› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,001 - 9,010 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 900 901 902 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 13.1.2024, 10:32

    Jk on myös eräänlaista keplottelua saada hyötyä jaksollisen menetelmän siivellä. Tulomuodostus olisi merkittävästi niukempi ilman jaksollisen menetelmän avulla saatua teollisuutta ja markkinoita.

    Sekin on syytä pitää mielessä ,että prosentti ei ole maksuväline. Kaupan kassalla kelpaavat vain eurot. Jk:n paremmuutta perustellaan prosenteilla , jaksottaisen puolestaan euroilla.

    Puuki 13.1.2024, 10:33

    Tavoitteistahan se riippuu millä mittareilla kukin seuraa tai ei seuraa toimintaansa.  Jk sopii näköalaa yms. tekijöitä enemmän arvottavalle kuten puistometsissä. Sielläkin vain jos edellytykset jk:lle on kunnossa. Esim. vanhoihin kuusikoihin jk ei sovi ollenkaan lisääntyvien luonnonhaittojen takia.

    Kannattavuuden suhteen tasaikäinen metsänkasvatus on suorastaan ylivoimainen suurimmassa osassa tapauksista.  Kannattavuuden seuraamista voi tehdä esim. kassavirtaperiaatteella koko tilan/tilojen alueella tai sitten prolongaamalla tulojen ja menojen erotusta leimikoittain lähtötilanteesta eteenpäin.  Saman asian ”toista kautta” ajaa NNA:n laskenta kunhan kaikki kulut ja tulot otetaan huomioon tasavertaisesti (sekä prolongaamisessa että NNA:ssa) vertailutilanteessa jk:een (jos se on mahdollista toteuttaa).

    Makarov 13.1.2024, 10:45

    Tuossa Perkon lainatussa tekstissä kyllä hyvin kiteytetään lopussa että ”metsänomistuksen erilaiset tavoitteet vaikuttavat siihen(nyt Perko Huom!) Miten ja millä mittareilla metsänomistajan on tarpeen seurata toimintaansa ja metsätaloutensa kannattavuutta.” Juuri tätä lausetta olen yrittänyt Perkon ja kumppaneiden oppivan ymmärtämään.

    Panu 13.1.2024, 10:57

    NNA:lla kyllä päästään helposti siihen tulokseen, että jatkuva kasvatus on kannattavinta:

    ”Metsänuudistamisinvestoinnista pitää saada rahat takaisin korkoineen. Jos korko on korkea ja investointikustannukset isot, on vaikea kilpailla ilmaisen luontaisen uudistumisen kanssa”, Tahvonen kertoo.

    ”Jaksollinen kasvatus kannattaa Etelä-Suomen kuusikoissa”

    On sitten toinen kysymys tuleeko laskelmissa huomioitua kaikki muuttujat oikein ja onko NNA järkevä laskutapa (minusta ei). Tahvonen puhuu tässä artikkelissa vain yhdestä hakkuukerrasta eli jos taimet ovat jo syntyneet niin kannattaa tehdä JK-hakkuu. Seuraavalla hakkuukerralla tilanne voi olla jo ihan toinen.

    Gla 13.1.2024, 15:46

    Tuossahan on jk:n suurin ongelma. Avoimesta vaiheesta syntyneen puuston voi kasvattaa erirakenteisena, kunnes uudistuminen ja kasvu alkaa hiipua ja edessä on kuvion uudistaminen. Onko se jk:ta edes sen aikaa kun metsä on peitteinen, mielestäni ei. Se on jatkettua kasvatusta, jos sille joku nimi pitää antaa.

    Makarov 13.1.2024, 15:48

    Vaikka en ole professori niin ajattelen samankaltaisesti kun Tahvonen. Myös omat havainnot näyttävät tukevan asiaa. Juuri siellä missä oli merkkejä taimettumisesta ja erirakenteisuutta homma näyttää onnistuvan. Kun taas siellä missä ei ollut taimettumisen merkkejä ja vaikka olikin erirakenteisuutta niin homma ei toiminut. Oma päättely on ollut että kannattaa seurata luonnon merkkejä ja tehdä ratkaisuja niiden mukaan.

    Puuki 13.1.2024, 15:49

    <p><p>Vanha tasaikäinen kuusikko on huonoimmasta päästä yrittää kasvattaa jatkuvan kasvatuksen opeilla. </p></p><p>Puuston puolesta jokin kuvio jossa on riittävän paljon juuri tukkipuuvaihetta lähestyviä hyväkuntoisia puita ja valmis erirakenteisuus on ainut tapaus missä jk voisi olla joskus kannattavampi kuin normimetsänhoitotapa. </p>

    Gla 13.1.2024, 15:57

    ”Juuri siellä missä oli merkkejä taimettumisesta ja erirakenteisuutta homma näyttää onnistuvan. Kun taas siellä missä ei ollut taimettumisen merkkejä ja vaikka olikin erirakenteisuutta niin homma ei toiminut.”

    Nuo vaihtelee pienipiirteisesti. Itse yritän kasvattaa kuviokokoa, jk tuottaa pienipiirteistä tilkkutäkkiä. Korjuussa tarvittavat ajourat sopii huonosti tuohon tilanteeseen.

    mehtäukko 13.1.2024, 16:31

    On selvää, ettei pienten kuvioitten syntymisellä pienipiirteisesti paranneta yhtään metsätalouden tehokkuutta/ kannattavuutta. Prof. MKärkkäinen on sitä aina terottanut.

    Makarov 13.1.2024, 17:02

    Tuo on totta mitä Gla tuossa kertoo, että jk:lle sopivat kuviot ovat usein pienialaisia eivätkä palvele kokonaisuutta metsätilalla. Tuolla aikaisemmin kerroin ajasta jolloin isännät tekivät laajasti hankintahakkuita, pienen kuvion sieltä toisen täältä. Oli helpompi suosia ja säästää luontaisia taimia. Eihän ole mitään järkeä vaikka jollekin 8ha avohakkuu kuviolle jättää hehtaaria erirakenteiseksi kelpaavaa metsää.

Esillä 10 vastausta, 9,001 - 9,010 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 900 901 902 … 1 278 1 279 1 280