Kommentti Pukkalan juttuun:

”Pystyyn jätettyjen puiden arvo kasvoi 5 vuodessa ainakin 70 %.” Paljonko euroissa ja kuutioissa? Jos jättää hyvin harvaan puita, niin ne kyllä kasvavat, mutta sillä ei tilipussi kasva.

Minkä kokoisia ne ”valoisat paikat”, joissa mänty uudistuu ovat ja paljonko niitä on hehtaarilla? Omakohtainen kokemus männyn voimakkaasta harvennuksesta on, että n 20 % uudistui, mutta hirvet söivät taimia enemmän kuin viereisellä kuviolla, joka oli uudistettu siemenpuuasennon kautta. Tämä siemenpuuasento myös kasvoi paremmin. Arvostan hyvää ja varmaa kasvua en prosentteja. Ne kuuluvat Alkoon. Meillä männiköt uudistetaan käsikylvöllä, joka on kyllä aika kallista, mutta jätänpä jälkipolville hyvät metsät.

Olen kulkenut metsissä 80 vuotta ja ei ole tullut vielä vastaan tilannetta, jossa voisi uskoa metsän säilyvän jatkuvalla kasvatuksella kasvukunnossa pysyvästi. Noin 60 vuoden kuluttua alue on harvennettu niin harvaksi, ettei se pysty voimakkaan pintakasvullisuuden vuoksi sopivimmillikaan paikoilla uudistumaan. Normaalipaikoilla uudistuminen on jo ensimmäisestä harvennuksesta alkaen joskus täysin olematonta. Tästä näin esimerkin, kun 8 vuotta aiemmin tehdyn jatkuvan kasvatuksen pienaukot eivät olleet taimettuneet.

Kävin kerran Luken jatkuvan kasvatuksen koemetsässä Lapinjärvellä, jossa tutkimusta oli suoritettu 1980-luvulta. Siellä maaperän kosteudesta johtuen taimettuminen kuuselle oli erinomaista. Keskikasvuksi oli saatu 4-5 m3/ha/v. Vertailun vuoksi todettakoon, että karummissa metsissämme 60 vuoden kokemuksen perusteella kasvu on ollut n 6,5 m3/ha/v.

Hyvin usein kävisi niin, että jatkuvalla kasvatuksella metsien kasvu tippuisi puolella, siis tasolle, millä se oli ennen kuin alettiin tehdä aukkoja.

Kaipaan siis tarkkoja laskelmia, en myyntipuheita. Olen täysin vakuuttunut, että pystyn toteutuneisiin kasvuihin ja kauppahintoihin perustuen osoittamaan, että jaksollinen kasvatus on ylivoimainen.

Kun valtiontalouden tilanne on mikä on, kaikenlaiset liiat rönsyt joutaakin poistaa. Tuskin mitään oleellista on tutkimatta, että mittakaavan olisi oltava kuin aina ennen. Ja ohjelmistoilla saa simuloitua ja stimuloitua loput…

Herää kysymys miksi harsintajulkilausuma tehtiin ja jk sulku? Oliko kyseessä vain selluteollisuuden salaliitto?

Arvometsän blogissa on kuvia Timon hakkuista. Minäkin uskon että onnistuu kerran tai kaksi mutta sitten voi tulla pää vetävän käteen.

Käytännössä viimeinen harvennus on ylä-/ laatuharvennus, siinä on jatkuvaa kasvatusta kylliksi.

Puusta putoavan lumen takia aluskasvusto murskaantuu muutaman kerran vuosikymmenessä, joten saadakseen hyvän uuden metsän, se vaatii toimia.