› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,527 vastausta, 128 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Orfeus toimesta.
Esillä 10 vastausta, 9,261 - 9,270 (kaikkiaan 12,527)
1 2 3 … 926 927 928 … 1 251 1 252 1 253

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 27.2.2024, 07:56

    ”Mitäpä ,jos kutsuisimme itsemme porukalla Jovainin ja Perkon tiluksia katsastamaan? Mukana tietysti Metsälehti.”

    Lukijamatka kotimaan kohteisiin olisi huomattavasti kiinnostavampi kuin ulkomaille markkinoidut. Millainen keskustelu jk-kohteessa saataisiinkaan aikaan. Mukaan joku kettutyttö puolustamaan jk-metsänhoitoa.

     

    Jovain 27.2.2024, 09:06

    Kovin vaikealta vaikuttaa näkymät jk metsänhoitoon, ulos-sulkeminen tuntuu olevan päällimmäisenä. Siinäkään ei ole mitään uutta, liittyy käsiteltävään aiheeseen ja on sitä ollut jo vuosikymmeniä. On aika kaukaa haettu, että olisi pitänyt mennä tutustumaan Visan avohakkuisiin, hänen jaksottaisen kasvatuksen metsiin, kun hänen ensisijainen ja päällimmäinen tarkoitulksensa on ollut kiistää jk metsänhoito. Kannattaako väistellä? Bosgårdin luontopolku on hyvä kohde, sanoisinko kaupunkilaismetsänomistajalle. Hyviin tapoihin kuuluu kutsuminen.

    Visakallo 27.2.2024, 09:28

    Eikö hyviin tapoihin kuulu myös se, että kutsusta kieltäytyessään ei moiti kutsujaa eikä vääristele hänen kertomiaan asioita?

    Jovain 27.2.2024, 10:13

    Niinhän se valitettavasti on, että kutsun ja kertoman vääristelystä ei jää epäselvää. Jos ei ole itse valmis kertomaan, voihan sen sitten suoraan sanoa.

    Visakallo 27.2.2024, 10:19

    No kerro sitten Jovain, mitä olen vääristellyt! Metsät ovat maillani olemassa, paha niitä on mennä vääristelemään. Mitä olen jättänyt kertomatta? Eikö näitä asioita voisi jo vihdoin saada selväksi.

    Timppa 27.2.2024, 10:26

    Sitä Bosgårdin luontopolkua en ole kävellyt.  Kävin kuitenkin kerran erään porukan mukana ekskursiolla heidän ”jatkuvan kasvatuksen” metsässään.  Tämä oli päätehakkuuikää lähestyvä harvahko männikkö, jossa kasvoi hehtaarilla ehkä 500 kpl n metrisiä kuusia.  Kertoivat, ettei heillä ole varaa hankkia taimia vaan kasvattavat niistä 500:sta metsän.  Että niin.

    Siis, kun kyse on ”uskonnosta”, niin kaikki järki häviää.

    Metsuri motokuski 27.2.2024, 11:35

    Jos omistasin poikkeuksellisen hyvin tuottavat metsät niin olisin kyllä valmis niitä esittelemään. En suinkaan arvostelisi niitä jotka olisivat tulossa niitä katsomaan.  Joillakin näyttää olevan kummallinen päähänpisto että ne ovat itseltä pois jos muillakin metsät saadaan tuottamaan hyvin.

    Gla 27.2.2024, 12:49

    Mikä Bosgårdissa on on kiinnostavaa metsätalouden näkökulmasta? Ihan kivan näköinen retkikohde muuten kylläkin.

     

    Jovain 27.2.2024, 12:58

    Mitä on tullut kerrottua, ei ole lisättävää eikä pois otettavaa. Yhteishyvästä tuntuu menevän, uskaltaako tänne kukaan mitään esittää, jos vaikka niin toivotaan. Ei ainakaan metsänhoidosta tai puukaupasta. Olkoon sitten vaikka puujalasta ja sen kestävyydestä. Uhkana koetaan ja halvasta menee. Onneksi näillä palstoilla ei päätetä mistään, isommat tuvat siihen tarvitaan, että siitä vaan ja antaa mennä.

    Timppa 27.2.2024, 16:08

    Boegårdin historiasta.  Nykyisen omistajasuvun juuret juontavat 1850-luvun Jyväskylään, jolloin piirilääkäri Wolmar Schildt tarvitsi 3 pojalleen koulua ja vaikeuksista huolimatta sai vuonna 1858 perustettua Jyväskylään maamme ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun, jota seurasi 1860-luvulla suomenkielinen opettajaseminaari ja tyttökoulu.

    Paitsi, että nämä koulut avasivat suomenkielisille paremmat opintomahdollisuudet ne sysäsivät Jyväskylän kasvu-uralleen.  Tämä oli Schildtin suvulle erittäin kannattavaa, sillä Wolmarin jälkeläiset omistivat laajalti Harjun länsipuolisia maita.  Myivät jatkuvasti maitoa ja halkoja kaupunkilaisille.  (Appivanhempani olivat erään Schildin ystäviä.  Kai se halkokauppa kävi niin hyvin, ettei myyjille jäänyt mitään.  Appivanhemmat valittivat kylmyyttä, jos vierailivat Kortesuon kartanossa talvella)

    Kaupunki kasvoi paljolti heidän mailleen.  Tonttibisnes oli sitten tosibisnestä.  Muistaakseni vuonna 1951 myivät taas jonkun  palan ja ostivat Bosgårdin.   Sitten Schildit möivät kaikki Jyväskylän maansa kaupungille 1980-luvulla vajaalla 30 miljoonalla markalla, siis n 5 miljoonaa euroiksi muutettuna.

    Sääliksi käy sukua, koska ei ole varaa ostaa muutamaa taimea.  Vai olisiko sittenkin syynä  heidän harjoittamansa jatkuva kasvatus.

Esillä 10 vastausta, 9,261 - 9,270 (kaikkiaan 12,527)
1 2 3 … 926 927 928 … 1 251 1 252 1 253