Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,181 - 9,190 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Kysyn tarkennuksen;   ” Jatkuvalla kasvaa muutama kitukasvuinen kuusi, kun taas jaksollisella mahtava elinvoimainen sekametsän alku.”      Millä perusteella  Timppa on määrittänyt  tuon   ” koealansa jk -alaksi”  kertoisitko mistä ne  molemmat ovat muodostuneet ?   Paljonko tuo  tasaikäinen vertailuala  on tuottanut € :ja / ha?  Vertailu on mielenkiintoinen  kun on julkaistu valtakunnallisestikin.

    Jovain

    Tiedä mistä keskustelusta tuossa on kysymys, jaksottaisesta metsänhoidosta siinä kerrotaan, mutta hyvin vähän yhtymäkohtia peitteiseen metsänhoitoon on. Korkeintaan väitetyistä hintaeroista ja hoidon kustannusten kattamisesta siinä kerrotaan. En tuota kiistä, mutta tuskin näillä on tekemistä jk metsänhoidon kanssa. Ei taida Timpalla sen paremmin kuin monella muullakaan olla jk metsiä, joihin voisi verrata. Hyvin vähän niitä on tämän hetken metsissä muutenkaan, mutta siihen aikaan kun niitä vielä oli, ei jäänyt epäselväksi, minkälaista metsänhoitoa peitteinen metsänhoito oli. Ja mitä tulee tuohon kustannusten kattamiseen, siihen aikaan meni päin vastoin. Hyvin vähän tuli uudistamisen kustannuksia ja niin väitän, tulivat metsien hoidolla katetuiksi. Tarpeeton avohakkuu, avohakkuun välttämisellä säästää aikaa jopa vuosikymmeniä ja hoidetussa moodissa jk metsät kasvavat siinä kuin jaksottaisen metsät.

    Timppa

    Yksi kohde sillä perusteella, että hakkuussa harvennettiin leimikon yksi nurkka, jossa kasvoi myös  pienehköä puuta harvaksi, jotta nähtäisiin mitä tapahtuu.  Siis isot puut hakattiin ja pienemmät jätettiin. Loppuosa hakattiin aukoksi, kylvettiin männylle ja istutettiin kuuselle.  Olen lähettänyt kuviakin tapauksesta.

    Toisen kohteen harvensi syöksyvirtaus, joka teki myös aukon.  Tässä aukko istuteiin kuuselle, jonka sekaan tuli luonnonmäntyjä.  Tästäkin olen lähettänyt kuvia.

    Jk-metsien kasvu hyytyy aina jaksolliseen verrattuna ja lopulta ne on kuitenkin isolla vaivalla uudistettava.

    Perko

     

    Kuvaamasi ” koe” metsät eivät  ole jk metsää. Harmillista!

    Jk , monikerros-  ja  eri-ikäisessessä metsässä on   riittävästi  taimista lähtien  lähes kaikenikäisiä puita. Tekosi on  peruja myynnistä  joista puhutte  aavistushakkuina.  Jk  systeemiin ei kuulu odottelu se on   ennakointiin hakeutuvaa metsänhoitoa.  Sen päinvastainen  menetelmä on paljaaksihakkuu ja pitkä odottelu. EDIT  Korjaus ; itse näin ystävät naapurissa;  oli pysähtyneisyyttä  ja pitkät  jonotukset kaalisäilykkeitä odottamassa, joskus jonottivat tietämättään mitä odottavat.   Aukon  jälkeen on myös epätietoisuutta mitä odottaa kun seuraavat tulot yleensä  jos on  niin korjaa joku muu.

    Timppa

    Mistähän tuollaisen metsän löytäisi.  On minulla entisajan harsinnoista tapauksia, joissa suurempia n 90-100-vuotiaita puita on n 200 kpl/ha ja sitten n 70-vuotiaita kuusia 80 kpl/ha ja siellä täällä kituliaita kuusipuskia.  Eivät meidän metsät ole oppineet herrojen hienoiksi jatkuvan kasvatuksen metsiksi.

    Uudistushakkuussa ei kyllä kauaa tarvitse odotella.

    Puuki

    Jotenkin toimivaa jk-metsää ei voi edes saada aikaan ilman tasaikäisen metsän hoitoa ja niiden tuomaa uudistuksen jälkeistä puulajivalikoimaa. Paitsi märillä turvemailla joilla on luontaisesti eri-ikäistä puustoa valmiina.

    Perko

    Puuki on  osittain oikeassa.  ”jk-metsää ei voi edes saada aikaan ilman tasaikäisen metsän hoitoa”  —  jättää sen hakkuuraivaukset ensin pois,  peittää hyvissä ajoin  r-sahan  eikä tuhoa alus  taimikoita.. sehän on tiedetty , että miten tiheys vaikuttaa on  jo hyvin monta kertaa selvitetty!  Taimien synty olis pitänyt ennakoida  jo 30 vuotta sitten.

    Metsuri motokuski

    Uskon että perko esittelee toimivaa jk metsää kun vain lähdette tilakäynnille kun lumet sulaa. Timppa voi varmaan esitellä omat jaksottaiset metsät joihin on rahaa uponnut tamppaukseen ja raivaukseen.

    Silloinhan monta epäselvyyttä ratkeaa.

    Perko

    Mopokuskeille on  kurssitusta  joissa  ongelma selviää.  Lukemalla alan kirjallisuutta ja oppaita  selviää… ehkä! JK- tietäjiä tuntuu olevan monia jo hylännetkin muutamaan kertaa,   valittavat kuitenkin ettei ole ollut taimia niin miten se on mahdollista?

    Metsuri motokuski

    Mopokuskit on kyllä kurssitettu eikä uusi asia jk hakkuu enää ole. Siitä homma ei ole kiinni. Eiköhän se metsänomistajan pidä tietää minkälaisen metsänsä haluaa.  Motokuskit sitten sen toteuttaa. Turha tässä tekijöistä on syytä etsiä. Mutta usein kun noita tekee ja samoilla tiloilla käy vuosien aikana niin tulee katsottua kuin metsänkasvatus on toiminut. Ei tarvitse luulla eikä olettaa mitään.

Esillä 10 vastausta, 9,181 - 9,190 (kaikkiaan 12,526)