Reissutyöt ei vain sovellu kaikille, eikä varsinkaan kiinnosta kaikkia. Voi olla, ettei reissutyöläisen puolisoa varsinkaan kiinnosta asua esim. Reisjärvellä yksin työkeikkojen välillä. Jos lähimpään naapuriinkin on 1 km matka. ? Naapurikin on suurella todennäköisyydellä 70v ja kuoleman välissä.

Ei mihinkään tarvitse, mutta ihminen on sosiaalinen olento. Suurinosa viihtyy muiden seurassa. Ne jää Reisjärviin, jotka eivät viihdy.

Visankallon tasakasvatuksen  ”näyttelykohteen” laskettu tuottotulos  on nähtävissä Aukon tuottomenetelmät sivulla.

Kertokaa viisaat, mistä valopuut (mänty ja lehtipuut) tulevat jk-metsään, kun aukkojen tekeminen lopetetaan? Nyt hakattaviin jk-metsiin ne ovat kai tulleet aiemmista avoimista vaiheista, siis aukoista. Pienaukkoja voi toki tehdä jos haluaa metsänsä rakenteesta oikein vaihtelevan, mutta niiden avulla ei päästä kuusettumisesta eroon kuin paikoin. Mitä jiikoossa tehdään sitten kun metsä on pelkkää kuusikkoa?

Silloin jos jk tulkitaan niin laveasti että männyn ja koivun siemenpuustotkin kuuluvat siihen, tätä ongelmaa ei ole.

Edellisten linjoilla, valopuut saadaan mukaan avovaiheen kautta ja laveasti tulkittuna, voidaan toimia hoitomuotoja yhdistämällä. Tuskin metsänhoitoon tarvitaan kahta erillään pidettävää hoitomuotoa. Avohakkuut ja muut jaksottaisen metsänhoidon luontaiset vaihtoehdot ovat aina kuuluneet jatkuvaan kasvatukseen. Ennen aikaan, kun luontainen metsänhoito oli vielä voimissaan, hoitomuotoa käytettiin. Luontaiset vaihtoehdot olivat käytössä ja jos luontaisen uudistamisen edellytyksiä ei ollut, sitten viljeltiin ja muokattiin. Muokkaus kuuluu metsänhoitoon, mutta sekin voidaan tehdä tavalla, että jää mahdollisimma vähän haittaa metsän pohjille.