› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,441 - 9,450 (kaikkiaan 12,586)
1 2 3 … 944 945 946 … 1 257 1 258 1 259

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 23.3.2024, 10:40

    Minä en usko jaksollisen yläharvennukseen vaikka sitä nyt niin hehkutetaan.  Siinähän poistetaan parhaat puut, joilla olisi aikaa kasvaa vielä vuosikymmeniä.  Sen sijaan uskon Visan systeemiin, jossa alaharvennusta täydennetään ylisuurten susipuiden poistolla.

    Eikös tutkimuksissa ole osoitettu, että alaharvennuksen jälkeen puiden kasvu kiihtyy nopeammin kuin yläharvennuksen jälkeen.  Ja voi tietysti käydä niinkin kuin tämän keskustelun aloittaja kirjoitti.

    Panu 23.3.2024, 10:49

    Kassavirtalaskelmissa yläharvennus näyttää hyvältä, koska rahaa tulee aikaisemmin. Itse olen kerran neuvotellut yläharvennuksesta mutta tukin harvennushinta oli niin huono, että päädyin silloin aukkoon. Harvennukset teetän ala- tai laatuharvennuksena leimikon laadusta riippuen. Isoimmat (parhaiten kasvavat) puut olen pyytänyt jättämään jos vaan laatu on hyvä eli ei tasoiteta siitä suunnasta.

    Toisinaan ostaja haluaa ymmärtää laatuharvennuksen yläharvennuksena ja siinä pitää olla tarkkana.

    Metsuri motokuski 23.3.2024, 10:52

    Ei kai yläharvennusta voi tuomita pelkän harvennuksen vuoksi . Uskon että se on hyvin sopiva vaihtoehtoa jatkaa peitteistä metsän kasvatusta varsinkaan jos ei ole tarvetta maksimoida metsän tulevaa rahavirtaa. Olemme aika monessa tilanteessa käyttäneet yläharvennusta kun metsänomistaja on halunnut jatkaa peitteistä metsänkasvatusta tai on haluttu yhdistää pienempiä kuvioita yhdeksi suuremmaksi kuvioiksi. Lähtökohta yläharvennukselle on että kastettavaksi jäävä puusto on elinvoimaista ja kasvupotentiaalia löytyy.

    Nostokoukku 23.3.2024, 11:04

    En ole jatkuvan kasvatuksen asiantuntija, en ole aitoa sellaista koskaan nähnytkään. Ja työnantajani oli perinteisen kasvatuksen, hyvinkin väkivaltaisen, harjoittaja. Mutta vanhasta muistista tulee tarkkailtua uusiakin menetelmiä. Tarkkailureitin varrella oli kymmenkunnan hehtaarin kokoinen kuvio huippu hyvää männikköä. Aikoinaan metsurityönä ensiharvennettu 30 metrin uravälillä. Seuraavan harvennuksen teki taitava motokuski hyödyntäen noita uria. Kuvio lannoitettiin kaikkiaan kolmeen kertaan. Kolme vuotta sitten siihen tehtiin muodikas yläharvennus, iso pää edellä mentiin. Itse en olisi kuvioa enää harvennusleimikkoon ottanut, olisin odottanut kymmenen vuotta ja sitten avohakkuu. Kuvion puustopääoma varmaan lähes puolittui. Seuraavana keväänä siitä kerättiin huomattava määrä tuulenkaatoja ja lumituhoja. Enemmän tai vähemmän alla kasvaneista rungoista jääneessä metsässä hyvin harva on vatupassissa, suurin osa vinksallaan suuntaan jos toiseen. Tuulenkaatoja tulee jatkuvasti lisää harvakseltaan, toisiin runkoihin nojaavia runkoja on paljon ja toivotun kasvupyrähdyksen sijaan latvukset ovat selvästi harsuuntuneet. Kaikkiaan ennen hakkuuta olevan puuston muistaen, uudella harvennustavalla näyttää olevan varsin surullinen tulos.

    A.Jalkanen 23.3.2024, 11:15

    Puun toipumiskyky riippuu juuriston ja latvuksen kunnosta. Puuki on opettanut että yläharvennus johtaa hitaampaan harvennusreaktioon kuin alaharvennus koska puiden pitää vahvistaa juuristojaan. Toisaalta: toistuvasti yläharvennetussa metsässä juuret ja latvat voivat olla jo valmiiksi hyvässä iskukunnossa.

    A.Jalkanen 23.3.2024, 11:15

    .

    Nostokoukku 23.3.2024, 11:38

    Kertomassani kohteessa juuristo ei varmaan ollut iskukunnossa. Tuulenkaatoja tuli heti ensimmäisenä vuonna paljon. Nyt ”viittä vaille” tuulenkaatoja on paljon. Toisiin nojaavia runkoja joiden juuripaakku on jo puoliksi irti. Noilla rungoilla kasvupyrähdys luultavasti ainakin jää kokematta.

    Metsuri motokuski 23.3.2024, 11:42

    Käytännössä puusto vahvistaa aina juuristoaan sen jälkeen kun hakkuita on tehty. On kyse sitten ylä tai alaharvennuksista. Yleensä tuulituhotkin tulevat harvennusta seuraavana vuoden aikana kun puu ei ole ehtinyt vahvistaa juuristoa. Sen jälkeen tuulituhot vähenevät huomattavasti.

    Puuki 23.3.2024, 11:43

    Yläharvennus on ollut ja on edelleen tasaikäisen metsän kasvatusmalleissa yhtenä vaihtoehtona hyvin hoidettujen havupuumetsiköiden hoidossa 2. -tai 3. harvennuksessa.  Siinä ei korjata kaikkia päävaltapuita pois.

    Jk-firmat käyttää mainosmielessä aina vain alaharvennusta tasaikäisen metsän harvennusmallina jotta tulos saataisiin mahdollisimman heikoksi NNA:en laskennassa.

    Nostokoukku 23.3.2024, 11:54

    Mainitsemani havupuumetsä oli hoidettu niin hyvin kuin sitä on ylipäätään mahdollista hoitaa. Yläharvennus tuossa kohteessa vain vei puuston selvästi rappiolle. Voihan se jossain onnistua. Tuulenkaadot epäilemättä vähenevät tuossakin metsässä kun hakkuusta kuluu tarpeeksi aikaa. Ja loppuvat kokonaan siinä vaiheessa, kun tuulella ei ole enää mitä kaataa.

Esillä 10 vastausta, 9,441 - 9,450 (kaikkiaan 12,586)
1 2 3 … 944 945 946 … 1 257 1 258 1 259