› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus korpisoilla

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)

  • Jatkuva kasvatus korpisoilla

    Lähetetty: 19.2.2018, 12:32

    Merkitty: 

    Kuten tiedetään puiden haihdutus pitää soilla vedenpinnan alhaalla.  Korpisuot taimettuvat usein liikaakin.  Lueskelin erään MHY:n asiakaslehteä.  Siinä opastettiin hoitamaan soita siten, että tehdään ojituksen hoitosuunnitelma, minkä jälkeen harvennetaan suo ja poistetaan korjausojituksen tiellä olevat puut, kunnostetaan ojat ja jäädään odottamaan päätehakkuuta.

    Miten on, olisiko näillä korpisoilla kuitenkin mahdollista ja ehkä viisastakin harjoittaa jatkuvaa kasvatusta?   Vedenpinta pysyisi pysyvästi alhaalla, mikä helpottaisi etenkin taimien kasvuun lähtöä.  Tietysti tukkipuut joudutaan hakkaamaan suht pieninä, mutta ne tuskin kasvavatkaan kuution kokoisiksi.  Taimettumisesta ei siis yleensä tarvitse huolehtia.  Sitten on tyvilaho.  Miten se etenee soilla?

    Kokemuksia tai näkemyksiä?

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 19.2.2018, 13:37

    On järkevää harjoittaa jatkuvaa kasvatusta, jos erirakenteisuutta on jo syntynyt, ja erityisen järkevää, jos sen avulla voidaan välttää kallis ojitusinvestointi. Systeemi vähentäisi myös turvekerroksen hajoamista ja sitä kautta suometsien hiilipäästöjä.

    Korpituvan Taneli 19.2.2018, 13:56

    Puuston haihdutus on merkittävä tekijä. Jos kuitenkin on kunnon suo eikä mikään pikkuläntti, niin eihän se haidutus vain riitä, kyllä ojiakin tarvitaan. Ei kaikkien soiden pohjalla ole harvaa moreenia, joka läpäisee. Suomessa ilmasto on humidinen, eli haihdutus on pienempi kuin sadanta. Pitää siis olla pohja joka läpäisee tai sitten ojitus, haihdutuksen rinnalle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puuki 19.2.2018, 14:20

    Puunkasvatuskelpoisista vähäpuustoiset rämesuot on usein niitä märimpiä. Jos puut kasvaa kohtuu hyvin ja puustoa on yli 100 mottia (pohjoisempana 80) niin ei yleensä ojiteta enää. Korvet on useimmiten pääpuulajiltaan kuusikoita. Haihdutuksen määrä riippuu tietysti puulajistakin ; lehtipuut haihduttaa eniten .  Sulkeutuneesta vanhasta kuusikosta voi olla melko työlästä saada tehdyksi jatkuvankasvatuksen metsä.

    Timppa 19.2.2018, 14:53

    Tässä pari esimerkkiä metsäsuunnitelmasta.  Siis kyseessä ojitetut korpisuot.

    Puusto hehtaarilla:

    1. mty 22 m/63 kpl/30 m3, ku 20 m/81 kpl/27 m3, hko 19 m/438 kpl/113 m3 ja ku 3 m/1500 kpl yhteensä 171 m3

    2. mty 18 m/338 kpl/103 m3, ku 14 m/226 kpl/28 m3, hko 17 m/230 kpl/32 m3 ja ku 2 m/1000 kpl yhteensä 163 m3

    Kohteessa 1 männyn tukki% on n. 75 ja kuusen 60.   Täältä kirjoituspöydän äärestä arvioituna kaadattaisiin kaikki isot havupuut ja jättäisin osan hieskoivuja huolehtimaan haihdunnasta.

    Kohteessa 2. Männyn tukki % on n. 50.  Tästä harventaisin kaikkia suuria puita.  Kuinka paljon, en osaa arvioida.

    Timppa 19.2.2018, 14:59

    Sen verran vielä, että metsäsuunnitelma esittää harvennushakkuun ennakkoraivausta ja alaharvennusta molempiin.

    Burl 19.2.2018, 15:44

    Juuri korpisuot ovat ehkä otollisimpia kohteita eri-ikäisrakenteiselle metsänkasvatukselle. Kuusi kasvaa ja uudistuu luontaisesti kohtuullisen runsaankin puuston alle.

    (Seuraavat kappaleet kirjoitettu mutu-tuntumalla, viisaammat korjatkoon):  Puiden kasvun kannalta on oleellista, että juuret eivät ole pysyvästi seisovan veden alla. Tilapäinen märkyys, kuten kevättulva, ei puiden kasvua juuri haittaa, vaan loppukesän tilanne on ratkaiseva.

    Suometsissä 100 kuutiota puuta hehtaarilla laskee pohjaveden pinnan tasoa kymmenkunta senttiä. Kun juuret ovat noin 15 cm syvyydellä maan pinnasta, 150 kuutiota hehtaarilla tuottaa puiden kasvun kannalta riittävän haihdunnan.

    Poimintahakkuut, joissa esimerkiksi 15 vuoden välein korjattaisiin 80 kuutiota hehtaarilta, puuston tilavuuden vaihdellessa 140 ja 220 kuutiometrin välillä, tekisivät ainakin laajamittaisista, systemaattisista ojituksista tarpeettomia. Toki voi olla viisasta johtaa ylimääräiset vedet keväällä metsiköstä pois, mutta siihen riittää yksi oja keskellä korpijuottia tai kehä- tai piirioja suon ympärillä.

    (Mutu-juttu päättyy): Metsätalouden yleisen hyväksyttävyyden kannalta olisi edullista, jos kiintoainehuuhtoumaa aiheuttavia ojituksia pystyttäisiin rajoittamaan. Ruohoturvekankaat puskevat kyllä ankarasti puuta, mutta avohakkuun jälkeen myös kaikenlaista muuta kasvillisuutta: taimikon perustaminen avohakkuun jälkeen on kallista jo ilman kunnostusojitustakin, kun heinää olisi käytävä polkemassa ja hieskoivua raivaamassa.

    Burl 19.2.2018, 16:05

    Puut kyllä ainakin Etelä-Suomen korpimailla kasvavat kuution kokoisiksi toistuvin alaharvennuksin hoidettuina. Eri asia on, kannattaako tämä. Jos tukki- ja kuitupuun toteutuneita hakkuumääriä tarkastellaan tilastoista, suunnilleen puolet hakatusta puusta on kuitua ja puolet tukkia. Kun runko saavuttaa yhden tukin mitat, on tukkiprosentti jo noin 50. Harsintahakkuista poiketen viisaammin toimitetuissa poimintahakkuissa poistetaan myös kuitupuukokoisia runkoja, mutta vastaavasti osa tukkirungoista yltää kahden tai kolmenkin tukin mittoihin ja tukkiprosentti säilyy tasarakenteisten metsien hakkuiden tasolla koko kiertoajalla tarkasteltuna.

    Poimintahakkuut taidetaan hinnoitella suunnilleen 2. harvennusten hinnoilla, joten tukkipuusta jää kuutiota kohden kymmenkunta euroa saamatta. Kannattaako eri-ikäismetsätalous vai ei – se lienee jokaisen oman harkinnan varaan jäävä kysymys. Ratkaisevaksi tekijäksi saattaakin nousta vaikka maiseman säilyminen puustoisena.

     

    Kurki 19.2.2018, 17:54

    Maapohjan lämpötila kasvukaudella on hyvän kasvun edellytys. Vanhojen ojien aukaiseminen kannattaa aina, kun ojat eivät enää toimi, mitä pohjoisemmassa ollaan.  Märkä maapohja pysyy kylmänä eikä haihduttaminenkaan aina toimi.  Kylmässä syyssäässä puiden haihduttaminen heikkenee eikä koivut haihduta ollenkaan pudotettuaan lendet. Kun vielä syksyllä vettä sataa yleensä aina enemmän ja jopa kuukausia+ 0…+5 asteen keleissä rankasti kuten viimeisinä syksyinä on tapahtunut, niin ilman toimivia ojia alkaa soistuminen. Pohjoisessa tulee vielä ongelmaksi veden kyllästämän maan jäätyminen ja jään sulaminen keväällä myös kestää paljon pitempään kuin kostean maapohjan roudan sulaminen.

    Syväauraus lämmittää maapohjaa Pohjois-Suomessa siinä määrin, että kasvuolosuhteet siirtyvät 500 km etelämmäksi.

    kuusessa ollaan 19.2.2018, 18:45

    Juuri mennäviikolla harvensin motolla kuviota, josta osa kuusta kasvavaa korpea. Kakkosharvennus, eli urat valmiina. Edellistä harvennuksesta (kevyellä motolla) n. 25 vuotta. Lahovikaa jonkin verran, sillä mudassa kuusen juuret katkeavat helposti ja noin märillä paikoilla vahva routa on harvinaista. Alueen ajourille (30 metrin välein) oli kaivettu ojat, nyt tehtiin urat ojien väliin. Niille kohdille, mihin uskalsi ylipäätänsä mennä, vesi ja sammaleet tuli telojen mukana pintaan.

    Vaikka paikoitellen oli harvojakin kohtia, ei taimettumista ollut tapahtunut tuon harvennuksen jälkeen. En kyllä alueen läpikäynnin jälkeen miettinyt yhtään jatkuvan kasvatuksen mallia, enemmänkin naveromätästystä ja istutusta. Tuollaiselta pohjalta poimintahakkuut ei onnistu ilman juuristovaurioita, edes kunnon talvena. Koneen kulku vaatisi (myös ajokoneen) kunnon havumaton. Sen sijaan harvaistutus, lehtipuita suojuspuuna käyttäen) ja ilman harvennusta kasvatus sen sijaan voisi toimia.

    Metsuri motokuski 20.2.2018, 12:12

    Itsellä samoja havaintoja kuin edellä olevalla. Olemme paljon harventaneet korpikuusikoita niin ensimmäsitä kuin toista harvennusta. Yleensä kun mennään toiselle harvennukselle alkaa suon vestitalous olla jo liian märkää. Puiden pituuskasvu pysähtyy ja puut alkavat kuolla pystyyn. En tiedä olisiko tilannetta auttanut että piiriojitus olisi kunnossa jolla estetettäisiin valumavesien pääsy suoalueelle. Mutta ainakin niillä kohteilla missä olen työskennellyt niin uutta taimiainesta ei maapohjaan ole ilmaantunut. Itse olisin taipuvainen jaksottaiseen kasvatukseen ja sitten uudistaminen heti kun vesitalous alkaa olemaan huonolla kantimella. Harvemmin uudistusojitus on kannattavaa vasta kun päätehakkuun yhteydessä. Tämä nimenomaan korpikuusikoissa. Mäntyvaltaiset suot ovat sitten hieman toinen juttu.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)