Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,381 - 9,390 (kaikkiaan 12,581)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo

    Perkolle: Metsämaan pinta-ala on 26,0 ha, josta alle 7 metrin taimikkoa on 1,8 ha, eli 7%.

    Puustola

    A0, T1, T2 noin 7 ha eli 28 %. Klassinen kehitysluokkatavoite noille kehitysluokille on 25 %

    Reima Muristo

    Palstapäällikön pinta-ala on 26 ha? Siitä sitten riittää kertomista, niinkuin Kalle Päätalolla. Spämmää koko internetin tukkoon.

    Visakallo

    Pitäisikö minun Reima sitten kertoa kaikista metsätiloistani? Tuon pienen tilan lukujen hahmottaminen saattaisi onnistua sinultakin, mutta odotinko liikoja?

    A.Jalkanen

    Erkki Lähde kirjoittaa aivan kuten aiemminkin (viimeisimmässä Metsämakasiinissa), että pienaukot eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen. Toinen huomautus liittyy kasvuun joka on Ekin mielestä 10-30 prosenttia korkeampi jiikoossa. Ei tosin perusteltu miksi näin.

    Metsuri motokuski

    Kyllä nuo pienaukot kuitenkin luetaan kuuluvaksi jk kasvatukseen. Tuo kasvu olisi kyllä hyvä perustella. Muutenhan se on pelkkä heitto ilman perusteluja.

    Perko

     

    Vertailua  tuottavuudesta .   Ennakointi ja  nopeus  vaikuttaa  niin paljon, että  ensimmäinen myynti 12 – 15 vuoden aikana 3000 – 4 600 €   korko  riittää  samaan kuin avohakkuulta 60 vuoden tulot.  Jatkuvan kasvatuksen  30 vuoden tuloja  ei  jaksottaisella tavoita..  Jaksottaisen  hitaus kuluineen  ja myyntitavaran halpuus,  korkoelementti   tekee  metsänomistajalle  jaksottaisesta kannattoman.   Selluteollisuudelle  jaksottaiset propsi-lantaasit ovat tuiki tarpeelliset, kertoi Pesonen.

    A.Jalkanen

    Puukiin nähden Perko on myynnissä jäljessä vuonna 15 kun hän sai vuonna 0 avohakkuun tulot ja Perko jk tulot.

    On Lähteellä tutkimuksia väitteen takana mutta kun ei niistä oikein uskalla yleistää. Tahvonen käsittelee Luontopaneelin raportissa 1C/22 kattavasti tutkimukset ja päätyy mielestäni eri tulokseen: välillä jk tuottaa paremmin mutta ei aina (jos tulkitsin oikein).

    Pienaukko on toki metsälain mukainen mutta en keksi kuin yhden tilanteen jossa sitä käyttäisin: pienen metsätuhoalueen puhdistus.

    Visakallo

    Perko alkaa olla yhä kauempana todellisuudesta. Uskotko enää itsekään kirjoituksiisi?

    suorittava porras

    Perkolle:

    Älä puhu soopaa! Laitetaan rinnakkain sadan hehtaarin tilat ,joissa toisella harrastellaan jk:ta ja toisella toimitaan jaksottaisen menetelmän mukaan. Ollaan jokseenkin eri planeetalla tulojen ja tuloksen suhteen. Kun lisäksi tarjotaan tiloja myyntiin vapaille markkinoille , selviää kyllä , kumpi kiinnostaa enemmän ihmisiä ,jotka osaavat laskea.

Esillä 10 vastausta, 9,381 - 9,390 (kaikkiaan 12,581)