Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,151 - 9,160 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    Minulla ole muita tavoitteita eikä agendoja kuin selvittää miten metsää olisi paras käsitellä. Onhan se Perko aivan totta että myös jaksollisessakin kasvatusmallissa on tyhjäkäyntiä tuotoksen suhteen siinä ensimmäisinä vuosina kun taimikko on perustettu. Samaan tapaan voidaan ajatella että puustopääoma vedetään jiikoossakin välillä melko alas uudistumisen aikaansaamiseksi.

    Tämä on ihan ok, mutta kritisoimme sitä että uudistuminen on kovin epävarmaa jos sen eteen ei tehdä muuta kuin hakkuu harvaksi. Jos olen ymmärtänyt Jovainin pyrkimyksen oikein, hän on ehdottanut samaa (?) kuin minä: tehdään jiikoo-hakkuuta vain niin kauan kuin puuston rakenne on sille suosiollista eikä jäädä odottelemaan uudistumista ellei taimia ole valmiina vaan tehdään aukko ja aloitetaan alusta.

    mehtäukko

    Mehtäukko aloitti 29 vuotiaana spv:lla metsätalousyrittämisen muiden rautojen jo palaessa lisäten moninkertaisesti p-alan. Kiito päättyi 35 vuoden yrittämisellä spv:een. Velat olivat 8 vuotta sitten nollissa.

    Kysynkin: kuinka monta kertaa tuossa ehtii kuitata jk-satoa, sillä tutkimusten ja havaintojen perusteella täystiheän taimikon muodostumiseen saattaa hurahtaa vuosikymmeniä?!  Jaksollisessa peli on ollut varman-päälle , selkeää, onnistunutta ja rotutaimilla tuottoista.

    Perko

    Moneen kysymykseen on valmiit  vastaukset kerrottu  täällä usein.   Kirjallisuutta on sekä suositukset voi lukea atk:lta miten tasaikäisen sammaloituneeksi hävitetystä  saa tuottavan metsän.      Taimettomuutta  ja muuta huonoutta voi myös selvittää kukin miten  sen on itse aiheuttanut?  Jotta,   turhaa jaanaamista siitä ei muille oo!

    Jovain

    AJ: On huono lähtökohta jk metsälle ”jos ei taimetu”. Sellaisten metsien perustamista on syytä välttää, vaikka laki suosittelee. Toimivan jk metsän lähtökohta on päinvastainen, se on taimistoissa ja uusiutuvissa metsissä. Ei siinä auta lakirajat tai pienaukot, jos ei taimetu ja ei uudistu. Tarvitaan kaikki luontaisen uudistamisen elementit samaan metsään ja luokituksen muutos.  Jk metsissä on syytä mennä taimistot ja uusiutuvat metsät edellä ja tätä metsän luontaista kehitystä voidaan tukea. Kuten lakirajat, pienaukot, siemen/suojuspuut, verhopuustot, kaistaleet mitä onkin. Ja tietenkin uusiutumattomat metsät ja kasvussaan hiipuvat metsät viljellään. Jotain tämän suuntaista olen tavoitellut.

    Timppa

    että myös jaksollisessakin kasvatusmallissa on tyhjäkäyntiä tuotoksen suhteen siinä ensimmäisinä vuosina kun taimikko on perustettu.

    Eihän siinä mitään tyhjäkäyntiä ole, päinvastoin.   Jos hakataan sama määrä puuta poimimalla tai aukosta, niin molempien paikkojen hakattujen puiden kasvu loppuu.  Aukkoon alkaa nousta istutuksen jälkeen uusista jalostetuista taimista nopeasti uusi metsä.  Poimintahakatussa metsässä ei tapahdu mitään.  Kävin syksyllä katsomassa miten surkea uusien taimien tilanne oli 8 vuotta aiemmin tehdyn poimintahakkuun  jälkeen verrattuna tavanomaisiin aukkoihin.

    Pitää koko ajan tarkastella tilan kokonaisuutta.

    mehtäukko

    Kun usein uudisalaan kannattaa vetää naveroita vesitalouden parantamiseksi ja lähes poikkeuksetta samalla tai vain muokata, eihän se tyhjäkäynnistä mene. Mutta siten taas ovat kasvutekijät paremmassa asennossa kuin jiikoossa.

    Jovain

    <p>Tuskin kannattaa jatkuvaa kasvatusta toteuttaa sillä periaatteella ettei mitään tapahdu. Vaan voidaan suositella edelleen kasvatettavaksi vaihtoehdoksi avohakkuulle. En väitä että menisi maaliin lopullisesti, mutta oikeilla metsänhoidon valinnoilla sekin on mahdollista. Voidaan jatkaa metsän kasvatusta, avohakkuu aina ei ole se vaihtoehto. </p>

    Panu

    Onnittelut 70v eilen täyttäneelle Timo Pukkalalle. Hänen metsissään jatkuva kasvatus toimii, ainakin ensimmäisessä JK-hakkuussa:

    ”Pystyyn jätettyjen puiden arvo kasvoi viidessä vuodessa 70 prosenttia.”

    ”Pukkalan metsään edellisessä hakkuussa syntyneet valoisat paikat ovat kuitenkin täynnä männyntaimia, joista terhakkaimmat ovat jo venähtäneet metsänomistajaa pidemmiksi. ”

    https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010145440.html

    mehtäukko

    ”Valoisat paikat joo”. Aarin vai kahden paikkoja?  Joka tapauksessa ne eriytyvät pikku siprut mahdollisine taimineen eivät ole minkään arvoisia metsätaloudellisessa mielessä, sillä niiden ”hoito” ja korjuu ovat utopiaa.

    Kurki

    Nuo kuvat eivät kyllä kerro jiikoosta mitään. Ensimmäisessä kuvassa päätehakkuu ikäinen metsä, jossa ei ole välipuita eikä taimia. Toisessa tasaikäiskasvatuksen metsä ja vesakko alla.

    Jos kerran haluaa kehua jiikoota, niin toivoisi, että esittelisi sitten niitä.

Esillä 10 vastausta, 9,151 - 9,160 (kaikkiaan 12,526)