Jaksollisessakin käytetään luontaista uudistamista siellä ,missä sen tiedetään onnistuvan. Onnistumisprosentti jää kuitenkin selvästi jälkeen istutetuista tai kylvetyistä kohteista lukeman ollessa 60%:n tietämillä. Jk:ta puolestaan tarjotaan yleismenetelmäksi jopa sinne ,missä uudistuminen on kokemuksien perusteella tuomittu epäonnistumaan. Eli ei mitään järkeä koko hommassa.

Välillä tuntuu siltä ,että jk:ta puolustavat konkurssin partaalla olevat ja metsänsä vajaatuottoiseksi hakanneet henkilöt pitääkseen valheellista tilannekuvaa yllä pankin vaatiessa omiaan. Pankissa kyllä kuitenkin tiedetään , mikä on jk-tilan ja jaksottaisen tilan vakuusarvojen erotus. Konkurssia voi kenties pitkittää ,mutta lisälainoja ei jk-tilalle heru . Vakuudet on hankittava muualta.

Jatkuva kasvatus tuottaa rahaa enemmän kuin avohakkuu – katso metsäsijoittajan laskelma – Luonto – yle.fi

Ennustus  konkasta ja tuhosta on ennenaikainen, jopa liioiteltu.   Leppoisan näköisesti  seuraille  puustoaan!    Saattaa   hänkin olla miljonääri.

Kiitos Perko juuri tuota artikkelia etsin mutta en enää löytänyt. Kaksi huomiota. Ensinnäkin kassavirtojen laskenta lopetetaan noin 10-15 vuotta ennen päätehakkuuta jonka tulon huomiointi tasaa tilannetta. Tässä puuston määrä kasvaa jaksollisessa metsässä, mutta jatkuvassa ei kasva vaan pysyy samana, mikä jää huomioimatta vertailussa kun päätehakkuuseen ei ehditä päästä.

Laskennassa on lisäksi mukana rahat päätehakkuusta, ikään kuin niitä vain pidettäisiin korottomalla tilillä. Oikeampi tapa kai olisi verrata jaksollisessa uudistamiseen ja hoitoon kuluvan rahan tuottoa jatkuvan kasvatuksen puustopääoman tuottoon samana ajankohtana.

Jk-firman mainoslinkin laskelma oli harhaanjohtava monella tapaa.  Päätehakkuun tulon ja jk-harsinnan tulon erotukselle pitää laskea korkoa. Lisäksi ; uudistuskuluja oli liioiteltu. Ei tarvitse tehdä kalleimman mukaan. Aikaväli 46 v. oli valittu tarkoitushakuisesti. Taimikonhoidot oli myös hinnoiteltu yläkanttiin eikä jk-metsässä muka tarvita niitä ollenkaan. Siellähän tarvitaan ja usein myös täydennysistutusta.

Olen kirjoittanut niistä Luken jatkuvan kasvatuksen metsistä Lapinjärvellä.  Katselin niitä erään joutsalaisen metsänomistajan kanssa.  Todettiin, ettei tarvitse muuttaa mielipiteitämme.  Ei varmasti Visankaan.