› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,221 - 9,230 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 922 923 924 … 1 251 1 252 1 253

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta 22.2.2024, 11:54

    Minäkin ymmärtäisin täällä käytävän keskustelun, jatkuvan ja jaksollisen paremmuudesta, jos täällä kiisteltäisiin siitä, mitä laskentakorkoa on käytettävä. Jos käytämme laskentakorkona 0%, niin jaksollinen on kiistatta aina parempi. Jos taas käytämme laskentakorkoa 5%, niin jatkuva on aina parempi.

    Se mitä korkoa käytetään, on aivan ratkaisevassa asemassa.

    Minulla ei ole mitään tarvetta kumota kenenkään esittämiä lukuja, jos ymmärtää mistä kulloinkin puhutaan. Jonkun yksittäisen vuoden tulos voi olla mikä tahansa, kun puun hinnat ja metsäkiinteistöjen hinnat vaihtelevat. Timpan edellä esittämät luvut kertovat karua kieltä, ns. hyvän jaksollisen kasvatuksen todellisesta kannattavuudesta.  Neljän prosentin korolla homma oli jo hänen tapauksessaan raskaasti tappiollista.

    Timppa 22.2.2024, 12:06

    Olen samaa mieltä sen pankkilaisen kanssa, ettei metsätalouteen sovellu tavanomaiset talouden tarkastelutavat.   Jos puhutaan vain puunmyynnin tuloksesta parantamalla metsänkasvua, niin suuren tuottoprosentin saavuttaminen on kuin yrittäisi päästä sateenkaaren päähän.  Pakenee koko ajan, koska sinne metsään kasvaa lisää puuta ja pääoma kasvaa.  Jos puhutaan metsätalouden kannattavuudesta, niin tilanne muuttuu.  Tasearvo kasvaminen ja reaaliarvon kehitys  muuttavat  metsätalouden kannattavuuden positiiviseksi.  Esimerkiksi 5 viime vuoden aikana metsien markkina-arvot ovat kasvaneet paremmin kuin pörssiosakkeiden.

    Olen kirjoittanut ennenkin  kuinka meidän metsien nimellisarvokorjattu hehtaari maksoi 1927 n 1,7 euroa/ha.  Nyt siitä saisi ainakin 6000 ja muutaman vuoden kuluttua 10000.  Edellyttää vaan, että metsänuudistamisesta pidetään hyvää huolta eikä pilata metsiä jatkuvalla kasvatuksella.

    A.Jalkanen 22.2.2024, 12:40

    RR ja Tahvonen: Jos käytämme laskentakorkona 0%, niin jaksollinen on kiistatta aina parempi. Jos taas käytämme laskentakorkoa 5%, niin jatkuva on aina parempi.

    Jos huomioidaan jiikooalueiden ajautuminen vajaatuottoisiksi, metsätuhot, uudistumisriskit ja ilmastonmuutos, ei välttämättä aina käy noin.

    Olen Timo Pukkalan kanssa samaa mieltä siitä, että metsänomistaja on monesti enemmän kiinnostunut tuotosta euroissa kuin kasvusta. Tuotto euroissa riippuu kyllä olennaisesti kasvusta. Toisaalta jos metsänomistaja saa tuloa voimalavuokrista, monimuotoisuudesta tai hiilensidonnasta, puuta ei välttämättä haluta myydä eikä kasvu ole niin olennainen asia (paitsi hiilivuokran kannalta).

    Timppa 22.2.2024, 13:31

    <p>Jos käytetään oikeita kasvulukuja ja puun markkinahintoja, niin jaksollinen aina ylivoimaisesti parempi.</p>

    mehtäukko 22.2.2024, 15:23

    Jos ja kun käytetään oikeita… Jk-hatelo on kuin veisi autonsa jossa ei ole moottoria,- vaihtoon. Hoidettu jaksollinen puuta täynnä, kuin huollettu ja hoidettu auto josta esittää huoltohistoria.

    Onko niitä jk-hatelikkoja myynnissä? Ei ole missään uskallettu mainostaa.

    Nostokoukku 22.2.2024, 15:31

    Tällä palstalla tulee kohta 1000 sivua täyteen. Samanlaista kuin pikkutyttöjen jankkaaminen, sinäpäs minäpäs. Eikö se nyt ole aivan sama onko se korko 1 vai 4. Olisiko hiihtoloman aika.

    A.Jalkanen 22.2.2024, 15:56

    Korosta on turha kiistellä, kun se on jokaisen oma valinta ja jokaisen kokonaistilanne on erilainen.

    (Osa siirretty avotuottoketjuun.)

    Visakallo 22.2.2024, 16:01

    Perko ja Jovain eivät vaikuta kovin innokkailta tulemaan vierailulle. Kyllähän minulla olisi muutama jk-kohdekin esitellä 40-50 vuoden takaisilta suojuspuuhakkuiden ajoilta. Voisitte aivan itse niitä vertailla niitä vastaavilla maapohjilla oleviin jaksollisiin kohteisiin. Olisiko Reima Muristo kiinnostunut tulemaan metsäretkelle?

    Perko 22.2.2024, 18:41

    100 vuotta sitten sijoitettu raha  päivän hinnalla metsään tai  korkoa korolle  jo pelkän koron hajulla  olisi  plussalla mutta on  metsästä monine veroineen ja vaivoineen tappiolla,  niin on ikävästi asia.    ”Unessa eläen”  sehän ei haittaa.

    Visa    on  salaisuuksiensa paljastuttua verrattavissa totuudestaan arvostettuun Lavroviin.    Ukkoa  vaivaa kovasti heimorasite kai siksi päästelee ”tuskanparahduksia,”  mehtä on  unohtunut.

    Voiton niukkuudessa toimivat  taimikasvua kehuvat asiantuntijat ovat  pahoittaneet mielensä  jostain syystä.  Haluavat unohtaa oman tuotannon, pakenevat korpimetsiin luomaan  uutta alkua virtuaalisesti.

    PS ,.  myynnistä  haihtuu veroon,  maksettuihin- ja maksamattomiin kuluihin  ja kun hankki varallisuutta eläkkeellään  on nuo vaikea yhdistää metsänmyyntituloksi.  hyvä kuitenkin  kun sitä rahaa edes on!

     

    Timppa 22.2.2024, 19:12

    <p>Metsähän tuottaa myös myyntituloa, mikä lienee myös otettava huomioon kannattavuustarkastelussa Perko-ystävämme</p>

Esillä 10 vastausta, 9,221 - 9,230 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 922 923 924 … 1 251 1 252 1 253