Tuo on pyrkimys, mutta koska taimettuminen on epätasaista ja siksi hakkuumahdollisuudet kehittyvät epätasaisesti, tuloksena on tilkkutäkki, jossa tosiaankin käydään poimimassa puu sieltä ja toinen täältä. Jostain kenties saadaan ihan hakattavaakin. Muu aika kuluu ajellessa ajouria pitkin metsiä. Täytyy ihmetellä, miten ajokone puut sieltä edes löytää.

Harmilista tuo kun  entinen rattorikuski näkyinä joutuu tuntemattomaan metsään ja näkee niistä painajaisia. Eivätkö tuo  ruokapalvelusta riittävästi ravintoa kun tuppaa moton reittiverkkopainajaisia torkahteluun.   No, jospa se siitä helpottais kun päivät pitenee!

Tämähän on  lähes kuin Puukin kurssilta. —”Arvonmäärityksen antamaa tietoa tarvitaan, kun
halutaan määritellä metsään sitoutuneen pääoman tuotto ja sen avulla tarkastella vastaako metsien käyttö omistajan asettamia tavoitteita. (Kuuluvainen & Valsta, 2009). Kuten Niskanen ja muut (2002) huomauttavat pääoman tuottoprosentin yhteydessä, teoreettisesti pätevä metsätalouden kannattavuuden laskenta perustuu tulevaisuuden tulojen ja menojen nykyarvon laskemiseen. ”  — Panu? Pohdinta,  jk:n seuraavaa kierrosta vertailussa  ei ole.   Nimensä mukaan se on jatkuvaa silloin kun eri-ikäisyys  ja tiheys kokoluokkineen ovat kunnossa.  Siirtymässä vanhoista uudistaen on mielenkiintoista  miten siinä käy. Useimmat  ”miljoonametsät” alaharvennettu vielä ovat r-sahalla siivottu vuosikymmeniä ja alusta on   absoluuttisen puhdas.

Just’ noin  niin kuin  A. J . sen esittää. ”Jiikoo-hakkuissa pyritään ymmärtääkseni suuriin hakkuukokonaisuuksiin, jopa koko tilan suuruisiin. Ei kanneta huolta siitä että käsittelykuvion sisällä voi olla eri lailla hakattavia kohtia. ”   —Ne täkkitarpeet ovat perua  aukkojen tekijöiltä ja  hankaloittavat  vielä  pitkään   kokonaisuuksien ja logistiikan kehitystä.. — Monenmoista on   kiinnostusta tänne palstalla kirjoittavilla. Miulle  ei ole valjennut miksi on noin kova palo on äijillä suoltaa sitä silkkaa sontaa tänne.

Niin, mikä on tehnyt Makarovin  kiinnostuksen jiikoo metsään?

GN !