Aika pahan piikin pisti Puuki nyt, että ihan mittausvirhe… mutta en kiistä.

Viime sulilla kävelin metsässä jossa vanhimmat männyt  arvaten 400-500 vuotiaita. Sen nuorempia kaiken ikäisiä. Oli joskus mäntyjä kauan sitten tuuli kaatanut ja niiden luo oli tullut paljonkin taimia. Kuivahkoa kangasta.

Ei mene läpi, koska kritisoidaan toimittajaa, kokeiltu on.

Kirjoitin, että myyntitulo oli 261 euro/ha/v.  Minä kyllä luotan viralliseen tutkimuslaitokseen, en palvelujaan myyvään.  Jatkuvan kasvatuksen tutkimusmetsän kasvu oli n 4,5 m3/ha/v.  Tähän luotan, sillä tutkimusta on tehty 1980-luvulta.

Jos siis jatkuvan kasvatuksen metsän myyntitulo olisi 3×150=450 euroa/ha/v ja kasvu siis 4,5 m3.  puun keskihinta olisi 100 euroa/m3.  Kyllä Perko on hyvä myyjä, kun tuollaisia hintoja saa.  On ihan väärässä paikassa kinastellessaan tällä palstalla meidän tumpeloiden kanssa.

Tuollaisen talousneron pitäisi olla valtiovarainministeri.  Silloin valtio maksaisi verotkin kansalaisten puolesta.

Tässä viimeinen kommentti Pukkalan juttuun:

Montako selkärankaista Suomesta on hävinnyt metsätalouden vuoksi? Keski-Suomen metsiin on minun elinaikani tulleet karhut, sudet, ilvekset, saukot, näädät, majavat, kauriit, valkohäntäpeurat, supikoirat, viiliminkit. Toisaalta muuttolintuja on vähentynyt, mutta sille emme voi mitään, koska kyse on Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvista asioista.

Väität, että jaksottainen kasvatus ei kannata nykyhinnoin. Harjoitatko sitä? Tiedätkö, että kunnon leimikosta saa niin hyvän hinnan jatkuvan kasvatuksen puihin verrattuna, että erotuksella jo lähes kattaa kaikki uudistamiskulut. Lisäksi kuusikoiden latvusmassan myynti muuttaa tilanteen jo sellaiseksi, että rahaa saattaa jäädäkin. Ratkaisevaa on kuitenkin kasvu, joka jaksollisessa on ylivoimaisesti parempaa. Minua hävettäisi hirveästi, jos hävittäisin metsämme siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen, mutta jolle takavuosina ei ollut vaihtoehtoa. Nyt on.
Kemeraa saimme 10-vuotiskaudella 2008-17 keskimäärin 0,5 % myyntitulosta ja 2018-23 1,2 %, joten niillä ei ole paljoa vaikutusta eivät vaikuta metsänhoitoon millään tavalla.
Kaikki taimikonperustamis- ja -hoitokulut ovat enintään 10 % puunmyyntituloistamme ja tulevat siis katettua paremmilla myyntihinnoilla ja latvusmassan nykyisistä korkeista energianhinnoista johtuvilla korkeilla myyntituloilla, mikä myynti on sitä paitsi ilmastoystävällistä. Korvataanhan näin fossiilisia polttoaineita.
Korkoa ei tarvitse laskea noille uudistuskuluille, koska ne kuittaantuvat paremmilla myyntituloilla kuten edellä kirjoitin.

Minulla on muutama referenssikohde, jossa olen voinut vertailla jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen uudistumista. Jatkuvalla kasvaa muutama kitukasvuinen kuusi, kun taas jaksollisella mahtava elinvoimainen sekametsän alku.

Toivottavasti nyt Aki ymmärrät, miksi jaksollinen kasvatus kannattaa.