yksikään selviämään vanhan puuston lähdöstä päältä varjostamasta. Paikoin on tuulenkaatojen aukoissa hiukan vahvempia ja pidempiä. Että olishan siinä periaatteessa jonkinsorttinen jatkumo mahdollista mutta itse en kyllä niitä kasvattelemalla jatkaisi. Vaan muokkaisin ja istuttaisin uuden lehtipuumetsän tilalle.

    Gla 5.1.2015, 13:22

    UM: ”Yhdyn mielelläni kantaan, että mitä harvempi metsä, sitä suuremmat mahdollisuudet luontaiseen taimettumiseen.”

    Tiheyden lisäksi puulaji vaikuttaa. Tiheydeltään jaksollisen kasvatuksen näkökulmasta tavanomaiseen koivikkoon voi kasvaa ylitiheä kuusikko, kun taas vastaavan kuusen alla ei kasva mitään.

    UM:”Mistä joku tietää, onko toiminta kannattamatonta? Onko joku kokeillut täysimääräistä JK-kasvatusta laittomasti?”

    Onhan tutkijoiden koealoja olemassa. Ne eivät ole laittomia.

    UM: ”Millaiseksi muodostuu optimaatinen tiheys jk-metsässä? Miten määritellään tiheys?”

    Kannattaa lukea Erkki Lähteen uusin kirja.

    A.Jalkanen 5.1.2015, 13:48

    Tarkoitatko Gla tätä: Pukkala-Lähde-Laiho, ”Metsän jatkuva kasvatus”, vai onko joku uudempi kirja jo olemassa? Sauli Valkosen kirja ”Poiminta- ja pienaukkohakkuut” on käytännönläheisempi, joten ne täydentävät toisiaan.

    hemputtaja 5.1.2015, 14:04

    Kirjoitanpa huvikseni taas hiukan outoja.

    Ensin ei outoa. GLA kirjoittaa ”Onhan tutkijoiden koealoja olemassa. Ne eivät ole laittomia.”. Laittomia ja laittomia. Epäilen, että ei jatkuva kasvatus ollut laitonta vanhankaan lain aikana, vaikka niin mieluusti väitettiin. Taisi olla enempi tulkintakysymys eli joku ”metsästyrangi” saattoi määritellä vajaatuottoiseksi.

    Sitten outoa (on kyllä mainittu ennenkin) tuosta taimettumisesta. Jotkut tutkijat väittävät saaneensa viitteitä puiden käytöksestä. Vanhemmat puut saattavat omia mykoritsat kokonaan ja eivät luovuta niitä nuorempien avuksi. Sukulaisten suosimisesta on kuulemma myös pientä vihjettä.

    Kuulostaa hullulta – ainakin joidenkin mielestä – mutta kyllä siinä logiikka pelaa. Mitä se sitten tarkoittaa. No voisi tarkottaa, että jos haluaa kunnon taimet, on muokattava. Mykoritsarihmojen juuriyhteydet katkeavat ja nuori taimi pystyy nappaamaan niitä itselleen.

    Liekö yksi syy siihen miksi hakkuuaukean taimet vetelee huimia kasvuja

    Gla 5.1.2015, 14:13

    A. Jalkasen kommenttiin totean, että molemmat kannattaa lukaista, niin saa hyvän pohjan asioiden pohtimiseen.

    Hemputtaja on oikeassa laittomuuden suhteen. Laki on usein tulkinnanvarainen ja joku niitä tulkintoja tekee. Ellen kuitenkaan väärin muista, tutkimus oikeuttaa metsälain soveltamiseen.

    pihkatappi 5.1.2015, 14:21

    Pukkalan tavoitepuustoissa ei yli 23 cm rinnankorkeudella olevia enää jätetä vaan ne menee teriin, http://www.monsu.net/Esitykset/Hoitajat.pdf ja sieltä sivu 37. Tällähän tietysti päästään hyvään arvokasvuun.

    Reilu 50 motin puusto, jossa on vaikkapa 100 kpl 300 litran ”isoja” puita on melko harva asento, vaikka sitä lyhyempää välipuuta olisi sitten vaikka 800 kpl, niin kyllä siellä on tilaa vaihtuvalle taimiaineksellekin. Ja jos kasvu on kokoajan 7 mottia vuodessa niin ihan kohtuulliseen kannattavuuteen pääsee. Tuossa asennossa tulee jo lakirajakin vastaan ja niin vaan kuusi kasvaa tuon 7 mottia vuodessa.

    Tuollainenko se sitten on se ihanne jatkuvankasvatuksen metsä? Tuntuisi että taimienkin kasvun kannalta pitäisi noita isoja puita olla hyvin vähän ja taimiakin pitää optimitapauksessa vähentää raivaussahalla.

    Timppa 5.1.2015, 15:00

    Siis Pukkala onkin siirtynyt kuitupuun kasvatukseen. Olen aikaisemmin lukenut aivan toisenlaisia tarinoita. Mielenkiintoista. Katselin metsäsuunnitelmasta, että erään 50-vuotiaan 22 cm rinnanläpimittakuvion puusto on 159 m3, mistä tukkia olisi 80 m3, siis puolet. Kuvio harvennettiin juuri. Nyt voidaan rauhassa kasvattaa vaikka 30 vuotta käytännössä pelkkää tukkipuuta. Kasvu nyt 7,8 m3/ha/v ja arvokasvu 6,1 %.

    Näissä metsissä puuta oli vuonna 1933 45-50 m3/ha. Vuoteen 1967 mennessä puuvaranto oli kasvanut 85 m3:iin/ha. Vaikka hakkuut arvioidaan mieluummin yläkanttiin, niin vuotuisessa kasvussa päästään vain vähän yli 2 m3:iin/ha/v.

    Ammatti Raivooja 5.1.2015, 15:18

    ”Koska tavoite on varmasti pienempi kuin 1500 / ha päästään tavoitteeseen nykyistä paljon pienemmällä taimimäärälla.”

    Ei ku moto murskaa ja kolhii taimia niin niitä pitää olla paljon enemmän. Niistä vähän kolhituista ja vähän murskatuista kasvaa niitä laatupuita.

    pihkatappi 5.1.2015, 15:37

    Kyllähän 24 senttiä rinnankorkeudelta oleva 60 vuotias kuusi antaa jo kaksi tukki pätkää. Mutta kyllä joo, minustakin tuo on yllättävää, kun olen luullut että tuo jatkuvakasvatus on ikimetsien ihailijoiden tapa kasvattaa järeitä puita joita välillä käydään halaamassa. Tuossa Pukkalan mallissahan otetaan tehokasvatuksen piirteitä oikein kunnola.

    Pähkäilijä 5.1.2015, 16:37

    JK metsässä on 20% vähemmän maapohjaa taimikon kasvatukseen kuin jaksollisessa tai sitten joka kerta tarttee tehdä ajourat eri kohtiin ja sillä menolla ollaankin viipalehakkuissa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 73)
1 2 3 … 6 7 8