Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,421 - 9,430 (kaikkiaan 12,585)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Kannattaa sisäistää myös se, että kun jaksollisessa on jostain syystä haluttu pitää sekapuustoisuutta ja hyvälaatuisia rauduksia, niitä on tuottavaa jättää 2-3kpl/ha päätehakkuussa sp:ksi. Maanmuokkaus, ja johon syntyy uusi koivusukupolvi…ja jonka alle syntyy kuusi-aliskasvos.

    Tätä (kään) vaihto-ehtoa ei ole jk:n apostoleilla.

    Jovain

    Aika paljon riippuu siitä, mitä jk apostoleilla tarkoitetaan. Jos raati tarkoittaa itseään, voihan sen niinkin ymmärtää. Yleensä raati on ollut jk vaihtoehtoja  vastaan. Kaikki luontaiset vaihtoehdot edistävät metsänhoitoa ja en oikein usko, että jk apostolit ovat sitä vastaan.

    Timppa

    Kuuntelin äsken Pääkaupunkiseudun metsänomistajien kokouksessa Lauri Hetemäen esitelmää metsätalouden tulevaisuudesta.  Hänen mukaansa metsäteollisuustuotteiden kysyntä tulee jatkossa lisääntymään ja nostamaan myös tuottajahintaa.   Samaa mieltä olen ollut pitkään.

    Kun metsänomistaja miettii toimintastrategiaa, niin siis kannattaa tavoitella mahdollisimman hyvää kasvua, koska silloin kuitataan hyvät voitot.  Jokainen meistä tietää miten tämä onnistuu.  Siis kunnon taimet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja huolehditaan niiden kasvuedellytyksistä.

    Jatkuvan kasvatuksen harjoittajat sen sijaan kohdistavat tarmonsa metsiensä kasvun taannuttamiseen ja lopulta väistämättä edessä olevan uudistusvaiheen hankaloittamiseen.

    Jovain

    On todettava, että myös jatkuvalla kasvatuksella päästään jaksottaista parempiin tuloksiin. Kuten monet tutkimukset ovat tälläkin viestiketjulla osoittaneet. Tutkimus on osoittanut myös, että hoitomuotoja yhdiställä voidaan päästä vieläkin parempiin tuloksiin.

    mehtäukko

    On todettava, että Joovainen kommunikointitaito näyttää johtuvan olemattomasta lukutaidosta ja luetun ymmärtämisestä. Kahdesti olen laittanut linkin Ruotsin maat.yliopiston tutkijan selvänuottisesta kaneetista.

    Tämä vaan jankuttaa samaa levyään.

    Panu

    Näin hiihtolenkillä iäkkään kuusikon, jossa oli täystiheä 1-5m kuusentaimikko alla, varmaankin korpea. Kameraa ei ollut mukana. Mietin vaan, että jos sen nyt yläharventaisi niin kirjanpainaja tekisi selvää jäävistä kuusista, itse en ainakaan uskaltaisi. Jos aukon pystyisi tekemään niin, että taimet säilyisivät ehjinä niin siinä olisi hyvä alku uudelle metsälle ja ainakin jonkun mielestä tehtäisiin jatkuvaa kasvatusta. Mutta aika haasteellista se on kaataa ja karsia isot kuuset taimikko säilyttäen.

    A.Jalkanen

    Aidosta jatkuvasta kasvatuksesta oppia. Kts. osio Tekstejä. Videoita myös!

    https://www.erkkilahde.com/

    mehtäukko

    Se on toivoton tapaus kokonaisuudessaan. Suunnitellen ja taitavasti hakaten se onnistuu kaistaleissa, mutta puusto ei saa olla liian järeää. Kasoille puiden ja hakkuutähteet pois.

    Panu

    Vakuuttavaa argumentointia Lähteeltä vuoden takaisessa slide setissä:

    ”PUUPELTOKASVATUS

    – Ellei luonto kasvattaisi kaikkea ilmaiseksi, puupeltokasvatus olisi jo konkurssissa.
    – Se on edessä, kun kaikki metsät on avohakattu.”

    ”JATKUVA vs. JAKSOLLINEN

    70 vuoden kasvatusaika, tulot ja menot (3 % korkoa korkollaJ:
    – JATKUVA 60 000 euroa/ha
    – JAKSOLLINEN 4 000 euroa/ha
    – EROTUS 56 000 euroa”

    Lähteen blogista:

    ”Tohtori Lauri Vaara vertasi (Vaara 2010) väitöskirjassaan vuoden 2007 valtakunnallisten puuvarojen inventoinnin (VMI) tilanteen mukaan siihenastisten viljelypuustojen ja kaikkien puustojen vuotuista kasvua (piirros muistion lopussa). Viljelypuustojen kasvu oli keskimäärin 2,4 ja kaikkien puustojen 4,3 m3/ha/v. Tällöin luontaisesti kehittyneiden puustojen kasvu oli vastaavasti noin 5 m3 eli niiden kasvu oli viljelypuustoihin verrattuna yli kaksi kertaa suurempi.

    Ero on todellisuudessa todennäköisesti vielä suurempi, sillä inventoinneissa on epäonnistuneiden ja siten uusimaan jouduttujen viljelyjen ajankohta merkitty viimeisimmän kerran mukaisesti. ”

    Perko

    Miten   ”pakkoneuvonta ” selittää nuo Panun  mainitsemat  tuloerot?   Noiden mukaan  olisi jo ajat sitten oikealla ohjeistuksella  600 000 metsämiljonääriä nykyisen  parin  onnellisen lisäksi.

Esillä 10 vastausta, 9,421 - 9,430 (kaikkiaan 12,585)