Aluksi  ilman minua  ajelkaa  m- mopokuskin kanssa.   Sitten kun se ha tuottaa ja tuplaantuu ~600 € /v niin kertokaa uudelleen muillekin  ihme oivalluksenne.    Olen  nähnyt metsiä ja  näytteitä on mukanani tullut, ikkunalla koristaa Californian männynkäpy ,  Tasmanian  mäntykakkarasta näkee huippu kasvun ja Australiasta sademetsän kuivia osia on monta juttua joita en heti muista. Vietnamista ja  Kambodzhasta metsäkuvia.  Lapinjärveltä  ei ole näytepaloja sieltä on vain kuulopuheita ja näköhavaintoja.  Siperian ja Alaskan Kanadan  päältä olen katsellut   metsät  myös Afkanistastanin  vuoristosta ja Tiipetistäkin.  Kiinan hakkuista ei saanut selvää ilma oli niin sakeana savua.  Muutaman  valtion puut jätän seuraavaan kertaan, että on kerrottavaa kun tavataan.

— Mielenkiinnolla odottelen  milloin  metsänmyyntitulonne kohenevat ja pääsette itse asiaan  eli kohtuulliseen  myyntituloon /vuosi.

Olenhan minä perko nähnyt niin jaksottaisia kuin jk metsiä kun olen niitä hakannutkin. Minulle ei tarvii mitään todistaa.  Olisihan sinä voinut visan haasteen ottaa vastaan niin ei olisi jäänyt pelkkien kirjoittelun varaan.  Mutta näinhän tämä nyt meni.

Keskustelu jää hyvin epämääräiseksi kun ei ole numeroita. Missä pohjapinta-alassa teette jk-hakkuun ja mihin pohjapinta-alaan päädytte? Mitä puulajeja jätettiin?

Hakkuukertymät ja niistä saadut tulot voisi jälleen kerrata. Perko puhuu 600 euron tuotoista per hehtaari ja vuosi, mutta kuinka pitkällä aikavälillä tämä tulos on saatu? Millaisessa tilassa metsä oli aikajakson lopussa: päädyttiinkö avohakkuuseen?

Syntyykö taimia ja syntyykö myös kehityskelpoisia lehtipuita? Näen täällä puistoissa kyllä aukkopaikoissa lehtipuitakin, mutta epäilen onko niistä etiäpäin kasvatettaviksi – paitsi jos ovat tammia tai vaahteroita.

Jovain mainitsi aukkoketjussa pienaukot. Niitä koskee oikeastaan sama ajatus kuin jk-harvennuksia, että parempi jos taimia on jo valmiina, niin ainakin tietää että alue on otollinen taimettumaan. Pienaukot ja aukkojen välialue huomioidaan molemmat, kun tarkastellaan onko pohjapinta-ala alueella metsälain mukainen.

Missä ovat valtakunnan muut jk-kasvattajat, kun täällä ovat äänessä vain Jovain ja Perko? Älkää pitäkö kynttilää vakan alla. Kokemuksia tarvittaisiin muiltakin kuin Timo Pukkalalta kun peitteistä poimintahakkuumallia sovitellaan turvemaille.

Juuri niin että kuplan pitää puhjeta. Jk-metsänkasvatus tuottaa todellakin keskimäärin noin huonosti verrattuna tasaikäiseen kasvatukseen.

RR…”Täällä jonkun esittämät omakohtaiset mielipiteet (itseni mukaan lukien) tai luvutkaan eivät kerro tai todista mitään. Eivät jaksollisesta sen enempää kuin jatkuvastakaan kasvatuksesta…”

No just edellä Panu esittää mielipiteen, jota edes RR ei pysty kumoamaan. Omat juttusi pohjoisen puista voivat ollakin mitä sattuu miinuksella.