Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,501 - 9,510 (kaikkiaan 12,592)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Makarov

    Ei tuossa jutussa kyllä trombista puhuttu. Se minun neuvoja siitä jk:sta joka käski ajaa ppa alas oli kokenut innoforin mies. No minä tein sitten siinä varovaisen yläharvennuksen, tuulituhoja ei käytännössä ole kuin muutamia runkoja ja nyt ajattelin parinvuoden sisään harventaa sen uudelleen mutta osan voisi jo vetää aukoksi kun on aika järeätä. Taimettumista on tullut mutta valoa pitäisi saada. Tämä esimerkki kertoo että metsänomistajalla täytyy olla omaa ajattelua että ei ulkoista kaikkia ratkaisuja ns.ammattilaisille.

    Kyllä minä olen lannoittanut jaksollisia metsiä heti harvennuksien jälkeen, eikä ole kyllä sanottavammin ollut tuulituhoja.

    Jovain

    Se siitä Konneveden jk metsän tuhosta, ehti hallita jo tovin valtakunnan metsänhoitoa. Se on vähän kuin, ei jk ”metsäasiantuntijat” ryhtyvät jk metsäasiantuntijoiksi. Jälki on sen mukaista ja pitkä 50 vuoden sulkuaika jää nuoremmilta tavoittamattomiin.

    Metät kunnossa!

    ….kyllä tästä se 1000 sivua syntyy….siis ihan oikeasti nämä jatkuvaa kasvatusta (muilla kuin esim. ranta-alueilla) kaikin keinoin ilman totuuspohjaa ja riippumattomasti tulkittavaa onnistumista vailla olevat nimimerkit on visakallon sanoin pian julistettava kevytnimimerkeiksi. Jos pelkkää höttöä kirjailee pumpulissa niin onhan se kevyttä ja eihän sillä ole painavan sanan (=tiedon) kanssa mitään tekemistä. Jk ylistys ei edelleenkään näytä perustuvan mihinkään muuhun kuin uskoon kaikenlaisista sulkuaikaväitteistä huolimatta….Jaksollisen suosio perustuu tutkimukseen ja metsää muutoin kuin harrastuksekseen omistavien pitkän aikavälin kassavirtaan ja tasearvon muutokseen (joudutaan se kuuluisa korkotekijäkin jättämään tästä pois kunhan aikatekijä on riittävän pitkä ja otetaan esim. hiilen sitominen edes jollain tavalla huomioon myös luonnon pelastustehtävässä joka meille myös jollain tasolla kuuluu). Timppa, Visa, Makarov, Kupsa ja monet muut hyvänä esimerkkinä! Jk-porukka tekee hetken hyvää kassavirtaa tasearvon heiketessä jo alkuvuosista lähtien, ja sitten ei olekaan muuta kun kuluja seuraavalla sukupolvella….Toki jk on hyvä keino suunnitella verotusta – vuosikymmeniä jk-hoidossa olleesta jk-perinnöstä tuskin täytyy juuri perintöveroa maksaa. Onnistuminen tietysti sekin!

    Jovain

    Jk perustuu myös tutkimustuloksiin, jotka osoittavat yhdenvertaisuuden. Minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta niihin, en ole myöskään kyseenalaistamassa omaa toimintaani. Saahan sitä väittää ja kyseenalaistaa, mutta se onkin sitten toinen kysymys, mitä jää seuraaville sukupolville.

    Metät kunnossa!

    Välillä tutkimustulokset osoittavat paremmuuden ja välillä yhdenvertaisuuden. Saanko vielä kysyä miksi uskot näiden Lähteiden ja Arvometsien ”tutkimuksiin”, jotka päivän päätteeksi ovat täyttä profeetan uskon julistusta ilman vertaisarvioitua faktaa? Onko se niin, että kun joku on vaan riittävän ponnekkaasti asiaa rummuttanut niin sitä on vaan uskottava silmät ummessa? Ja jälkipolvi sitten ehkä ymmärtää ja lähtee aukon kautta alkuun – kuten ihmisen elämäkin, ensin aukon reuna-alueilla ja sitten aukossa joskus  rivakastikin liikehtien?

    Visakallo

    JK ei ole tarkoitettu niinkään metsänhoitotavaksi, vaan sillä hoidetaan enemmänkin metsänomistajia. Yhteiskuntarakenteen muutoksen seurauksena yhä suurempi osa metsänomistajista asuu kaukana metsistään, eikä omaa valmiuksia, eikä aina niin halujakaan toimia käytännön metsänomistajana, eikä eri syistä ole halua maksaa muillekaan metsänhoitotöistä. Valmis raha kyllä useimpia kiinnostaa. Tähän saumaan taitava JK-markkinointi uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Ko. asiakaskunnalla kun ei metsätalouden jatkuvuus ole ykkösprioriteetti, vaan vaivaton raha tässä ja nyt kiinnostaa eniten.

    Perko

    Metsäperintöä odotellessa ,  voi katsoa  Kummelista ohjeet.

    Paljaaksi hakkuun kierrätyksellä  kerrotte,  että  tilan metsästä on  3/5  pois ( se  on yli puolet) parhaasta arvokasvuvaiheesta ja tekee tappiota.  Aukon jättäminen perinnöksi niin se ei ehkä rasita  saajaansa veroilla. Taimikoissa on  työvelvollisuus     varmistettu saajalle ja vahtiminen hirvistä   vuosikymmeniksi vailla  korvausta.  Kannattais’  harkita vaihtoehtoa  600 – 1200 €  hehtaarin vuosituottoon.  No,  nopealla muutoksella ei sitä pilalle rassattua jaksollisesta saa tuottavaa ja  huijauksen vahingot kasautuu jälkipolville kestettäväksi. Sama rahaton tamppaus  siirtyy perintönä.  ”Teollisuuden tahto ja lantaasi täyttyy!”  Pesonen

    Jovain

    Höpö höpö tamppaajat valitettavasti. Olen ollut jatkuvan kasvatuksen metsien kanssa tekemisissä 50-60 luvulta lähtien. Myös omissa metsissä, joista olen hiljan luopunut metsäyhtymän hyväksi. Aktiivityöaikani toimin tutkimuksen palveluksessa ja omista metsistäni n. 70-80 % oli jatkuvaa kasvatusta. En vaan voi taipua vaatimuksiinne, ei senkään puolesta, että metsistä valtaosa oli jaksottaista metsänhoitoa. On aivan turha väittää, että jatkuva kasvatus olisi jollain tavalla pois jaksottaisesta metsänhoidosta. Ei ole pois puukaupasta ei logistiikasta. Hoitotavat täydentävät toisiaan ja jk vaihtoehdot metsänhoidossa kannattaa käyttää hyväksi.

    Makarov

    Jovainin juttujen ongelma vaan on se että siinä rinnastetaan normaalit metsänomistajilla käytössä olleet metsänhoito toimet jk:hon. Kun on juttuja lukenut niin Jovainin mielestä jaksottaisen metsänhoitoon liittyvät käsittely tavat ovat monilta osin jk kasvatusta. Jos menetelmät sekotetaan niin kaikki me silloin harjoitetaan jk kasvatusta.

    Visakallo

    Perko: ”Paljaaksi hakkuun kierrätyksellä  kerrotte, että  tilan metsästä on  3/5  pois ( se  on yli puolet) parhaasta arvokasvuvaiheesta ja tekee tappiota.”  

    Nyt tuli taas Perkolta mitä sattuu. Ensinnäkin, ymmärtääkö Perko oikeasti, mitä tarkoittaa puun arvokasvu? Se tarkoittaa sitä myös kuutioissa kiivasta kasvuvaihetta, kun parikymppinen metsä alkaa järeytyä kuitupuusta tukkipuuksi. Miten sellainen metsä voi tehdä tappiota, kun se on kaikkein tuottavimmassa vaiheessa? Silloin kun metsätilan kehitysluokkajakautuma on optimaalinen, vain 1/5 pinta-alasta on keskimääräistä pienemmässä kasvuvaiheessa.

Esillä 10 vastausta, 9,501 - 9,510 (kaikkiaan 12,592)