Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,291 - 9,300 (kaikkiaan 12,556)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo

    Tässä 26 hehtaarin tilan luvut Perkolle vielä uudestaan:

    Hakkuut 2024-2028: 1002 m3

    Hakkuutuloarvio 2024-2028: 53 400 eur. Kulut: 4400 eur (8,4%)

    Siis ilman kuluja olisi tulo ha/vuosi: 411 eur.

    Kulut vähennettynä tulo ha/vuosi:  377 eur.  (Tämän luvun minä ilmoitin)

    Tolopainen

    Mistä Visakallo tietää puunhinnat neljä vuotta etukäteen. Saisko realistisemman arvion, joka perustuu puumääriin. Täyttä utopiaa, että metsällä pääsisi yli 400€/ha tuottoon. Siinä jätetään kaikki pääomakulut ja korot huomioimatta.

    Visakallo

    No kun kysymys olikin vain jk:n ja jaksollisen suorasta tulovertailusta. Pääomakulut ja korot ovat molemmissa samat.

    Visakallo

    Arvio perustuu Tolopainen metsätaloudessa käytettäviin kasvu-, hakkuu-,  puutavaralaji-, sekä puunhinta -taulukoihin. Selvänäkijät ovat asia erikseen. Jos tutustut tarkemmin Päijät-Hämettä tai Etelä-Suomea koskeviin tilastoihin, näet miten asiat ovat. Suomi on laaja maa, jossa puuntuotanto-olosuhteet ja hinnat vaihtelevat melko paljon.

    Tolopainen

    Oliskohan noin, Visakallo on ostanut tuon palstan, kun siinä on ollut lähes pelkästään taimikkoa.

    Visakallo

    Eipä ollut ostaessa pelkästään taimikkoa vuonna 1984. Kehitysluokkajakautuma ja keskikuutio (163 m3/ha) oli hyvin lähellä nykyistä.

    A.Jalkanen

    Kassavirtavertailussa ei tarvitse periaatteessa huomioida korkoa: katsotaan vuotuinen tulo (puuston kasvu tai hakkuutulo) ja siitä vähennetään vuotuinen meno. Jk-metsässä on pienemmät menot mutta niin ovat myös tulot. Jaksollinen metsä tuottaa vähemmän taimikkovaiheessa ja jk-metsä uudistumisvaiheessa. Taloustulos sitoutuneen pääoman tuotolla mitaten voi olla samaa luokkaa molemmissa.

    Perko epäili että suosin jaksollista mallia. En suosi aina ja kaikkialla, vaan näen että jatkuvapeitteisyydelläkin on aikansa ja paikkansa. Menetelmän käyttöalue voi laajentua nykyisestä, kun sitä opitaan soveltamaan. Mahdollista käyttöaluetta voisivat olla mm. karuimmat mäntykankaat, turvemaan ojitetut korvet, virkistysmetsät ja vesistöjen suojavyöhykkeet. Riskien ja haittojen vuoksi en suosittele sitä yleismenetelmäksi (mm. uudistamisen ja sekapuuston ylläpidon vaikeudet).

    reservuaari-indeksi

    Se on noissa vertailussa kouluja käymättömille helpointa kun laittaa mk:n tilalle €. Tai voi niitä markkojakin käyttää, helpottaa ajattelua. Prosentti-käsite on sitten hankalampi, otetaan se myöhemmin.

    ♥ Kerttu (matkustin lentokoneella)

    Visakallo

    Pitää kysyä tekoälyltä, miten Reva-Kerttuun saisi jälki-asennettua koulutuksen tuoman sivistyksen ja käytöksen.

    Perko

    Visa  on 1984  ostanut puuta 4000 m3  ja maata 26 ha josta maksanut  yht. 100 000 mk. Selityksen  perusteella sitä puustoa on myyty?  maa on jäljellä  ja seuraavaan myyntiin  puita  joita ei sotketa nyt 40 v laskuihin.    Ostoa  on jossain  nimetty hankintamenoksi.

    — ” ei huomioida  korkoa ”  A. J.   tuo ei siedä korkojen käyttöä!

Esillä 10 vastausta, 9,291 - 9,300 (kaikkiaan 12,556)