Mien en tarkkaan nähnyt hämärässä, käyn  het’ aamulla katsomassa onko naapurin aukossa myyntipuita, mutta  uskotaan, Äijillä  ja Puukilla on varmat tiedot salajuonista yliopiston kanssa.  Omissa mittauksissani, jk laskuihin on mennyt virus ja jopa   puissakin on se samainen virhe  joka ei ota huomioon noita salajuonia.

— Paljastakaa nuo  Pukkalan  ja kumppaneiden kirjallisuuteen  ujutettut vilpit ja mitä  nuo  kelmit vielä yrittävät tehdä   tamppauksen tuhoksi.   Nyt on  herkeämättä  oltava valppaana aukonlaidalla sitä ei tiedä mitä on seuraavaksi tekeillä!

Osaako Perko sanoa, miksi metsäyhtiöt eivät käytä metsissään jk:ta?

A. J . naisille sijaa ensten.   Ei oo noita motonnauhoja näytelleet muutkaan. Mitä hyödyttää  kun ette kuvia usko ettekä kertolaskua käytä, murtoluvut ovat myös liikaa.  Timpankin metsän viivanalle jäävä tuotto  on raatamisineen  lapsityövoimalla -5% – 2″%  kun sen oikein laskee. Hämeen visan-miljonääriltä tekoäly algoritmi on saastunut ja muun muistin on  bensan poltto sahansavussa hävittänyt,  puhuu autoistaankin kuin meillä -5 vuotiset.   Olikos sitten vielä muita,  Niin voitte ilmoittaa jos osaatte, paljonko on € -tuotto / ha / v  niistä kokonaisuuksistanne?

PS : UBM tekee monikerroksellisia  sekametsiä. Jk metsiä ei ole ollut, selluyhtiöiden käyttämä puu on tampaten  istutuksista  tulevaa tai ulkomailta ja muutamilta paikallisilta ilmaistarjouksena ystävän kauppaa.  Ostavat Eestistä 130 €7 mottti!  —visa älylle , en tiedä oikeaa vastausta mutta  firmat saavat  paikallisilta alkuasukkailta alle omienkustannusten ystävyydellä ja vieressä voi säästää omaa metsää  hiilinieluksi tai käyttää suojeluun.

Onhan se kieltämättä erikoista että jk:n laskelmissa huomioidaan jäävä puusto mutta jäävän puuston arvoa ei milläänlailla huomioda jaksollisessa. Samoin Tahvosen tekstissä sanotaan että laskelmissa ei tällä hetkellä huomioda mitenkään jalostettujen taimien lähes 20% parempaa kasvua luontaisen taimeen verrattuna. Yksinkertaisempikin ymmärtää että mikäli parempi kasvu huomioitasi laskelmissa, tulos näyttäisi jaksollisessa aikalailla paremmalta.

Kun alettiin tekemään aukkoja, niin metsissä oli puuta 85 m3/ha ja siitäkin suuri osa heikkolaatuista hieskoivua tai haapaa.  Nyt puuta n 150 m3/ha ja myydään n 5 m3 m3/ha.  Eikä yhdessäkään hakkuussa ole jääty maksun puolelle.  Pitäisiköhän sinun Perko aloittaa koulu alusta.  Vaikka koulu on onkin taantunut, niin ehkä siellä sentään osataan opettaa yhteen- ja vähennyslasku.

Meillä metsistä suurin osa kuivia tai kuivahkoja kankaita, mikä tietenkin pudottaa hehtaarituloksia.  Vuosina 2008-17 myyntitulo oli keskimäärin 199.7 euroa/ha/v ja kulut 35,30 euroa/ha.  Vuosina 2018-23 myyntitulo olin 256,2 euroa/ha/v ja kulut 47 euroa/ha.  Kuluihin sisältyy myös hallintokulut,  metsävakuutukset ja omien sekä tiekuntien tiestön kulut.    Kaudella 2008-17 vakuutuskorvauksia saatiin lisäksi 2,5 euroa/ha/v ja Kemeraa 1 euroa/ha/v.  Kaudella 2018-23 vakuutuskorvauksia saatiin 4 euroa/ha/v ja Kemeraa 2,5 euroa/ha/v.  (Saadut vakuutuskorvaukset ovat keskimäärin n 50 % maksetuista maksuista.)  Siis liiketulos kaudella 2008-17 oli 156,2 euroa/ha/v ja 2018-23 oli 215,7.

Kuten Visa tuolla edellä totesi niin paremmilla mailla pääsee yli 300 euron hehtaarituottoon vuodessa.  Kulut/ha ovat likimain samat, mutta myytävää puuta kertyy enemmän.

Voi myös verrata myyntituloja.  Tornatorin tilinpäätöksestä laskin, että vuonna 2022 yhtiön  puunmyyntitulo oli n 150 euroa/ha, kun meillä se oli  yli 300 euroa/ha sinä vuonna.