Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,431 - 9,440 (kaikkiaan 12,586)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    Jos olisin ollut Laurin väitöskirjan esitarkastaja niin olisin kyllä vaatinut siihen joitakin korjauksia.

    Perko

    Onko ne samoja  vaatimuksia joita esität  täällä vai   varmennettuja perusteita?

    A.Jalkanen

    Viittaan lähinnä tuotoslukuihin: viljelypuustoja pidetään parempikasvuisina koska niissä on jalostettu alkuperä ja taimilla paremmat olosuhteet. Ymmärtääkseni tulokset ovat varmennetut näiltä osin.

    Perko

    Onko kyse  tähän liittyvästä  ymmärryksestä? Luontaisessa uudistumisessa on siemenvuosien vaihtelua, siemenpuiden koosta ja kunnosta seuraavia epävarmuuksia jokavuotiselle taimettumiselle.  Taimien kasvua on  useassa kerroksessa  josta valikoituu parhaat jatkoon..   Taimettumiselle on kuitenkin mahdollisuus 50 vuoden seurannan jokaisena vuonna. Aukkomenettelyssä taimettumista yritetään kerran jai yrityksiä toistetaan jonkin vuoden välein eikä metsä ole tuottavassa tilassa vuosikymmeniin.

    Tuuli humisee  yli kuin Cherbourgin Sateenvarjot biisissä!   Laita  soimaan !    mie lähen kauppaan.

    A.Jalkanen

    eikä metsä ole tuottavassa tilassa vuosikymmeniin

    Tähän palataan vielä. Ihan pian saattaa olla kättä pidempää jolla mätkiä.

    Panu

    Jaksollisessa kasvatuksessa on tosiaan kasvupaikasta riippuen aukon teon jälkeen 5-20v jakso, jonka aikana m3-kasvua ei juuri ole. Onnistuessaan jatkuvassa kasvatuksessa m3-kasvu on jatkuvaa.

    Jovain

    Hyviä tuloksia Lähde on saanut jatkuvan kasvatuksen tutkimuksista. Osoittaa jk. yläharvennuksen, verrattuna jaksottaisen alaharvennukseen, menevän selkeästi jatkuvan kasvatuksen hyväksi. Samaan tulokseen ovat päässeet myös monet muut tutkijat. Mutta erilaista näkemystä aihauttaa tämä nimen omainen yläharvennus, kummanko hoitomuodon hyväksi yläharvennus lasketaan.  E. Lähteen mukaan: ”Jatkuvan kasvatuksen edullisin hakkuutapa on puuston yläharvennus” ja samaan aikaan yläharvennuksen tuottoa perustellaan myös jaksottaisen metsänhoidon tuotoksi. Selvä laskennallinen ristiriita tässä on, jos vertaillaan hoitomuotoja keskenään.  Mutkistuu vielä, kun lain ja mh. suositusten mukaan jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan poiminta ja pienaukko hakkuita. Ja saman lain ja suositusten mukaan yläharvennukset luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluvaksi.  Ymmärtääkseni E. Lähde kiistää tämän menettelyn. Hänen mukaansa on tapahtunut eräänlainen metsänhoidon koplaus, jossa lakiteitse ja metsänhoidon suosituksilla estetään jatkuvan kasvatuksen toteutumista.

    Visakallo

    Ei ole Jovain tapahtunut mitään koplauksia, vaan jaksottaisessa kasvatuksessa tehdään kulloiseenkin leimikkoon tarkoituksenmukaisin toimenpide, eli alaharvennuksen yhteydessä poistetaan tarvittaessa myös jonkin verran etukasvuisia susipuita, jotta lopputuloksena olisi tasakoisempi kasvua jatkava puusto. Miksi näin yksinkertaisesta käytännön perusasiasta tarvitsee kenenkään edes kiistellä?

    A.Jalkanen

    Ei ole mutkallista Jovain. Jaksollisessa mallissa tehdään yleensä aina myös taimikonhoito ja vähintään yksi alaharvennus tai laatuharvennus joissa allejääneitä pieniä puita poistetaan. Kokojakaumaa tasoitetaan. Jatkuvapeitteisessä mallissa nämä pääosin säästetään ja pyritään ylläpitämään laaja kokojakauma. Aivan selkeä ero menetelmien välillä.

    Jovain

    Visa meillä tuskin on erilaista näkemystä metsänhoidosta, minä en ainakaan siihen usko. Tässä ei ole siitä kysymys, vaan hoitomuotojen välisestä kannattavuudesta.  Monet tutkijat, kuten Tahvonen, Pukkala ja Lähde ovat sen osoittaneet ja perustelevat nimen omaan yläharvennuksilla. Mutta kun tämä tulos on niin ristiriitainen, tullaan siihen kysymykseen, mikä on tulos hoitotapoja yhdistämällä. Siihen olet viitannut ja tutkimus on siihen viitannut.

Esillä 10 vastausta, 9,431 - 9,440 (kaikkiaan 12,586)